Tammikuun vinkit: Talven taikaa ja kevään odotusta – puutarhurin tammikuu

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, siis jopa vanhempi kuin joulu. Alkuaan loppiaista on vietetty Kristuksen syntymäjuhlana, ja sitä kutsutaankin joskus "vanhaksi jouluksi". Tämän lisäksi loppiaista on juhlittu Jeesuksen kastepäivänä ja Kaanaan häiden päivänä. Sana "loppiainen" kuvaa sitä, että juhlat loppuvat. Ruotsalaisten "trettondagen" kertoo, että joulusta on kulunut kolmetoista päivää.

Nykyään tuon pyhäpäivän suurin merkitys on paluu arkeen sekä juhlien ja joulunajan päättyminen. Kinkku on syöty, joulukoristeet riisutaan ja joulukuusi kannetaan ulos. Seuraavaan juhlaan, laskiaiseen on aikaa lähes kaksi kuukautta.

Ennen vanhaan loppiaisen säästä oli tapana ennustaa alkaneen vuoden säätä. Jos loppiaisena sataa riittävästi lunta hiiren jälkien peittämiseksi, ei tuona talvena ole lumesta puutetta. Toisaalta sanotaan, että "Loppiaisena on puoli talven lunta satanut". Mitenkähän tämä viisaus pitää tänä vuonna kutinsa?

Lounais- ja etelärannikolla voi joskus olla helmikuulle saakka ajoittaisia, lumettomia kausia. Yleensä tammikuun aikana pysyvä lumipeite kattaa yleensä pian jo koko Suomen, vain merialueet jatkavat jäätymistään.

Lyhyt valoisa aika, lumipeite sekä kylmyys asettavat elolliselle luonnolle erikoisvaatimuksia. Aremmat kasvit talvehtivat juurakkoina, juurimukuloina ja siemeninä – karastuneimmat ja kestävimmät, kuten puut, pensaat ja varvut, elävinä versoinakin. Ne säästävät energiaa ja rakennusaineita kevään kasvukauden alkua varten.

Voit auttaa kasvejasi selviytymään pakkasista lisäämällä niiden päälle lunta. Olethan arimmat kasvisi vienyt säilöön tai peitellyt lämpimästi pakkaspeitteellä ja havuilla?

Kasvien ohella monet eläimet pärjäävät suojaavan lumihangen alla. Vaikka ilman lämpötila laskisi 20–30 pakkasasteeseen, niin lumen alla se jää nollan tuntumaan tai jopa plussan puolellekin. Esimerkiksi kanalinnut laskeutuvat talviyöksi lumen sisään kieppiin. Myös monet hyönteiset (valitettavasti myös tuhohyönteiset) talvehtivat munina tai peräti aikuisina suojaisissa koloissa. Kovista pakkasista on hyötyä nimenomaan tautien ja tuholaisten kurissapidossa. Suomen talvi kyllä yleensä tuhoaa talvehtivat itiöt. Päästäthän pakkasen käsittelemään myös kasvihuoneesi?

Tuskin vuosi pääsee vaihtumaan, kun kotipuutarhuri jo alkaa heräilemään talvitorkuiltaan. Vai viipyilevätkö ajatukset vielä joulun pyhissä ja koristeluissa? Joka tapauksessa jo pieni valonpilkahdus taivaanrannassa ja kasvikuvastojen selaaminen saa sormet syyhyämään.

Mitä kylväisit tänä vuonna? Pysytteletkö tutuissa ja turvallisissa vai kokeilisitko jotain uutta ja erilaista? Jos ideanpuute iskee tai epäilet taitojasi, niin eri puutarhasivustoilta ja -kirjoista ehtii talvikuukausien aikana keräilemään ideoita.

Siemenluetteloita löytyy monelta eri yritykseltä, joten valinnanvaraa varmasti riittää ja kokeiltavaakin löytyy. Vielä tammikuussa ei kannata kylvämisellä kiirettä pitää, mutta tilata ne siemenet toki jo kannattaa.

Useimpien siemenpussien kyljestä löytyy ohjeita itämisajasta, ulosistutuksesta ja kukinnasta. Tärkeintä on, että pienet taimet saavat tarpeeksi valoa, muuten ne kasvavat pitkiksi ja honteloiksi. Vihannesten esikasvatus aloitetaan samoin kuin kesäkukkien. Ensimmäisinä voi kylvää orvokit ja pelargonit, mutta pidetään sormet kurissa vielä helmikuuhun saakka.

Valmistaudutaan nyt rauhassa; luetaan kirjoja, hankitaan siemeniä ja varmistetaan tarvikkeiden riittävyys. Onko (valoa riittävästi) ruukkuja ja kylvölaatikoita? Löytyykö jo hyvää multaa? Pian pääsemme taas työntämään sormemme multaan ja ihailemaan kasvun ihmettä.

Tästä pääset kertaamaan kylvöohjeet