Uskomattoman kätevät ja kevyet Isio-ruohosakset

Sammal valtaa paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta viihdy. Kun nurmikko voi hyvin, ei sammal pärjää sille elintilakilpailussa. Pysyvään tulokseen päästään poistamalla sammaloitumisen syyt: nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus.Jos nurmialue on erittäin sammaleinen, kannattaa nurmikko perustaa kokonaan uudestaan.Sammaloituneelta nurmialueelta haravoidaan irtoava sammal pois, ja alue ilmastoidaan talikolla tai sammaleenpoistajan avulla. Alue kalkitaan huolellisesti. Kalkki alentaa maan happamuutta ja estää siten sammalen kasvua. Pinnalle lisätään ohut kerros hiekkaa ja multaa. Lopuksi alue tasoitetaan jyräämällä ja kylvetään uusia siemeniä. Jos paikka on varjoinen, kannattaa valita lajikkeita, jotka menestyvät varjoisemmassakin (esim. puisto- ja etelännata). Jatkossa huolehditaan kastelusta.

Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.

Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Oksasilppua voi puutarhassa käyttää sekä kateaineena että kompostikuivikkeena.Istutusalueen katteena se pitää rikkaruohoja kurissa, suojaa pintamultaa kuivumiselta ja toisaalta myös rankkasateiden aiheuttamalta liettymiseltä. Näin maan kosteus pysyy tasaisempana ja kastematojen ja muiden hyödyllisten pieneliöiden toiminta helpottuu. Katteella saadaan pihaan tietysti myös visuaalista arvoa: sillä voi päällystää pienet polut, se siistii mainiosti mm. koristepensaiden alustat, on kaunis ja luonnollinen seuralainen havupensaille ja -puille ja pitää mm. mansikkakasvustot siistinä.Lehtipuuhake on mainio raaka-aine kompostiin: se pitää massan sopivan ilmavana, tasaa kompostin kosteusoloja ja kiihdyttää mikrobitoimintaa. Havupuuhake taas on parhaimmillaan katteena.

22. maaliskuuta vietetään maailman vesipäivää. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.YK:n yleiskokous julisti tämän päivän maailman vesipäiväksi vuonna 1992. Tarkoituksena on lisätä tietoa veden merkityksestä taloudellisessa tuottavuudessa ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.

Keskimäärin noin kolmasosa talousjätteestä on kompostikelpoista biojätettä. Keittiön biojäte on erinomaista kompostoitavaa, sillä se on monipuolista ravintoa komposti hajottajina toimiville luonnon pieneliöille. Keittiöstä kompostiin kelpaavat ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret sekä pehmopaperit kostutettuina.

Kaktussukuja löytyy jopa 150 ja niistä tuhansia lajeja sekä lajikkeita. Alun perin kaikki kaktukset ovat kotoisin Amerikasta. Kaktukset ovat monivuotisia mehikasveja. Suurimmalla osalla lehdet ovat muuntuneet piikeiksi, kukat ovat heleän värisiä ja suuria. Kaktukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: aavikkokaktuksiin ja sademetsissä asuviin lajeihin.