• Etusivu
  • Kasvillisuus

Perunasta arvostettu herkku

Perunasta voi loihtia millaisia herkkuja tahansa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.02.2009Päivitetty 14.02.2024
20231_73912.jpg

Perunasta voi loihtia millaisia herkkuja tahansa – vain mielikuvitus on rajana. (Kuva: Pixabay)

Peruna on yksi tärkeimmistä ravintokasveista kaikkialla. Se on ollut nousussa Aasian maissa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa, samoin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, jossa perunaa on alettu viljellä etenkin Itä-Afrikan ylätasangoilla. Kiinassa perunaa tuotetaan jo enemmän kuin Euroopassa, mutta Kiina ei ole omavarainen perunan suhteen.

Monien mittareiden mukaan peruna on varsin ekotehokas ruoka-aine. Viljelyssä peruna kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi riisi. Lisäksi perunan kuljetusmatkat jäävät varsin kohtuullisiksi, joten "ympäristötaakkaa" aiheutuu tutkimusten mukaan lähinnä vain perunan kypsentämisestä liedellä, ei itse tuotantoketjusta.

Perunaa terveydeksi

Perunalle varataan tasapainoisessa, suositusten mukaisessa ruokavaliossa tilaa lautaselta neljänneksen verran. Päivän mittaan kehotetaan syömään 2–5 perunaa. Jos keittää 100 g riisiä, makaronia tai perunoita, kevein vaihtoehto on peruna, sillä energiaa perunassa on 63, makaronissa 95 ja riisissä 135 kcal. Keittämisen sijaan lisäkeperunat voi kypsentää höyryssä tai uunissa.

Hiilihydraattien lähteenä peruna on monipuolinen, koska siitä saa samalla vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Merkittävimpiä ovat B-ryhmän vitamiinit, kuten foolihappo, sekä karoteeni ja C-vitamiini. Myös kaliumin ja magnesiumin lähteenä peruna on hyvä, ja sen proteiinia pidetään laadukkaana.

Uutisissa on kerrottu perunan mahdollisesta verenpainetta alentavasta vaikutuksesta. Perusteluna esitetään, että perunan omat entsyymit pilkkovat perunan proteiineja, ja nämä sen seurauksena syntyvät proteiinin osat, peptidit, alentavat verenpainetta.

Perunalla on annettavaa mielellekin, koska peruna lisää serotoniinin tuotantoa ihmisen aivoissa. Serotoniini puolestaan tutkitusti vähentää stressiä ja masennusta. Serotoniinin vaikutus tehostuu, kun nauttii kylmiä perunaruokia, esimerkiksi öljy-viinietikkakastikkeeseen tehtyä perunasalaattia.

Kuriositeettina voi todeta, että palkittu näyttelijä, kirjailija ja aktivisti Jane Fonda on maininnut kylmät perunaruoat vireän aivotoimintansa ja hoikkuutensa salaisuuksina.

Maista ja arvosta – nauti perunasta

Kun syventyy perunaan kokeillen ja maistellen, huomaa pian, että peruna on paljon enemmän kuin pelkkä peruna. Perunanviljelijät ja pakkaamot auttavat kuluttajaa oikean perunan valitsemisessa oikeaan käyttötarkoitukseen. He ryhmittelevät perunat kolmen väritunnisteen, vihreän, keltaisen ja punaisen alle.

Eri väriryhmien perunat soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Koska kasvukauden olosuhteet vaikuttavat perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuuksiin, voi sama lajike esiintyä eri väritunnusten alla.

  • Kiinteiden perunoiden eli vihreän tunnisteen ryhmästä valitaan perunoita keitettäväksi, laatikoihin ja salaatteihin. Ruokaa harrastava ja makuja analysoiva haluaa tietää perunalajikkeen. Perunalajikkeet kiinnostavat samaan tapaan kuin vaikkapa viineihin käytetyt rypälelajikkeet. Nicola, Velox ja Siikli ovat monille tuttuja. Samaan ryhmään on saatu Ditta, joka saa kehuja nimenomaan kauniina salaattiperunana.
  • Keltaisen väritunnisteen perunat sopivat oikeastaan kaikkiin ruokiin. Yleisiä lajikkeita tässä ryhmässä ovat Van Gogh, Asterix, Victoria ja Matilda. Perunoita kannattaa kypsentää kerralla enemmän kuin vain kerta-annos. Kun perunaa syö ensin sellaisenaan osana ateriaa, voi loput perunat siirtää jääkaappiin ja uusiokäyttää seuraavina päivinä. Keitetyt perunat voi pilkkoa munakkaaseen, pyttipannuun, viipaloida leivälle, raastaa lettu- tai pannukakkutaikinaan tai käyttää osana uuniruokia ja salaatteja.
  • Punaisen väritunnisteen perunat sujahtavat uuniperunoiksi, leivontaan tai pottumuusiksi. Kaikki tuntevat punaisen Rosamundan. Puikula on saanut EU:n nimisuojan. Sitä arvostavat monet perunastaan tarkat samaan tapaan kuin Pitoa. Uusi tulokas punaisessa ryhmässä on Fontane. Fontanessa yhdistyvät modernit viljelyvaatimukset ja vanhanajan perunanystävän mieltymykset keltaiseen mallon väriin ja jauhoiseen rakenteeseen. Fontanea on ylistetty parhaana muusiperunana.
Perunat vihannesosastolla
© Adobe Stock

Peruna saostaa, kuohkeuttaa ja sitoo

Peruna on osa ruoanlaiton kemiaa monin tavoin. Peruna saostaa liemiruokia, keittoja, patoja ja kastikkeita ja antaa samettista rakennetta. Peruna kuohkeuttaa leivonnaisia ja murekkeita. Se sopii mehevöittämään leipä-, sämpylä-, piirakka- ja kakkutaikinoita.

Peruna sitoo aineksia esimerkiksi lihapulla- tai mureketaikinoissa, jolloin ei tarvita korppujauhoja. Nämä ilman korppujauhoja tehdyt lihapullat sopivat myös gluteenittomaan ruokavalioon. Kasvisraastepihveissä peruna korvaa kananmunan, jolloin kasvispihvit käyvät vegaanillekin.

Vihertyneet perunat kokkaajan on syytä hylätä kokonaan. Syynä vihertymiseen ei ole kateus vaan valo. Vihreät, paleltuneet ja itäneet perunat sisältävät glykoalkaloideja, joita ei suositella syötäviksi.

Perunat tuleekin säilyttää niin kaupassa kuin kotona mahdollisimman pimeässä, valolta suojattuina 6–8 asteen lämpötilassa. Käytännössä kotiin kannattaa hankkia noin viikon tarve perunoita, ellei omista hyvää kellaria, ja säilyttää perunat jää- tai viileäkaapin vihanneslokerossa mieluiten paperipussissa tai rei'itetyssä muovipussissa.

Chilisuklaa-perunaleivokset

300 g (3–4 kpl) keitettyjä perunoita
200 g rasiamargariinia (ra 60 %)
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 dl siirappia
3,5 dl vehnäjauhoja (kolmannes voi olla hiivaleipä- tai spelttijauhoja)
2 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa

Kuorrutukseen:
170 g chili- tai taloussuklaata
1,5 dl ranskankermaa

Koristeeksi:
mantelirouhetta

<p data-block-key="0p4ce">(Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson)</p>
(Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson)

Kuori keitetyt, kylmät perunat ja raasta ne hienolla terällä. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita joukkoon perunaraaste ja siirappi.
Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita vain sen verran, että aineet tasoittuvat. Levitä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun, suorakaiteen muotoiseen, kooltaan noin 20 x 30 cm:n vuokaan.
Paista leivonnaista 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla noin 25 minuuttia. Sulata suklaa vesihauteessa ja lisää ranskankerma. Sekoita voimakkaasti, kunnes seos on tasaista ja kiiltävää.
Levitä suklaaseos jäähtyneen levyn pinnalle. Ripota päälle mantelirouhetta.
Siirrä kuorrutettu kakkulevy mielellään jääkaappiin ennen kuin leikkaat sen annospaloiksi.

Lohkoperunat ja 2 dippikastiketta

6 keskikokoista perunaa
2 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
ripaus pippuria tai paprikajauhetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen.
Pese perunat hyvin, leikkaa pitkittäin lohkoiksi ja siirrä kulhoon.
Lisää öljyä ja mausteita sekoittaen.
Kypsennä lohkojen koon mukaan 30–40 minuuttia.

<p data-block-key="dtjha">(Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson)</p>
(Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson)

Mieto dippikastike

1 tlk (2 dl) kermaviiliä
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria rouheena

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään.

Chilinen dippikastike

2 dl maustamatonta jogurttia
2 rkl makeaa thaichilikastiketta
suolaa
pippuria

Valuta jogurtti suodatinpaperilla vuoratussa kahvinsuodatussuppilossa.
Mausta sakea jogurtti chilikastikkeella ja ripauksella suolaa ja pippuria.

Teksti: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry
Ohjeet: Kotimaiset kasvikset ry

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi!
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus)
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja. Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan.
20202_62843.jpg
Mistä alkaa puutarhan kevät? Kylvä kevät kasvamaan
Puutarhan kevät alkaa jo helmi-maaliskuussa sisätiloissa. Kesäkukkien ja hyötykasvien kylvö sekä huonekasvien mullanvaihto ovat monen puutarhaharrastajan ensimmäiset kesäiset toimet. Tänä kesänä voi perennapenkkiin voi kukkien keskelle istuttaa myös hyötykasveja ja toisaalta mullanvaihdon yhteydessä kannattaa päivittää myös salaojitus.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton