• Etusivu
  • Kasvillisuus

Syreeni (Syringa) sopii jokaiseen pihaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.06.2025
20216_71402.jpg

Pihasyreeni on Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.

Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.

Syreenit ovat pysyneet kestosuosikkeina, vaikka rinnalle on kivunnut uudempia pensaslajeja sadan vuoden aikana. Pihasyreeni on muun muassa Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.

Pihasyreenejä ihaillaan niiden kukkien ihanan tuoksun ja hempeiden värien vuoksi. Kukka on sävyltään vaihtelevan siniliila tai valkoinen. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita sanotaan jalosyreeneiksi. Lisäksi pihasyreeni tunnetaan erinomaisesta kestävyydestään. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka ja erityisen lämpimillä paikoilla jopa Rovaniemellä.

Pihasyreeni suosii runsasmultaista ja aurinkoista kasvupaikkaa, mutta pärjää hyvin myös ajoittain kuivassa maassa ja varjossakin.

Syreenien kukinta kestää 2–3 viikkoa. Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit. Likusterisyreenien kermanvalkoisesta kukinnasta saamme nauttia vielä heinäkuussa. Syreenien värivalikoimasta löytyy muun muassa valkoisina, violetteina, sinertävänliilana ja vaaleanpunaisina kukkivia lajikkeita.

Lue lisää syreeneistä Kasvikortistosta.

<p data-block-key="1y3in">Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit.</p>
Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit.

Erilaiset syreenit

Syreeni (Syringa) on puuvartinen kasvisuku, jossa lajeja on parikymmentä ja lisäksi hybridejä.

Pensassyreenit:
Pihasyreeni(Syringa vulgaris). Valkoiset tai violetit kukat kesäkuussa. Kasvaa noin 3–5 m korkeaksi. Vyöhyke I–IV.

Unkarinsyreeni(Syringa josikaea). Hillittykasvuinen, pyöreähkö pensas. Violetit kukat. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja 2 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.

Isabellansyreeni ´Holger´ (Syringa Preston-ryhmä). Hyvin säännöllinen, tiheä ja pyöreähkö pensas. Isabellansyreenit ovat suurikukintoisia nuokku- ja villa- tai puistosyreenin risteytyksiä. Vyöhyke I–VI.

Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa ´Veera´). Unkarin- ja nuokkusyreenin risteymä. Pystykasvuinen, tuuhea ja säännöllisen muotoinen pensas. Terve, luotettava ja talvenkestävämpi kuin nuokkusyreeni. Tummanvihreät lehdet. Suurehkot, pystyt ja runsaat kukinnot ovat punaisia tai violetinsävyiset. Kukkii kesäkuun lopulla. Kasvutavassa ja kukinnon värissä on vaihtelua kantojen välillä. Korkeus 2–4 m, vyöhykkeet I–VI.

Nuokkusyreeni (Syringa reflexa). Kapeat, sirosti nuokkuvat kukinnot. Kukat ruusunpunaiset ja sisältä valkoiset. Oksat vanhana kaareutuvia. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja leveäksi. Vyöhyke I–IV.

Pikkusyreeni(Syringa meyeri ’Palibin’). Tuuheakasvuinen, pyöreä pensas. Kasvaa noin 1 m korkeaksi. Tummanvihreät pienet lehdet. Kukkii alkukesällä runsaasti pienin vaalean punavioletein kukkatertuin. Vyöhyke I–IV.

Puistosyreeni(Syringa x henryi). Pystykasvuinen ja runsaan vehreä pensas. Kukkatertut tumman punavioletit tai valkoiset. Kukkii kesä-heinäkuussa ja on kestävä koko maassa. Erinomainen suojaistutuksiin ja aidanteiksi. Kasvaa noin 3 m korkeaksi ja 3 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.

Jalosyreenit:

  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Andenken an Ludwig Späth' Tummanvioletit suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Mme Lemoine'Tuoksuvat, kerrotut, valkoiset suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Charles Joly' Suuret, liilat kukat. Vyöhyke I–II (III).

Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisessa paikassa. Ne pitävät kalkkipitoisesta, runsasravinteisesta ja lämpimästä hiekkamaasta. Syreenit ovat kuitenkin kasvualustatoiveiltaan melko vaatimattomia ja menestyvät vähän huonommassakin maassa. VINKKI! Kukinta-aika pitenee, jos kasvupaikkaa ympäröi kevyttä varjoa antavia puita.

Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.

Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.

Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia.

Ohje

Ohje

Syreenien istutus ja hoito

Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisessa paikassa. Ne pitävät kalkkipitoisesta, runsasravinteisesta ja lämpimästä hiekkamaasta. Syreenit ovat kuitenkin kasvualustatoiveiltaan melko vaatimattomia ja menestyvät vähän huonommassakin maassa. VINKKI! Kukinta-aika pitenee, jos kasvupaikkaa ympäröi kevyttä varjoa antavia puita.

Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.

Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.

Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia.

Syreeni on erittäin kestävä, pitkäaikainen ja monikäyttöinen pensas. Se soveltuu hyvin yksittäis- tai ryhmäkasviksi. Syreenistä saa helposti kasvatettua myös puumaisen yksilön vaikkapa perennaryhmän keskelle tai ruukkuryhmään.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla on oma viestiketjunsa myös syreeneille – lue mitä niistä puhutaan ja osallistu keskusteluihin.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa – hyödynnä tila kauniisti ja kekseliäästi
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20238_82750.jpg
Ruukkuatsalea on pensasmainen koristekasvi
Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva ainavihanta pieni pensas, jonka luonnonvarainen kantamuoto kasvaa viileissä ja kosteissa vuoristometsissä. Eurooppaan atsalea tuotiin 1800-luvun alussa ja se tarjosi muuntautumiskykynsä ansiosta laajan kokeilukentän Englannin, Belgian ja Saksan kukkienjalontajille. Ruukkuatsaleaa onkin jalostettu paljon, joten valikoima koon ja kukkien suhteen on suuri. Markkinoilla on myös bonsaiatsalea (R. x obtosum).
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton