Pidä huonekasvit terveinä ja hyvinvoivina läpi pimeän kauden

Nappaa vinkit talteen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.09.2024
202110_73340.jpg

Kun vuosi kääntyy pimeimmälle neljännekselle, kasvitkin kaipaavat lepoa. Kun ne hidastavat kasvuaan, pitää hoitokin muuttaa vastaamaan kasvien tarvetta.

Puutarhakasvit ovat tottuneet vuodenaikojen vaihteluun ja osaavat itse sopeutua kasvukauden loppumiseen. Huonekasvien olosuhteista pitää niiden hoitajan huolehtia säännöstelemällä oikea määrä lämpöä, valoa, ravinteita ja vettä.

Listasimme yleiset ohjeet huonekasvien talvihoitoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvit ovat yksilöitä ja lajien hoito-ohjeet vaihtelevat myös talviaikaan.

Hillitse kastelua

Kasvit hidastavat kasvuaan talvikuukausien ajaksi, joten niiden vedentarvekaan ei ole sama kuin kesän kasvukaudella. Liiallinen kastelu voi johtaa kasvin mädäntymiseen. On kasvikohtaista, paljonko vettä ne tarvitsevat. Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit.

Miten sitten tarkistaa, tarvitseeko kasvi vettä? Työnnä sormesi parin sentin syvyyteen multaan tai kokeile paljonko ruukku painaa. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen seuraavaa kastelua. Hyvä muistisääntö on tarkistaa aina mullan kosteus ennen kastelua. Kun kastelet, kastele kunnolla, sillä juuret tarvitsevat vettä. Tasaista kastelua vaativat kasvit kannattaa kastelun helpottamiseksi istuttaa altakasteluruukkuun.

Kellastuvat tai kuihtuvat lehdet ovat yleensä merkki siitä, että huonekasvia on kasteltu liikaa. On kuitenkin huomioitava, että lehtien kuivuminen voi olla merkki myös siitä, että ruukkuun on kertynyt liikaa vettä. Käytä siis kukkaruukkuja, josta liika vesi pääsee pois esimerkiksi pohjassa olevan reiän kautta.

202110_73342.jpg

Lannoitus talviaikaan?

Koska talvinen aikaa ei ole huonekasvien kasvukausi, ruukun mullan lannoitus lopetetaan. Juuriston lannoittaminen saattaa jopa aiheuttaa ongelmia. Pimeänä ajanjaksona huonekasvi ei hyödynnä sille annettua lannoitetta välttämättä kokonaan. Se saattaa johtaa suolojen kertymiseen sekä palovammoihin kasvien juuristossa. Lisäksi kasvin luonnollinen kasvukierto häiriintyy. Kasvukauden jatkaminen keinotekoisesti johtaa yleensä kitumiseen ja jopa menehtymiseen.

Poikkeuksen tekevät talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktukset, joiden lannoitusta jatketaan kukinnan ajan.

Anna valoa sitä tarvitsevalle

Kukapa ei kaipaisi kesäaikaa ja valoa – niin myös huonekasvit. Koska valon määrä vähenee, tulisi kasvit siirtää paikkaan, jossa ne saavat mahdollisimman paljon luonnonvaloa.

Älä kuitenkaan käännä kasvia turhaan, sillä lehdet kääntyvät valoa kohden ja se vaatii kasvilta energiaa. Seuraamalla aktiivisesti huonekasvien vointia löydät oikean sijoituspaikan nopeasti.

Säätele lämpötilaa sekä ilmankosteutta

Useat huonekasvit viihtyvät viileämmässä ja kosteissa olosuhteissa. Vaikka kasvit pitävätkin viileämmästä ilmasta, ne eivät silti siedä vetoa. Yritä siis saada huonekasveillesi mahdollisimman tasainen lämpötila. Kotien sisäilma on huonekasveille usein turhan kuiva ja lämmin. Erityisesti talviaikainen lämmittäminen kuivattaa sisäilmaa entisestään. Lisäksi kuiva ja lämmin ilma saa lehdenkärjet ruskettumaan sekä kehrääjäpunkit ja ripsiäiset lisääntymään.

Kerää kasveistasi ryhmiä, jolloin saat helposti luotua niille oman, sopivan kostean, pienilmaston kasvien luovuttaessa vesihöyryä. Vesihöyry jää jälleen kasvien lehtien "vangiksi", jolloin ilma kasvien ympärillä säilyy sopivan kosteana.

202110_73344.jpg

Vaihtoehto on käyttää ilmankosteuttajaa tai säilyttää vesiastiaa kasvien läheisyydessä. Ideana on lisätä kosteutta ilmaan – älä siis laita kasvejasi suoraan vesialtaaseen.

Puhdista säännöllisesti pölystä

Muistathan pyyhkiä pölyt myös huonekasveistasi, sillä lehden pinnalla olevat huokoset tukkeutuvat helposti. Puhdista kasvit käyttäen pehmeää liinaa tai harjaa sekä suihkuttamalla lehdille vettä. Nukkapintaisia lehtiä sekä kaktuksia voi puhdistaa pehmeällä sudilla varovasti harjaamalla.

Poista vahingoittuneet sekä selkeästi sairaat lehdet, koska myös ne voivat sisältää kasvisairauksia tai tuholaisia. Hyönteiset viihtyvät pölyisellä pinnalla ja rungon uurteissa, mikä tekee niiden havaitsemisen hieman hankalammaksi. Talvella huonekasvisi on alttiimpi tuhoille lepotilansa takia. Kasvukauden aikana huonekasvit pystyvät korjaamaan tuholaisten aiheuttamia vahinkoja helpommin.

202110_73341.jpg
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20194_57663.jpg
Oman maan makupaloista herahtaa vesi kielelle
Kasvimaalla kasvaa perinteisesti tuottoisin vihannes- ja juuressato, mutta patiolla ja parvekkeellakin onnistuu vallan mainiosti. Omalla sadolla voi herkutella, vaikka into tai aika ei riittäisikään kasvimaan kitkentään.
20232_80953.jpg
Monipuolinen ruukkupuutarha: iloa ja satoa koko kesän ajan
Ruukkupuutarhojen suosio on lisääntynyt niiden muunneltavuuden ja myös pienen tilantarpeen vuoksi. Ruukuissa kasveja voi vaihtaa, poistaa ja lisätä koko kasvukauden ajan. Toisaalta ruukkuja on tarvittaessa helppo siirtää paikasta toiseen. Ruukkuistutuksiin sopivat kesäkukkien lisäksi niin pienet koriste- ja hedelmäpuut, pensaat, perennat, heinät, saniaiset, mehikasvit, sipulikasvit kuin vihanneksetkin. Ruukkupuutarhan voit perustaa parvekkeelle, terassille tai vaikka puutarhaan. Ruukkukasveilla voit myös täydentää perennaryhmää; täyttää aukkopaikkoja ja antaa ryhmälle korkeutta.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Kukonharja, -pyrstö ja -töyhtö (Celosia)
Kukonharjat (Celosia) ovat revonhäntäkasvien heimoon kuuluva suku, johon kuuluu 50 lajia. Kukinnon muotojen perusteella niitä kutsutaan kukonharjaksi (Celosia argentea), kukonheltaksi (C. a. Cristata-ryhmä), kukonpyrstöksi (C.a. Spicata-ryhmä) tai kukontöyhdöksi (C.a. Plumosa-ryhmä).Kukontöharja on monivärinen, jämäkkä, pystykasvuinen, sekä yksivuotinen koristekasvi, joka kukkii kesäkuusta elokuuhun. Sen kasvukorkeus on 20-40 cm. Kukonharjoja on käytetty koristekasveina jo satoja vuosia. Sen siemenet kylvetään maaliskuussa ja esikasvatetaan.Keskustelupalstalla asiaa myös kukonharjoista - lue ja kommentoi!
20237_78261.jpg
Pensasmustikka lumoaa isoilla ja maukkailla marjoillaan
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena sekä pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Pensasmustikan marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.
20235_81869.jpg
Mihin kompostimultaa käytetään?
Komposti on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta, mutta väärin käytettynä se voi olla kasveille jopa haitallista. Kompostimulta muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella. Puhutaan katekompostista ja kypsästä kompostimullasta. Perinteisesti kompostimulta katsotaan kypsäksi, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi humukseksi.
20065_125.jpg
Sipulikukkia nurmikolle
Vanhaa nurmikkoa voidaan piristää kukilla. Puiden varjossa harventunut nurmikko on otollista kasvualustaa helposti leviäville sipulikasveille. Varjoisassa paikassa sipulikasvit kukkivat pidempään. Varjossa viihtyviä aluevaltaajia ovat mm. idänsinililja (Scilla siberica) ja espanjansinililja (Hyacinthoides hispanica) sähkönsinisine kukintoineen sekä valkoiset lumikello (Galanthus nivalis) ja kevätlumipisara eli kevätkello (Leucojum vernum).

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton