Saanko kaataa puut pois pihasta?

Pihaan varisevat lehdet eivät ole riittävä syy puun poistoon. Sen sijaan liian lähelle rakennusta istutettu puu, joka aiheuttaa vaurioita esimerkiksi julkisivulle tai katolle, on merkittävä haitta. Merkittäväksi haitaksi katsotaan myös pihan asvaltin rikkovat juuret sekä niin korkea puu, että se varjostaa huomattavasti yläkerran asuntoa.
Keskusteluyhteys naapuriin on tärkeä silloin, kun häiritsevä puu on toisella tontilla. Naapuruussuhdelain (Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 8 §) mukaan omalle alueelle ulottuvat juuret ja oksat saa poistaa, mikäli niistä on haittaa, mutta ensisijaisesti naapuria on pyydettävä poistamaan ne. Omin päin ei kannata alkaa sahaamaan. Vasta siinä tapauksessa, ettei puun haltija tee mitään kohtuullisessa ajassa pyynnöstä huolimatta, voi haittaa kokeva poistaa oksia ja juuria itse. Pitä kuitenkin muistaa, että poistamisoikeus ulottuu vain rajalinjaan asti, ei sen yli.

Naapuruussuhdelakia valvoo poliisi, ja lain alaisuuteen kuuluvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa.

"Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (Maankäyttö- ja rakennuslaki § 128)"

Puut ovat osa viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta, joten sillä on merkitystä, miten paljon puun kaataminen muuttaa maisemaa ja julkista katunäkymää. Asemakaavassa voi olla puita koskevia suojelu- ja lukumäärä- tai muita määräyksiä. Vaikka puun olisi istuttanut itse ja piha on oma, Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan taajama-alueella puunkaatoon vaaditaan yleensä lupa. Tontin tai rakennuspaikan rajalla tai rajan läheisyydessä (alle yksi metri) kasvavien puiden kaatamisesta on sovittava myös naapurin kanssa.

Taloyhtiössä hallitus tai yhtiökokous tekee puun kaatamisesta virallisen päätöksen ja lupa haetaan päätöksen jälkeen. Kaikkia osakkeenomistajia tulisi kuulla ja päätös tehdä enemmistön mielipiteen mukaan. Toivottavaa on, että erityistä painoarvoa annettaisiin niiden osakkeenomistajien mielipiteille, joiden pihapiirissä tai asunnon läheisyydessä kaadettavaksi aiotut puut sijaitsevat.

Huonokuntoinenkin puu tarvitsee kaatoluvan, mikäli välitöntä vaaraa ei ole. Lahojen ja vaarallisten puiden kaatamiseen luvan saa helposti. Mikäli ympäristölleen vaarallisen puun on kaatanut ilman lupaa, on vaarallisuus tarvittaessa voitava todistaa jälkeenpäin. Rakennusvalvontaviranomainen saattaa velvoittaa istuttamaan vaarallisena kaadetun puun tilalle uuden vastaavan puun.

Suuremmissa kaupungeissa puunkaatolupaa tai arviota toimenpiteen vähäisyydestä haetaan rakennusvalvonnasta, pienemmissä kunnissa rakennustarkastajalta. Ohjeet vaihtelevat jonkin verran kunnittain: yhdessä kunnassa maisematyöluvan kanssa ollaan tarkkoja, toisessa suhtautuminen on rennompaa. Yleensä koko pihaa ei saa pistää sileäksi kerralla, vaikka puunkaatoon onkin lupa saatu.
Useimmiten haja-asutusalueilla voi omia puita kaataa vapaasti, mutta silloinkin kaavamerkinnät on syytä tarkistaa.
Joissakin kunnissa hakemuksen voi tehdä sähköisesti Lupapiste-palvelussa.

Monen kunnan alueella yksittäisten puiden kaatoon ei tarvitse hakea lupaa, mikäli toimenpiteen vaikutus on vähäinen ja tontille jää täysikasvuisia puita toimenpiteen jälkeenkin. Kaadettavat puut eivät saa olla maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita yksittäispuita, puuryhmiä, puukujanteita tai vastaavia, joiden kaatamisella on ympäristöä köyhdyttävä vaikutus.

Maisemakuvallisen merkittävyyden määrittelee rakennusvalvontaviranomainen. Pienen puun, kuten omenapuun, saa kaataa tai kitukasvuisen yksilön voi poistaa puuryhmästä. Pieneksi puuksi lasketaan sellainen, jonka rungon halkaisija on 1 metrin korkeudelta alle 9 cm.

Lähteet:
Helsingin, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden, Mikkelin ja Tampereen kaupunkien sivustot, Isännöintiliitto, Turun Sanomat