Puutarhan kasveista kysyttyä – asiantuntija vastaa yleisiin ongelmiin

Voiko havupuun siirtää ja jos voi, niin milloin? Puu on n. 160 cm korkea ja kasvanut samassa paikassa 3 vuotta. Tellu

– Havupuita, kuten muitakin puutarhan kasveja, voi siirtää toiseen kasvupaikkaan. Havupuun siirrolle hyvä ajankohta on keväällä ennen uuden kasvun alkamista tai loppukesällä kasvun rauhoituttua. Siirrossa on tärkeää saada mukaan mahdollisimman suuri ja ehjä juuripaakku sekä huolehtia kastelusta siirron jälkeen. Tee lapiolla kehä kuusen ympärille hieman oksanpäiden ulkopuolelle. Paina lapionmitan syvyyteen ja nostele juuripaakkua varovasti samalla puuta kiertäen. Jatka, kunnes puun juuripaakku on selkeästi irronnut kasvualustastaan. Nosta puu juuripaakkuineen tarttumalla rungosta läheltä maanpintaa, siirrä kottikärryihin ja kuljeta uuteen, valmiiksi kaivettuun ja kunnostettuun kasvupaikkaansa. Poista istuttaessasi juuripaakussa mahdollisesti olevat rikkakasvit juurineen. Kastele hyvin.

Voiko kuusiaidan viereen perustaa kukkapenkkiä? Syökö kuusiaita kaiken ravinnon? Minkälaiset kukat / kasvit käyvät tällaiseen paikkaan? Aurinkoinen piha, noin 2 m korkea kuusiaita, jossa alimmat oksat noin 50 cm korkeudessa. Ritu

– Pintajuuristen kuusien luo kaivaminen voi olla hankalaa – ja ravinteista tulee tosiaan helposti kilpailua. Lisäksi on kukkapenkkiä perustaessa ja sen paikkaa miettiessä otettava huomioon kuusiaidan lopullinen leveys sekä sen leikkaamiseen tarvittava tila. Kuusiaidan lähelle kukkapenkkiä suunniteltaessa kannattaa välttää kuusten juuriston voimakasta kaivamista ja paksun uuden maakerroksen lisäämistä juuristoalueelle. Kuusi on pintajuurinen, joten sen juuret kilpailevat istutusten kanssa vedestä ja ravinteista. Kukkapenkki kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa hieman irti aidasta niin, että myös aidan leikkaamiselle jää riittävästi tilaa. Kasvivalinnassa kannattaa suosia paikkaan ja sen valo- ja kosteusoloihin sopivia lajeja.

Kasvit kannattaa valita paikan valoisuuden, maaperän ja kuusiaidan aiheuttaman juurikilpailun perusteella. Kuusiaidan alaoksia voidaan tarvittaessa karsia maltillisesti, jos istutuksille halutaan lisää valoa.

Kestääkö syksyllä istutettu tavallinen metsäkuusi kevätauringon säteet vai pitäisikö se suojata? Kuuseen kurkottaja

– Kevätaurinko käynnistää ikivihreiden kasvien haihduttamisen, vaikka juuret jäisestä maasta eivät vielä saisikaan uutta vettä haihdutetun tilalle. Tämä saattaa johtaa etenkin nuoren kasvin kuivumiseen. Syksyllä siirretyn havupuun juuristo ei välttämättä ole vielä ehtinyt kunnolla juurtua, joten sen kuntoa kannattaa seurata ensimmäisenä keväänä. Kevätauringolta suojaamisesta on hyötyä erityisesti sellaisille ikivihreille kasveille ja kasvupaikoille, joilla kuivumisriski on suuri. Myös riittävä kastelu ennen maan jäätymistä auttaa kasvia talvehtimaan.

Lue lisää kevätsuojauksesta

Tuijan istuttamisesta. Mihin kannattaa istuttaa? Varjoisaan, aurinkoon? Kuinka nopeasti kasvavat niin sanotusti aidaksi? Mikä tuija sopii parhaiten aidaksi? Mitä muita pensaskasveja voisi ajatella aidaksi? Kuinka hoito? Pitääkö leikata ja kuinka usein ja mihin vuodenaikaan paras? Kastelu alussa? Minkälainen maa on paras…? piperpeukalo

– Tuijista saat mainiosti kasvatettua joko leikattavan tai vapaasti kasvavan aidan. Ne pitävät tuoreesta maasta ja viihtyvät parhaiten hieman varjoisammassa paikassa. Aurinkoisellakin paikalla tuijat menestyvät, jos kasvualustan kosteudesta huolehditaan. Nuoret ja vastaistutetut taimet voivat myös hyötyä kevätauringolta suojaamisesta ensimmäisinä vuosina. Kasvunopeus riippuu lajikkeesta ja kasvuolosuhteista, ja eri tuijalajikkeiden välillä on huomattavia eroja. Tuija-aitaa voidaan leikata kasvutavan ja halutun muodon mukaan. Leikkauksessa vältetään leikkaamasta liian syvälle vanhaan, vihreättömään puuainekseen, sillä tuija ei välttämättä enää versoa siitä hyvin.

Aidaksi kannattaa valita käyttötarkoitukseen, kasvupaikalle ja haluttuun korkeuteen sopiva tuijalaji ja -lajike. Eri tuijalajien ja -lajikkeiden kasvutapa, leveys ja lopullinen korkeus vaihtelevat paljon. Osa sopii hyvin leikattavaksi aidaksi, osa taas kasvaa luonnostaan kapeaksi tai tiiviiksi ja soveltuu vapaammin kasvavaan näkösuojaan. Lajike kannattaa valita käytettävissä olevan tilan, halutun korkeuden ja aidan hoitoon varattavan ajan mukaan. Eri vaihtoehtoja pensasaidaksi on lukuisia. Tutustu kasvuvyöhykkeelläsi menestyviin lajeihin.

Lue lisää: Olisiko tuijasta aidaksi?

Mikä on oikea aika leikata pihasyreeni? Ja mikä on oikea oppinen tapa leikata pihasyreeniä, jos tarkoituksena ei ole leikata sitä maan tasalle vaan lähinnä lyhentää liian pitkäksi venähtänyttä aitaa? Pihasyreenin leikkaus

– Pihasyreeniä voidaan uudistaa poistamalla vanhimpia runkoja vähitellen tyvestä. Voimakkaampi alasleikkauskin on mahdollinen, mutta silloin kukintaa joudutaan odottamaan uusien versojen varttumiseen asti. Jos tarkoituksena on vain madaltaa aidannetta, kannattaa leikkaus tehdä maltillisesti. Syreeni kukkii edellisen vuoden versoilla, joten voimakas kevätleikkaus vähentää tulevaa kukintaa.

Naapurin rajalle pitäisi saada miehenkorkuinen näkösuoja (ja saa olla kauniskin). Aitakasvia tulisi n. 50 metrin matka. Mikä kasvaisi, kun täyttömaa rakennuspaikalla on soraa/hiekkaa ja päällä 10 cm multaa? Mä

– Kymmenen senttimetrin multakerros soran tai hiekan päällä ei yleensä riitä kookkaiden pensaiden tai puiden pitkäaikaiseen kasvuun. Näin pitkää aidannetta varten kasvualustaa kannattaa parantaa riittävän syvältä ja leveältä sekä valita kasvit paikan maaperän, valoisuuden, kosteuden ja kasvuvyöhykkeen mukaan.

Hyvän näkösuojan voi toteuttaa yhdestä lajista tai sen voi suunnitella näyttäväksi, polveilevaksi ja monilajiseksi kokonaisuudeksi. Riippuu pitkälti sijaintinne kasvuvyöhykkeestä, paikan muista kasvuolosuhteista, omista makumieltymyksistänne sekä käytettävissä olevista resursseista, minkälaisen aidanteen rajallenne toteutatte. Siihen voi mainiosti yhdistää vaikka puita ja kookkaita pensaita. Esimerkiksi leikattava havuaita, vapaasti kasvava ja kukkiva isotuomipihlaja- tai syreeniaidanne – tai miltä kuulostaisi pensasangervoaidanne, johon korkeutta antaa säännöllisin välimatkoin istutetut, kauniina kukkivat koristeomenapuut tai kirsikkapuut. Mitäpä jos pyytäisitte pihasuunnittelijan konsultointikäynnille? Yhdelläkin käynnillä saisitte varmasti hyviä ehdotuksia ja ajatuksia rajallenne!

Lue lisää: Lehtipensasaidat ja –aidanteet