• Etusivu
  • Ajankohtaista

Pidetään huolta maasta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.05.2019
20185_52987.jpg

Pidetään hyvää huolta maasta - sieltä kasvit saavat voimansa

Puutarhuri ihailee usein maanpäällistä kasvua ja nauttii sen kauneudesta ja sadosta. Kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu pinnan alla, on yhtä tärkeää kuin maanpäällinen kasvu. Jopa puolet kasvin biomassasta tekee työtä maan alla. Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat myös kotipuutarhurin tärkeimpiä tehtäviä. Tehoviljelyssä maan kunto saatetaan unohtaa, mutta puutarhurin tärkein tehtävä on siirtää maa hyväkuntoisena sukupolvelta toiselle.

Puutarhaa kannattaa rakentaa aina luonnon ehdoilla. Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta. Kun maa on elinvoimaista, kasvit viihtyvät siinä hyvin. Ne saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet. Lisäksi hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.

Luonnollisen maan tärkein ominaisuus on kyky pidättää riittävästi vettä ja ravinteita. Se luovuttaa niitä kasvien tarpeisiin, jolloin ravinteiden osalta puhutaan kationien vaihtokapasiteetista. Hyvä maa sisältää riittävästi ilmatilaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemaansa happea käyttöönsä. Ilmavassa maassa myös kasvien hiusjuurien on helppo kasvaa ja edetä syvemmälle kasvualustaan, jolloin kasvi pysyy tukevasti paikallaan ja saa laajalta alalta käyttöönsä sekä vettä että ravinteita.

Maan elävä tasapaino

Hyvä maa kuhisee myös elämää. Kauhallisessa hyvää multaa on miljoonia pieneliöitä ja maaperäbakteereja näkyvien lierojen ja hyönteisten lisäksi. Elävä tasapaino hoitaa maata ja eliöiden avulla vapautuu koko ajan uusia ravintoaineita kasvien käyttöön. Monipuolinen eliöstö pitää kasvualustan tasapainoisena ja terveenä. Hyvässä maassa on humusta riittävästi. Eloperäinen aines puskuroi kasvualustan ravinne- ja vesitasapainoa, mikä on erityisen hyödyllistä kivennäismaassa.

Kun maasta pidetään huolta, lisätään siihen uusia ravinteita sitä mukaan, kun kasveja poistetaan satona. Ravinteita voidaan lisätä orgaanisessa muodossa esimerkiksi kompostina tai kompostoituna lantana tai niiden kaupallisina versioina. Ravinteita saadaan myös teollisesti valmistetuista kivennäislannoitteista. Luonnollisin tapa on palauttaa oman maan ravinteet takaisin niin, että nurmen leikkuujätteet tai muut kuolleet kasvinosat palautetaan maahan sellaisenaan tai kompostoituina. Ne toimivat pieneliöstön ruokana ja lisäävät maan humuspitoisuutta. Tällä tavalla kasvien sisältämät ravinteet ja hiiliyhdisteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Kompostoinnissa tärkeää on se, että kasvit eivät mätäne liian tiiviissä kasoissa tai liian paksuina kerroksina. Hapettomissa oloissa kompostointi epäonnistuu ja kasvijäte mätänee, jolloin ilmaan pääsee ns. haitallisia ilmastokaasuja. Oikein kompostoituessaan ilmaan vapautuu happea, maahan vettä, hiiliyhdisteitä ja ravinteita. Kompostoinnin avulla myös kotitalouden biojätteiden ravinteet voidaan palauttaa puutarhaan.

Kompostointitekniikoita on useita. Esimerkiksi Bokashi-menetelmällä kompostointi nopeutuu maitohappokäymisen ja lisättyjen pieneliöiden avustuksella. Perinteisessä ulkokompostorissa ruoka- ja kasvijätteet muuttuvat mullaksi parissa vuodessa. Käytännössä komposteja tarvitaan vähintään kaksi. Toista täytetään ensimmäisen vuoden ajan samaan aikaan kun toinen kypsyy maanparannusaineeksi.

Miten aloitetaan?

Maan perustilanne on hyvä selvittää ainakin uudella viljelypaikalla. Viljavuusanalyysin avulla selvitetään, mitä maalajia kasvualusta on ja maan happamuus eli pH ja ravinnepitoisuus. Suomalainen maa on yleensä liian hapanta puutarhakasveille. Hapan maa sopii useimmille havuille, alppiruusuille, magnolioille ja kunttapihaan. Muut maat on hyvä peruskalkita alussa. Myöhemmin lisätään kalkkia, puutuhkaa tai luujauhoa muutaman vuoden välein, jotta maan pH saadaan nousemaan 6.0 – 6.5 paikkeille eli lähelle neutraalia pH:a eli seitsemää. Erityisen happamia ovat metsänpohjamaat, turvemaat ja rannikoiden sulfaattimaat. Aktiivinen viljely laskee myös pH:ta, jolloin ravinteiden saatavuus kasveille heikkenee. Kalkituksen avulla parannetaan kasvukuntoa: maan rakennetta ja pieneliöstön elinmahdollisuuksia.

Muutamat kasvit viihtyvät runsaasti kalkitussa maassa, jolloin pH voi nousta seitsemään ja hiukan ylikin. Näitä ovat kirsikka- ja luumupuut, ruusut, karviaiset, kaali- ja sipulikasvit. Maa kalkitaan ohjeiden mukaisesti mielellään muutamaa viikkoa ennen kasvukauden aikaista lannoitusta. Kalkki tarvitsee runsaasti kosteutta vaikuttaakseen, joten paras levitysajankohta on ennen sadetta ja jos mahdollista kalkki voidaan muokata myös kosteaan kevätmaahan ennen istutusta. PH:n ylläpitämiseen sopii myös puutuhka, jota levitetään ämpärillinen aaria (10 x10 m) kohden muutaman vuoden välein.

Maalajiakin voi parantaa

Yleisin puute suomalaisissa maalajeissa on eloperäisen aineksen ja erityisesti humuksen vähyys. Hyvä puutarhamaa on aina tummaa ja sisältää runsaasti humusta. Parhaimmillaan eloperäistä ainesta on maassa yli 10 prosenttia. Humus toimii usein maan kasvukunnon mittarina ja on tyypillistä hyvin hoidetuille vanhoille puutarhamaille.

Humusta voi lisätä maahan kasvijätteinä, eloperäisinä lannoitteina ja tuomalla vanhaa puutarhamaata. Myös jyrsimällä turvetta maahan saadaan parannettua kasvukuntoa. Humuksen häviämistä estetään välttämällä liiallista muokkausta ja pitämällä alue kasvipeitteisenä tai muuten katettuna mahdollisimman pitkän aikaa vuodesta, jolloin sateet ja eroosio eivät huuhdo pois maan kevyintä ainesta. Monet humushapot ovat vesiliukoisia ja huuhtoutuvat siten helposti.

Savimaat kaipaavat myös eloperäistä ainesta, mutta sisältävät jo sinällään hyvin ravinteita ja pidättävät vettä. Usein helppohoitoisimmat puutarhapalstat syntyvät vuosikymmenten saatossa savimaille, kun ne muuttuvat humuspitoisemmiksi. Lannoituksen ja kastelun tarve ovat vähäisiä. Savimaille kannatta tuoda alkuvaiheessa hiekkaa ja nurmikon pintaan voi lisätä hiekkaa, jotta nurmikenttä kestää kulutusta ja siihen ei jää vettä seisomaan. Hiekkapitoiset maat kaipaavat puolestaan eloperäistä ainesta. Savensekainen puutarhamaalisäys voi tehdä niistä erinomaisia viljelymaita.

Turvemaat ovat kelpoja puutarhamaita, kun niihin lisää hietaa, savea ja kalkkia. Niiden huokoisuus ja vedenpidätyskyky ovat erinomaisia. Kivennäismaat parantamat muun muassa turvemaan kantavuutta ja kestävyyttä.

Biohiili - uutuus, joka ihmetyttää

Viimevuosina myyntiin on tullut biohiiltä ja erilaisia maaperän kasvukuntoa parantavia preparaatteja. Biohiilen maata parantavaan voimaan uskotaan laajasti, mutta erilaisten pieninä annoksia annettujen ihmeaineiden tehoa on vaikea todistaa. Ne sisältävät yleensä hyviä pienorganismeja tai aineita, joiden avulla "hyvikset" pääsevät kasvamaan maassa. Mykoritsoista on tutkittua tietoa, ja ne parantavat kasvua toimien symbioosissa viljelykasvien juuriston kanssa.

Biohiiltä valmistetaan puujätteistä ja myös erilaisista orgaanisista sivuvirroista hapettomassa tilassa kuumentamalla aineksia 300 – 700 asteen lämmössä. Käsittelyn aikana poistuu kaasuja, energiaa ja nesteitä. Jäljelle jää hyvin huokoinen kiinteä hiiliyhdiste. Sen etu maanparannuksessa on, että se pystyy tarjoamaan ’kodin’ valtavalle määrälle pieneliöstöä, sitomaan painoonsa nähden moninkertaisesti vettä ja ravinteita. Maahan lisättynä se elävöittää ja tasapainottaa kasvualustaa. Biohiili sopii erinomaisesti sekä yksivuotisten että monivuotisten puutarhakasvien kasvatukseen.

Biohiiltä voi valmistaa itsekin esimerkiksi puutarhan risuista ja oksista siilomaisessa polttoastiassa, jonka pohjalla lämpö hiillyttää materiaalin hapettomassa tilassa. Moni levittää kasvimaalle myös puutuhkaa, joka sisältää myös jonkin verran biohiiltä tuhkan ravinteiden lisäksi.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen on osa luonnon moninaisuuden vaalimista. Hyvä maa on arvokasta ja antaa mahdollisuuden kasvattaa monipuolisesti erilaisia koriste- ja hyötykasveja. Jokainen kasvi sitoo kasvaessaan ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja muuttaa sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi, jotka aikanaan päättyvät kiertoon rikastuttamaan maan kasvukuntoa. Maan rakenne, terveys ja ravinnetasapaino hyötyvät monipuolisesta kiertoviljelystä, jossa yksivuotisten kasvien istutuspaikkaa vaihdetaan vuosittain.

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta.

Teksti: Timo Taulavuori

Ajankohtaista
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20241_83361.jpg
Pensaiden istutusetäisyydet
Kesävihannat pensasaidat tarjoavat miellyttävää näkö- ja tuulensuojaa ja luovat pihaan halutun korkuisia "seinämiä". Vaikka lehdet varisevatkin talveksi, tarjoaa tuuhea pensas suojaa myös talvella keräten päälleen kauniin lumikuorrutuksen.Pensaan kasvutapa ja -korkeus on syytä tuntea, jotta välttyy turhilta yllätyksiltä. Pensasaita voi olla vapaasti kasvava aidanne tai halutun muotoiseksi ja korkuiseksi leikattu, säännöllisen muotoinen aita. Pensasaidan perustamiseen kannattaa käyttää avojuurisia taimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Ne myydään edullisissa nipuissa.
20233_78483.jpg
Punalatvat
Punalatvat (Eupatorium) ovat suuria perennoja eli monivuotisia kukkakasveja. Isoimmat punalatvalajit kurkottavat jo keskikesällä miltei kahden metrin korkeuteen. Pehmeänpörröiset, liilanpunaiset ja väkevästi tuoksuvat kukkamykeröt muodostavat näyttävän, runsashaaraisen latvahuiskilon ja houkuttelevat luokseen parvittain päiväperhosia. Punalatvat kukkivat myöhäissyksyyn asti.
20077_5599.jpg
Avomaan salaattikausi parhaimmillaan
Kesäkuun puolivälistä aina syyskuun lopulle saakka Suomessa voidaan nauttia lähellä tuotettuja avomaan salaatteja. Salaattiviljelijät istuttavat pelloille uusia salaattitaimia viikoittain, joten tuoretta satoa on saatavissa koko satokauden ajan.Sipoolainen Anders Åström kuuluu suomalaisen salaattiviljelyn uranuurtajiin ja kehittäjiin. Hän aloitti 1970-luvulla jäävuorisalaatilla ja tavallisella keräsalaatilla. 1980-luvulla hän alkoi kokeilla erikoissalaatteja, esimerkiksi lollo rossoa, lollo biondaa ja tammenlehtisalaatteja.
20204_64359.jpg
Kasvualustat ja katteet kesäpihaan
Pihaa viherrakennettaessa tulee huomioida eri kasvilajien vaatimukset kasvualustalle. Hyvä kasvualusta on ilmava ja ravinteikas, pidättää vettä, on sopivan hapan tai emäksinen sekä sisältää sopivia aktiivisia pieneliöitä. Kivennäisaineilla ja hiekalla saadaan kasvualustaan kestävää ja ilmavaa rakennetta sekä veden läpäisykykyä. Komposti lisää ravinteikkuutta ja turve veden- ja ravinteiden pidätyskykyä. Kaupallisesti valmistetuista kasvualustoista löytyy helposti eri käyttötarkoituksiin valmistettuja tuotteita aina laajoista nurmikkoalueista perennapenkkeihin, kasvihuoneisiin sekä ruukkukasvatukseen.
20166_46733.jpg
Niittykasvien valinta
Haluaisin saada kukkaniityn pihan perälle. Mitä pitäisi kasvien valinnassa ottaa huomioon?Värikkäänä kukkiva niitty tai keto on kaunis katsella ja helppo hoitaa - ja sieltä saa myös materiaalia maljakkoon tai vaikka kuivattavaksi! Niittykukat tulee kuitenkin aina valita kyseessä olevan kasvupaikan olosuhteiden mukaan, jotta oikea lajisto saadaan asettumaan alueelle. Alusta tulee myös muokata, käsitellä ja kasvustoa hoitaa oikealla tavalla.Käydäänpä lyhyesti läpi niityn perustamisessa huomioitavia seikkoja:
20094_16195.jpg
Pihakivillä toiminnallisuutta ja kauneutta pihaan
Hyvällä suunnittelulla pihasta saa lisää viihtyisää asuintilaa. Pihakivet ovat ihanteellinen pintamateriaali patioille ja terasseille. Keväällä lumi sulaa kivetykseltä nopeasti ja syksylläkin kivipinta tuntuu jalan alla lämpimältä. Sateen jälkeen pihakiveys kuivuu nopeasti. Pihakivi on oikea ratkaisu silloin kun haluaa pihasta näyttävän ja helppohoitoisen kymmeniksi vuosiksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton