Punkkikausi alkaa kesän myötä – suojaudu ajoissa
Kesällä liikkuvat punkit viihtyvät erityisesti kosteissa heinikoissa ja metsänreunoilla – muista suojautua ulkoillessa. (Kuva: Adobe Stock)
Kesän saapuessa myös punkit lähtevät liikkeelle ja voivat tarttua metsissä ja heinikoissa kulkijoihin. Leudot talvet, kosteat ja pitkät syksyt edesauttavat punkkien lisääntymistä ja levittäytymistä.
Punkkia tavataan laajalla alueella Euroopassa. Suomessa se on levinnyt jo lähes koko maahan, eteläisintä Lappia myöten. Punkit viihtyvät parhaiten rannikkoalueilla ja saaristossa. Levinneisyyden syyksi arveillaan ilmaston lämpenemistä, mikä vaikuttaa myös punkkien elinmahdollisuuksiin sekä niiden isäntäeläimiin.
Punkit liikkuvat Suomessa yleensä huhtikuulta marraskuulle asti, mutta kevään tullessa aikaisin, punkit ovat jo alkaneet heräillä. Punkkikausi alkaa, kun keskilämpötila on yli 5 °C ja päättyy pysyvien pakkasten tultua.
Olipa talvisin kovempia pakkasia tai leudompaa säätä tarjolla, ei kumpikaan säätyyppi ole tätä hyönteistä hävittänyt. Hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo vuoden 2017 Yle-artikkelissa punkkien pystyvän muuttamaan nestemolekyylinsä niin sanotuiksi pakkasnesteiksi, joissa on samantyyppisiä aineita kuin auton syylärissä. Näin ollen niiden solukot eivät jäädy.
Punkki eli puutiainen
Puutiainen (Ixodes ricinus) on hämähäkkimäinen, parin millin kokoinen hyönteinen, jota kutsutaan punkiksi. Punkin elämänvaiheita ovat muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Punkki suosii alueita, kuten ruohikkoja, pensaikkoja, heinikkoja sekä tiheää aluskasvillisuutta, joissa on kosteaa, sillä se on herkkä kuivumiselle. Punkki odottaa ohikulkevaa saalista kasvien kärjissä, mutta laskeutuu epäonnistuneen vaanimisen jälkeen takaisin pohjakasvillisuuteen kosteuttamaan itseään.
Ihmisellä yleisimpiä ovat nymfien puremat, sillä aikuista pienempi nymfi on hankalapi huomata iholta. Nymfi imee verta 3–8 päivän ja aikuiset 6–12 päivän ajan. Punkin purema aiheuttaa yleensä 1–3 sentin kokoisia kutiavia, koholla olevia, punoittavia patteja.
Paras tapa suojautua on estää punkin pääsy iholle. Saappaat, pitkähihaiset paidat ja pitkälahkeiset housut lahkeet saappaisiin tai sukkien sisään tungettuna suojaavat hyvin luonnossa liikuttaessa. Vaaleista vaatteista huomaa punkit helpommin. Paljaaksi jääville ihoalueille voi käyttää levitettäviä hyöteiskarkotteita.
Metsissä, pelloilla ja heinikoissa liikkujien kannattaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. Kiinnitä erityistä huomiota hiuksiin, hiusrajaan ja taive-alueisiin.
Ole erityisen tarkkana lemmikkien kanssa, sillä niiden turkin alle punkki piiloutuu helposti.
Suojaudu punkeilta
Paras tapa suojautua on estää punkin pääsy iholle. Saappaat, pitkähihaiset paidat ja pitkälahkeiset housut lahkeet saappaisiin tai sukkien sisään tungettuna suojaavat hyvin luonnossa liikuttaessa. Vaaleista vaatteista huomaa punkit helpommin. Paljaaksi jääville ihoalueille voi käyttää levitettäviä hyöteiskarkotteita.
Metsissä, pelloilla ja heinikoissa liikkujien kannattaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. Kiinnitä erityistä huomiota hiuksiin, hiusrajaan ja taive-alueisiin.
Ole erityisen tarkkana lemmikkien kanssa, sillä niiden turkin alle punkki piiloutuu helposti.
Punkkien aiheuttamat taudit
Punkkien aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta ei monikaan punkki kanna, vain noin 1,6 prosenttia. Tätä tautia vastaan voi ja kannattaa suojautua rokottautumalla. Puutiaisaivotulehdusvirus tarttuu nopeasti punkin kiinnittymisen jälkeen. Puutiaisaivotulehdus ilmenee aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievänä kuumeena ja epämääräisinä yleisoireina (esim. päänsärkyä, lihassärkyjä).
Puutiaisaivotulehdusta esiintyy esimerkiksi:
- Ahvenanmaalla
- Turun saaristossa
- Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Raaseporin rannikkoseudulla ja saarissa
- Lohjanjärven ympäristössä
- Lappeenrannan ja Imatran seudulla
Borreliabakteeria kantaa arviolta noin 20–25 % punkeista. Borrelia voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan borrelioosiksi tai Lymen taudiksi. Itämisaika punkin puremasta ensioireisiin on 3–30 vuorokautta. Tässä tilanteessa punkkitarkastukset voivat pelastaa, sillä riski tartunnan saamiseen nousee merkittävästi, kun punkki on ollut kiinnittyneenä ihoon yli 24 tuntia. Oireet, eli kuumeilu, turvonneet imusolmukkeet ja nivelturvotus, alkavat vasta parin kuukauden – puolenvuoden kuluttua tartunnasta. Ihmisellä hälyttävä merkki on laajentuva punainen rengas pureman ympärillä.
Huomio
Punkin poisto
Tarvitset poistoon kapeakärkiset pinsetit tai punkkipihdit.
- Ota punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa.
- Vedä suoraan ihosta poispäin hitaasti ja varovasti.
- Imukärsä saattaa jäädä ihoon, mutta siitä ei yleensä aiheudu haittaa ja se poistuu itsellään ajan kanssa.
- Älä purista punkkia liikaa tai kierrä sitä.
- Laita poistettu punkki minigrip-pussiin tai pakasterasiaan. Voit tuhota sen pakastamalla, murskaamalla tai polttamalla.
- Puhdista puremakohta desinfiointiaineella tai vedellä ja saippualla.
Jää tarkkailemaan puremajälkeä. Jos iholla näkyy 1-4 viikon kuluttua punoittava alue tai sinulla on kuumetta, selittämätöntä päänsärkyä tai muita oireita, ota yhteys lääkäriin.
Lähteet: thl.fi, vrokotesuoja.fi, yle.fi, iksu.net, mehilainen.fi, terveyskyla.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Oksasakset ovat jokaisen puutarhurin perusväline
Etanadynamiitilla eroon kivistä ja kallioista
Luo kestävät polut omaan upeaan unelmiesi puutarhaan
Istutusallas muurikivistä - suunnittele ja toteuta itse
Pihakiveyksen huolto: kuinka huolehtia puhdistuksesta eri vuodenaikoina
Onnistunut pihakivetys
Toteuta pihaunelmasi onnistuneesti - parhaat vinkit viheralueiden perustamiseen
Kanittaako kukkapenkin reunus?
Lampaankääpä
Palsternakka – kylmänkestävä herkku syksyn juhlaan
Kompostori rakastaa kinkun lämmintä rasvaa!
Miten aloitan kasvihuoneharrastuksen?
Luetuimmat
Uusimmat