• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mistä johtuu, että jotkut kasvit menestyvät hyvin, kun taas toiset eivät?

‒ Tietoa kasvupaikkatekijöistä

Tuuli JärvinenKaupallinen yhteistyö Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Päivitetty 31.03.2025
kerroksellisuus-iSt-1329376193 (kopio) 2

Oikea kasvi, oikeaan paikkaan...ja vielä oikein istutettuna ‒ ja hoidettuna! Mitä kasveista pitäisi tietää? (Kuva: iStock)

Kasvit kehittyvät upeimmilleen, kun ne kasvavat oloissa, joissa ne viihtyvät. Puutarhan suunnittelussa kukkii luovuus, mutta myös tieto, kärsivällisyys ja oikein mitoitettu hoito ovat arvossaan. Kun ymmärrät, millaiset eri olosuhteet tukevat eri kasvien kasvua, onnistut kasvivalinnoissasi. Kasvisi kehittyvät vähemmällä ponnistelulla ja hoidolla kuin kasvit, joiden olot eivät vastaa niiden tarpeita.

Tavoitteena helppohoitoinen ja kaunis puutarha

Kun haluat helppohoitoisen ja kauniin puutarhan, ota aina huomioon kasvupaikkatekijät, jotka tiluksillasi vallitsevat. Joitakin oloja voi kohentaa, kuten esimerkiksi maata voi muokata ja parantaa, mutta joka tontilla on seikkoja, joita ei voi vaihtaa. Esimerkiksi talon varjoisaa puolta ei saa aurinkoiseksi. Siellä viihtyvät varjon rakastajat, mutta valon vaalijat taantuvat.

Kuvittele, millainen on parhaimmillaan laventelin tuoksuva mätäs aurinkoisella, vettä läpäisevällä kasvupaikalla. Millainen se olisi tiiviissä savimaassa, joka keväällä lämpenee hitaasti ja on pitkään märkä? Luultavasti sen kohtalo sinetöitäisiin jo ensimmäisen talven rasituksissa.

Tai kuvittele suurikukkainen pioni valoisassa, syvämultaisessa ja ravinteikkaassa maassa. Sellaisissa oloissa kukkavarret jaksavat kannatella painavia, kerrannaisia kukkia, kun taas kuivasta ja vähäravinteisesta alustasta kasvaa ohuita ja kukan painon alla maahan taipuvia vanoja, joiden kukinta menee nopeasti ohi.

<p data-block-key="1q5ne">Laventeli (Kuva: iStock)</p>
Laventeli (Kuva: iStock)

Ilmastolliset kasvuvyöhykkeet

Kasvuvyöhykkeet kertovat puuvartisten kasvien, eli puiden, pensaiden ja useimpien monivuotisten köynnösten talvenkestävyydestä. Maamme on jaettu kahdeksaan vyöhykkeeseen, jotka määräytyvät talven keskimääräisen pituuden ja kylmyyden sekä kasvukauden lämpöolojen mukaan.

Kun otat kasvivalinnoissa huomioon asuinpaikkasi menestymisvyöhykkeen, parannat istutustesi viihtymisen mahdollisuuksia ilman merkittäviä suojaustarpeita.

Lue lisää kasvuvyöhykkeistä

Pienilmasto

Pienilmasto tarkoittaa istutuspaikalla vallitsevia olosuhteita, joita muokkaavat mm. ympäröivä kasvillisuus ja paikan suojaisuus tai avoimuus. Suotuisassa pienilmastossa kasvava kasvi saattaa pärjätä hyvin sille määriteltyä ilmastollista kasvuvyöhykettä pohjoisempanakin. Jos taas pienilmasto on kasville raaka, voi kasvi taantua, vaikka se kasvaisi itselleen sopivalla kasvuvyöhykkeellä.

Lähistön vesistöt ja maan muodot, esimerkiksi kummut tai laaksot, läheinen metsä tai puisto voivat muokata paikallisilmastoa, joka on pienilmastoa jonkin verran laajempi käsite. Paikallisilmaston sisällä voi olla useita erilaisia pienilmastoja.

Lue miten tunnistat pienilmastot

Vyöhykekartta

Kasvualustan ja perusmaan laatu

Kasvit kiinnittyvät juurillaan maahan ja ottavat siitä ravinteita kasvuun, kukintaan ja sadon tuotantoon. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan viihdy samanlaisessa maassa. Esimerkiksi läpäisevässä ja kuivassa viihtyvät eivät pidä kosteista ja runsasravinteisista maista. Toiset viihtyvät happamuudeltaan neutraalissa maassa, mutta toiset vaativat hapanta maata saadakseen siitä ravinteensa.

<p data-block-key="ucgki">Tunnetuimpia happaman maan suosijoita ovat alppiruusut, joille sopiva kasvualustan pH on n. 5,5. Istutuksessa käytetään havu- ja rodomultaa, joka on sellaisenaan sopivan hapanta. (Kuva: iStock)</p>
Tunnetuimpia happaman maan suosijoita ovat alppiruusut, joille sopiva kasvualustan pH on n. 5,5. Istutuksessa käytetään havu- ja rodomultaa, joka on sellaisenaan sopivan hapanta. (Kuva: iStock)

Kasvualusta on maan pintakerrosta ja ulottuu usein ainakin n. puolen metrin syvyyteen. Sen alla oleva perusmaa määrittelee mm. maan vedenläpäisykyvyn, joten perusmaan laatu on tärkeää tunnistaa. Tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, sillä perusmaa on harvoin selkeästi vain yhtä laatua, esimerkiksi hiekka- tai savimaata, vaan se on niiden sekoitusta.

Lue lisää maalajeista ja maanparannuksesta

Valon ja varjon merkitys kasvillisuudelle

Puutarhan valoisuuden määrittely tuntuu yhtäkkiseltään yksinkertaiselta asialta. Käytännössä valoisuus kuitenkin vaihtelee kellonajan ja vuodenajan mukaan. Ympäröivän kasvillisuuden, kuten suurten puiden kehittyessä olot muuttuvat vuosien saatossa lähes huomaamatta. Aiemmin suorastaan paahteinen tontti tai sen osat saattavatkin olla nykyisin hajavalossa tai suorastaan siimeksessä.

Monet kesällä varjoisat paikat ovatkin varhain keväällä aurinkoisia, koska pensaat ja puut ovat vielä lehdettömiä. Siellä on otollisia paikkoja keväällä kukkiville sipulikasveille. Kun varjoisuus lisääntyy lehdistöjen saavuttaessa täyden kokonsa, vähenee sipulikukkien valon tarve, sillä ne vaipuvat lepoon pian kukinnan jälkeen.

Missä sitten menevät auringon ja puolivarjon rajat? Milloin puolivarjo muuttuu syväksi varjoksi?

Lue lisää puutarhan valo-oloista

<p data-block-key="wrd3x">Narsissit pensaiden alla. (Kuva: iStock)</p>
Narsissit pensaiden alla. (Kuva: iStock)

Kukoistavat kasvit

Kun otat kasveja valitessasi ja istuttaessasi huomioon kasvupaikkatekijät, saat vehmaan puutarhan. Suotuisissa oloissa kasvisi voivat hyvin vähemmälläkin hoidolla, kukkivat runsaammin ja ilahduttavat sadollaan. Ne kestävät sääolojen vaihteluita ja vastustavat kasvitauteja tai tuholaisia tehokkaammin kuin epäsuotuisissa oloissa sinnittelevät kasvit.

Kun valitset kasvisi istutuspaikan mukaan, ne elävät pitkään ja kasvavat lajityypillisiksi ja kauneimmilleen. Alussa mainittua kärsivällisyyttä tarvitset siihen, että maltat odottaa puutarhasi kehittymistä. Se ei ole valmis heti istutuksen jälkeen, vaan muuttaa muotoaan ja kehittyy ajan mittaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä merkityksellisempää kasvien voinnille ovat olosuhteet, joissa ne kasvavat.

Ohje

Ohje

Muistilista kasvihankintoihin

  • Mieti mihin tarpeeseen kasveja hankit, etsitkö koriste- vai satokasveja, näkösuojaa, talvivihreää jne.
  • Mieti, onko kasveille riittävästi tilaa, sillä niiden pitäisi mahtua kasvupaikalleen täysikokoisinakin.
  • Mittaa istutusalueet. Tiedosta on hyötyä, kun lasket, kuinka monta tainta siihen voi istuttaa.
  • Tunnista tonttisi kasvupaikkatekijät ja vertaa niitä harkitsemiesi kasvien tarpeisiin.
  • Tunnista, kuinka paljon haluat panostaa puutarhanhoitoon ja hanki kasvit sen mukaan. Jos haluat päästä helpolla, älä hanki paljon hoitoa vaativaa kasvillisuutta.

Tutustu kaikkiin Muhevaisen puutarhanhoito-oppaisiin

<p data-block-key="qeexn">(Kuva: iStock)</p>
(Kuva: iStock)

Teksti Muhevainen Oy, Tuuli Järvinen

Kuvat iStock ja Tuuli Järvinen

Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Kasvillisuus
kasvit
puutarhuri
puut
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20175_49318.jpg
Kausikasvit tuovat väriä ja tunnelmaa joka vuosi
Pihan, pation ja parvekkeen monikäyttöisin elementti on kesäkukkaryhmä eli kausikasvit. Yksivuotisina niihin ei pääse kyllästymään, sillä niistä saadaan oleskeluryhmään vaikka joka vuodeksi uusi ilme.
20228_79297.jpg
Mikä hedelmä/puu tässä on? Asiantuntija vastaa
Mikä kuvan kasvi mahtaa olla kyseessä? Kasvaa erään omakotitalon viereisessä puistikossa. Rungossa kasvaa pitkiä piikkejä.
20235_81613.jpg
Stailaa piha ja parveke juhlaan: viritä vieraat juhlatunnelmaan jo portilla
Kevät! Jo pelkästään se on syy koota perhe ja ystävät yhteen. Mutta virallisemmatkin juhlat on ihanaa järjestää niin, että vierasjoukko voi levittäytyä pihalle, parvekkeelle tai patiolle.
20227_78485.jpg
Tunnista siitepölyallergian oireet ja sen laukaisija
Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan, eikä diagnoosiin välttämättä tarvita tutkimuksia. Tällaisia selvästi siitepölyaikaan ajoittuvia, lieviä oireita voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla.
omenapuun leikkaaminen keväällä
Miten ja milloin leikkaat pihapuut ja pensaat keväällä?
Kevät on monelle puutarhurille kiireistä aikaa, ja yksi tärkeimmistä kevätaskareista on puiden leikkaaminen. Leikkaaminen edistää puiden terveyttä, parantaa niiden muotoa ja estää mahdollisten vaurioiden syntymistä. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin ja miten pihapuita kannattaa leikata keväällä, ja mitä kannattaa ottaa huomioon.
200610_519.jpg
Viikolla 41 vietetään punajuuriviikkoa
Punajuuri on lunastanut jo paikkansa ruoka-ammattilaisten sydämissä inspiroivana raaka-aineena. Trendikkääksikin punajuurta voi kutsua!Nyt tämän voimajuuren soisi löytävän tiensä aivan uudella tavalla myös kotikeittiöihin. Punajuuren puolesta puhuvat upea aromi, vahva väri ja monikäyttöisyys.Punajuuri on herkkua kautta koko vuoden. Sokerijuurikkaan serkkuna se on maultaan miellyttävän makea ja syksyllä erityisen mehevä. Kasvisten viiden värin kartalla punajuuri sijoittuu sinisen ja purppuran ryhmään, jossa ei kovaa tungosta olekaan. Väri kertoo tärkeistä bioaktiivisista aineista, jotka toimivat elimistön suoja-aineina.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton