• Etusivu
  • Kasvillisuus

Taimikasvatuksella aikaistat kasvukautta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.02.2023
20232_69133.jpg

(Kuva: Pixabay)

Taimikasvatus on keino, jolla aikaistetaan ja pidennetään kasvukautta. Suomen kesä on niin lyhyt, etteivät kaikki meillä viljeltävät vihannekset ehtisi tuottaa satoa tai kukat kukkia ennen pakkasia, ellei taimia esikasvatettaisi sisällä. Onneksi valoisa ikkunalauta sopii hyvin taimikasvatuspaikaksi. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata siemeniä kylvää, sillä liian vähäisessä valossa taimista kasvaa pitkiä ja honteloita.

Maalis–huhtikuussa on aika kylvää pitkää taimikasvatusaikaa vaativat kasvit, kuten tomaatti. Nopeakasvuisten vihannesten kylvö jätetään toukokuunalkuun, etteivät taimet ehtisi venyä sisällä liikaa. Tarvittaessa lisävaloa voi antaa erityisellä kasvilampulla.

Kasvualusta

Käytä kylvöihin puhtaita astioita ja välineitä – monet kasvitaudit leviävät helposti likaisten välineiden tai vanhan mullan mukana. Kylvöastian on oltava sellainen, että ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois.

Astia täytetään hienojakoisella, hiekansekaisella taimimullalla, joka on luonnonmukaisesti lannoitettu ja kalkittu. Tiivistä hyvin kevyesti. Kasvualusta kastellaan ja mullan pinta tasoitetaan ennen kylvöä.

Kasvualustaan on voitu lisätä kasvua edistäviä Gliocladium -hyötymikrobeja ja mykorritsaa. Itämisvaiheessa Gliocladium-hyötymikrobit edistävät taimettumista ja juurten kasvua. Lisäksi ne parantavat taimien stressinsietokykyä ja antavat taimille paremman vastustuskyvyn. Gliocladiumin ansiosta taimista kasvaa tasakokoisempia ja voimakkaampia. Mykorritsojen avulla taimet saavat mullasta helpommin vettä ja ravinteita. Mykorritsa myös suojaa kasvin juurta taudinaiheuttajilta.

Erinomainen kasvualusta kylvöksille on myös ekologinen. Esimerkiksi Biolan Kasvusammal on valmistettu 100-prosenttisesta rahkasammaleesta, joka pidättää kosteutta, mutta säilyttää silti ilmavuutensa. Rahkasammaleella on myös luontainen kyky ehkäistä homeiden, kuten taimikasvatuksessa ikävän kanelihomeen, kasvua.

Gliocadium ja mykorritsa – mitä ne ovat?

Taimikasvatusaikana kasvien vastustuskykyä voidaan lisätä hyötymikrobien avulla. Gliocladium-sieni on eristetty suomalaisesta peltomaasta. Se elää kasvin juuren pinnalla ja syrjäyttää haitallisia pieneliötä ja parantaa näin kasvin vastustuskykyä. Gliocladium-lisäyksellä on saatu erityisen hyviä kasvutuloksia taimikasvatusaikana. Ammattiviljelijät ovat käyttäneet sitä pitkään.

Sienijuuri eli mykorritsaon kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus eli symbioosi. Maapallon kasveista noin 90 prosenttia elää luonnostaan symbioosissa sienen kanssa. Sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja sieni puolestaan kerää kasville vettä ja ravinteita laajalla rihmastollaan. Kun kasvi saa riittävästi vettä ja ravinteita, se kasvaa hyvin ja on myös kestävämpi tauteja ja tuholaisia vastaan. Taimivaiheessa muodostunut sienijuuri jatkaa kasvuaan ja säilyy kasvin koko eliniän.

Liika typpilannoitus voi haitata mykorritsojen kasvua. Siksi mykorritsat toimivat paremmin luonnonlannoitteiden kanssa. Luonnonlannoitteissa ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön pikkuhiljaa pieneliötoiminnan seurauksena eikä helppoliukoista typpeä ole mykorritsoille haitallisia määriä.

Kylvä siemenet

Kylvä siemenet tasaisesti ja peitä siemenen paksuisella multa- tai hiekkakerroksella. Pienet siemenet on helpointa kylvää hajakylvönä. Kostuta kylvöksen pinta hienolla vesisuihkulla. Kylvöksen päälle laitetaan lasilevy tai läpinäkyvä muovikalvo tasaamaan kosteutta. Suojaa kylvös auringolta esimerkiksi sanomalehdellä. Pidä mullan pinta sumuttamalla tasaisen kosteana.

Jotkut lajit itävät valossa, joten siemenet jätetään mullan pinnalle. Tällaisia kasveja ovat muun muassa ahkeraliisa, bellis, heliotrooppi, koristetupakka, keijunmekkoja lobelia.

Taimettumisen jälkeen tarkkaillaan, ettei lämpötila nouse liikaa lasin tai muovin alla. Kate poistetaan aurinkoisina päivinä – tai ainakin huolehditaan tuuletuksesta.

Sinapin siementen vuoro. (Kuva: Adobe Stock)
Sinapin siementen vuoro. (Kuva: Adobe Stock)

Kurkun, kurpitsojenja sokerimaissintaimikasvatus aloitetaan vasta toukokuun alussa. Kaikkien näiden vihannesten siemenet ovat niin suuria, että ne voidaan kylvää yksittäin ruukkuihin. Kylvöksiä hoidetaan samalla tavalla kuin hajakylvöjäkin, mutta useimmiten taimet voivat kasvaa samassa kylvöruukussa koko taimikasvatuksen ajan.

Taimien koulinta

Hajakylvönä lisätyt taimet istutetaan omiin ruukkuihinsa, kun niissä on ensimmäiset kasvulehdet. Usein on kuitenkin parasta kylvää alun perin siemenet riittävän harvaan, jolloin uudelleenistutus ei ole tarpeen. Ammattiviljelijöiden suosimat lokerikot ovat taimikasvatuksessa käteviä. Niistä saat istutettaessa taimet helposti irrotettua niiden juuria vahingoittamatta. Kasvualustana ruukutusvaiheessa käytetään joko kylvö- ja taimimultaa tai Puutarhan Turvemultaa.

Pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Kastele mieluiten aamuisin. Sumuta kasveja tarpeen mukaan aurinkoisina päivinä haalealla vedellä. Karaise taimet siirtämällä ne ulos muutamaa päivää ennen istutusta.

Tomaatin taimia. (Kuva: Shutterstock)
Tomaatin taimia. (Kuva: Shutterstock)

Taimien lannoittaminen

Muutama viikko ruukutuksen jälkeen voidaan aloittaa lannoitus. Kasvualustaan lisätään esimerkiksi Luonnonlannoite-rakeita, jotka upotetaan ruukun reunaan yhtenäiseksi keoksi. Rakeiden annostus riippuu kasvualustan tilavuudesta ja taimikasvatusajasta. Pitkän taimikasvatusajan vaativien vihannestaimien, kuten tomaatin, ruukkuun lisätään 1 dl rakeita/1 litra kasvualustaa. Tällöin taimikasvatuksen aikana ei tarvita muuta lannoitusta ja kasteluun riittää pelkkä vesi. Luonnonlannoiterakeita voidaan käyttää myös pienempi määrä, jolloin niitä lisätään tarvittaessa tai aloitetaan lisälannoitus Kastelulannoitteella. Taimien alalehtien kellastuminen on selvä merkki lisälannoitustarpeesta.

Jos et omista omaa pihaa tai parveketta, voit kasvattaa kesän herkkuja omassa ikkunapuutarhassasi! Aurinkoiselle ikkunalaudalle voi kylvää ruukkuihin erilaisia yrttejä, joista voi nipistää satoa koko kesän ajan ruokien mausteeksi. Esimerkiksi basilikaviihtyy lämpimällä ikkunalla ja se sopii erittäin hyvin tomaattiruokiin, keittoihin ja salaatteihin. Timjamion monikäyttöinen mauste, sitä käytetään muna-, liha- ja kalaruokiin. Perinteisemmistä yrteistä ikkunalaudalla viihtyy myös persilja, josta saa makua keittoihin ja salaatteihin. Uutta makua salaatteihin saa myös herneenversoista, joiden kasvatus on helppoa ikkunalaudalla.

Lue lisää yrttien kasvatuksesta

Ohje

Ohje

Vinkki: Perusta ikkunapuutarha

Jos et omista omaa pihaa tai parveketta, voit kasvattaa kesän herkkuja omassa ikkunapuutarhassasi! Aurinkoiselle ikkunalaudalle voi kylvää ruukkuihin erilaisia yrttejä, joista voi nipistää satoa koko kesän ajan ruokien mausteeksi. Esimerkiksi basilikaviihtyy lämpimällä ikkunalla ja se sopii erittäin hyvin tomaattiruokiin, keittoihin ja salaatteihin. Timjamion monikäyttöinen mauste, sitä käytetään muna-, liha- ja kalaruokiin. Perinteisemmistä yrteistä ikkunalaudalla viihtyy myös persilja, josta saa makua keittoihin ja salaatteihin. Uutta makua salaatteihin saa myös herneenversoista, joiden kasvatus on helppoa ikkunalaudalla.

Lue lisää yrttien kasvatuksesta

Tiesitkö? Puutarha.netin Kasvikortistossa on tietoa ja kuvia jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvilajista ja -lajikkeesta; niin sisä- kuin ulkokasveistakin.

Tutustu Kasvikortistoon ja käytä hyödyksesi

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Palsternakka leikkuulaudalla
Palsternakka – kylmänkestävä herkku syksyn juhlaan
Palsternakan kasvukausi on pitkä. Kasvu kiihtyy syyskesällä, ja palsternakka kestää kylmääkin. Sato korjataan vasta juuri ennen peltojen jäätymistä. Palsternakkaa voi pitää kekrikauden herkkujuureksena. Kekri tarkoittaa sadonkorjuun juhlaa, joka kestää muinaissuomalaista tapaa noudattaen mikkelinpäivästä nykyiseen pyhäinpäivään saakka.
joku pesee terassia harjalla ja pesuaineella
Osaatko käyttää home-, terassi- ja huoltopesuja oikein?
Puisia terassipintoja tulisi puhdistaa säännöllisesti. Home ja muut itiöt nauttivat likaisesta terassinpinnasta ja saattavat jäädä ikuisesti terassinpintaa, jos niitä ei poista esimerkiksi ennen puisen terassin öljyämistä. Homeet ja levät kasvavat mielellään myös kivi- ja betonipintaisilla terasseilla.Hyvä puhdistus takaa parhaan mahdollisen suojaavan pinnan puisen terassin öljyämiselle ja suojaa myös kivi- ja betoniterasseja ikävän näköiseltä sammaleelta.
20238_82839.jpg
Kätevä akkulehtipuhallin syksyn pihatöihin
Puista putoavat lehdet ovat osa syksyn tunnelmaa, mutta niiden puhdistaminen pihasta on varsin työläs urakka. Perinteisellä haravalla lehtikerroksen siivoaminen vie paljon aikaa ja energiaa, etenkin jos kyseessä on hieman isompi alue. Uudet akkukäyttöiset lehtipuhaltimet ovat tehokkaita ja hiljaisia. Helppokäyttöisinä ja ergonomisina niillä saa piha-alueet nopeasti siistittyä kaikista lehdistä.
20065_57.jpg
Muista lannoitus
Lannoitus antaa kasville voimaa kasvaa, kukkia ja tehdä satoaKasvit ovat riippuvaisia ravinteista, joita ne saavat maasta, vedestä ja ilmasta. Maan ravinnekoostumus, humuspitoisuus ja happamuus (pH) säätelevät kasvin ravinnonsaantia ja ovat tärkeitä kasvin terveydelle, kasvuvoimalle ja kestävyydelle. Kasvuolosuhteet ja eri kasvien vaatimukset vaihtelevat paljon, joten puutarhurin tehtävänä on huolehtia, että kasvit saavat ravinteita riittävästi - mutta ei liikaa.Pieniä puutarhapalstoja lannoitetaan usein liikaa. Siitä on vain haittaa: kasvin juuret voivat "palaa", ympäristö kuormittuu ja rahaa kuluu. Keväällä multavaan maahan riittää yleensä yksi lannoite tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta. Säkillinen runsaasti typpeä sisältävää seoslannoitetta riittää pitkään pienessä puutarhassa.Eniten kasvit tarvitsevat typpeä (N), fosforia (P), kaliumia (K), kalsiumia (Ca), magnesiumia (Mg) ja rikkiä (S). Nämä ovat makro- eli pääravinteita. Boori, rauta, kupari, mangaani, molybdeeni ja sinkki kuuluvat hivenravinteisiin, joita kasvit tarvitsevat pienempiä määriä.Lannoitteita on saatavilla jauheena, rakeina, puikkoina, lastuina, käpyinä ja liuoksina.
20207_65869.jpg
Risuaita on hyvä näköeste
Risuja ei kannata aina viedä suoraan jätehuollon toimipisteeseen. Mitäpä jos niistä rakentaisi vaikka aidan tai yksinkertaisen näköesteen omalle tontille? Risuaita toimii niin suojana, näköesteenä kuin risujen loppusijoituspaikkana, lahottajahyönteisten kotina tai jopa siilin asuinsijana. Jos risuja on paljon ja käytettävissä on myös puun rankoja, voi isolle pihalle rakentaa pitkänkin pätkän vaikka metrin leveää aitaa.
Katse puihin, piha kuntoon, mitä istutetaan?
Piha kuntoon OSA 2/6: Ovatko pensaat pusikoita? Miltä pihan pensaat näyttävät?
Puiden jälkeen laskemme katsetta hieman alemmas ja keskitymme tontilla kasvavien pensaiden ulkoasuun, hyvinvointiin ja sijaintiin. Pihassa voi kasvaa lukuisia eri kokoisia ja näköisiä koristepensaita, marjapensaita sekä alueelle itsestään kasvaneita puskia (mm. paju).

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton