• Etusivu
  • Kasvillisuus

Värivoimaa tomaateista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20095_16800.jpg

Tomaatti kuuluu kasvisten viiden värin jaottelussa punaisen eli vahvan voimavärin ryhmään. Tomaatin väri sykähdytti ihmisiä jo ennen kuin oli tieteellisiä tuloksia värien vaikutuksesta elintoimintoihin. Niinpä ranskalaiset ja italialaiset kutsuivat tomaattia alkujaan nimillä lemmenomena ja kultaomena, pomme d'amour ja pomodoro.

Nykyään tiedetään, että tomaatin punainen väri tulee lykopeeni-nimisestä yhdisteestä, joka on karotenoidi. Lykopeeni tutkitusti suojaa ihmisen soluja ehkäisten niitä syöpämuutoksilta. Lykopeenin puutteella on todettu yhteyttä miesten eturauhassyöpään. Lykopeeni myös hidastaa verisuonten tukkeutumista ja auttaa nujertamaan sydän- ja verisuonitauteja.

Ruoasta nauttimisen kannalta on pelastavaa, että tomaatin terveyshyödyt eivät häviä, vaikka tomaatteja keittää, grillaa ja soseuttaa kuinka. Pikemminkin päinvastoin. Lykopeeni imeytyy elimistöön kaikkein parhaiten lämpimistä, öljytilkalla höystetyistä ruoista. Tomaatin saa keittää vaikka ketsupiksi, ja lykopeeni on tallella. Kesällä tomaatti maistuu ihan sellaisenaan, mutta myös grillissä paahdettuna.

Kasvu jatkukoon

Suomalaiset tomaatti on valloittanut puolelleen jopa niin, että tomaatti on kaikkein suosituin kasviksemme. Sitä ostettiin viime vuonna jokaiseen suomalaiseen talouteen keskimäärin 17 kg, mikä tekee noin tomaatin päivässä per kotitalous. Tomaatin kulutus henkeä kohti on reilu kolme tomaattia viikossa.

Terveydellisesti ajateltuna tomaatin kulutus saa jatkaa kasvuaan. Tomaatti on täsmäruokaa korkeaa verenpainetta poteville sen takia, että tomaatissa on vain niukasti natriumia ja vastaavasti reippaasti kaliumia. A-vitamiinin lähteenä tomaatti on hyvä, C- ja E-vitamiinia siinä on kohtalaisesti, samoin B-ryhmän vitamiineja. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tomaatti on luonnon oma, napakka pakkaus täynnä ihmiselle hyvää tekeviä aineita.

Värin ja ravintoaineiden aiheuttamien hyötyjen lisäksi tomaatin puolesta puhuu sen erinomaisuus painonhallinnassa. Voit punnita tomaatteja kevyin mielin jopa kilon pussillisen, eikä niiden nauttimisesta kerry energiaa kuin 210 kcal. Vastaavasti jo kourallisesta eli sadasta grammasta makeisia tulee 356, suklaasta 517 ja suolapähkinöistä 582 kcal.

Taio tomaatista oma bravuurisi

Kokkaajalle tomaatti on loputon inspiraation lähde. Sen maku on mielenkiintoinen yhdistelmä hapokkuutta, kirpeyttä, makeutta ja mietoa suolaisuutta. Makuominaisuudet vaihtelevat lajikkeittain. Parhaimmillaan tomaatin maku on kypsänä. Jääkaappi pilaa tomaatin maun, joten jätä tomaatit kotona aina huoneenlämpöön. Tomaatti jatkaa siinä kypsymistään, väri syvenee ja maku paranee.

Kevään juhlapöytiin tomaatti tuo silmäniloa ja raikkautta isoissa lasimaljoissa. Kirsikkatomaatit sopivat sormin syötäviksi noutopöydän karkeiksi. Isommista voi tehdä salaatteja tai leipoa piiraita. Tomaatti-sipulisalaattiin tomaatit viipaloidaan ja yhdistetään paperinohuisiin sipuliviipaleisiin. Makua tehostavat mustapippuri, suola ja rypsiöljy. Caprin salaattiin tomaattiviipaleet limittyvät mozzarellajuuston ja basilikan kanssa. Oliiviöljy liittää maut toisiinsa.

Yhdistä tomaatteihin lempeitä yrttejä, basilikaa ja oreganoa, mutta myös rosmariinia ja timjamia. Pippurit ja kaneli, maustepaprikat, sipulit ja sienet, öljyt ja juustot viihtyvät tomaatin seurassa. Balsamico ja hunaja hellivät tomaatin suussa sulavaksi. Kesällä kokkaus sujuu pääosin grillin äärellä, jonne korillinen tomaatteja kuuluu aina. Pienet pujotetaan vartaisiin ja isommat grillataan puolikkaina.

Punasipuli-kirsikkatomaattisalsa

Salsaksi kutsutaan monenlaisia kylmiä kasvispitoisia kastikkeita, joissa on tomaattia, muita kasviksia ja yrttejä. Salsat sopivat erityisen hyvin kaikelle grillatulle.

2 punasipulia
500 g kirsikkatomaatteja
2 avokadoa
3 rkl rypsiöljyä
1 sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi
1 tuore rosmariininoksa tai 1 tl kuivattua rosmariinia
2 tl sokeria
ripaus (meri)suolaa
ripaus mustapippuria

  • Kuori ja viipaloi sipulit. Halkaise tomaatit.

  • Halkaise avokadot, poista kivet, koverra sisus ulos ja viipaloi.

  • Sekoita rypsiöljyyn sitruunan mehu ja murskattu valkosipulinkynsi. Mausta seos silputulla rosmariinilla, sokerilla, suolalla ja pippurilla. Kaada seos kasvisten päälle varovasti sekoittaen. Anna salsan maustua huoneenlämmössä tunti ennen tarjoilua.

Vinkki:

Tarjoa salsa grillatun lihan, kalan tai kasvisten kanssa. Kokeile myös paahdetun leivän päällä.

Petterin sämpylät

Helppo ja nopea tapa leipoa leipää, on taputella taikina yksinkertaisesti uunipannulle, jakaa sopivan kokoisiin ruutuihin, kohottaa ja paistaa. Petterin sämpylöissä jokaiseen ruutuun painetaan kirsikkatomaatti. Nämä kantikkaat pikkusämpylät sopivat loistavasti kevään juhlapöytiin tai tarjottaviksi milloin vain.

5 dl rasvatonta maitoa tai vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
3 rkl siirappia
1 valkosipulinkynsi
0,5 dl hienonnettua persiljaa tai basilikaa
2 dl kauraleseitä
3 dl sämpyläjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl öljyä
kirsikkatomaatteja

20095_16801.jpg
  • Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola, siirappi, murskattu valkosipuli, hienonnettu yrtti ja kauraleseet.

  • Vaivaa taikinaan jauhot sekä loppuvaiheessa öljy. Jätä taikina löysäksi, sillä leseet sitovat nestettä turvotessaan.

  • Anna taikinan nousta vedottomassa paikassa leivinliinan alla kaksinkertaiseksi.

  • Vaivaa taikinasta ylimääräinen ilma pois jauhotetulla pöydällä.Taputtele taikina uunipellille leivinpaperin päälle jauhotetuin käsin. Jaa ruuduiksi veitsellä. Anna taikinalevyn kohota leivinliinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin 30 min.

  • Kun sämpylät ovat hyvin kohonneet, paina jokaisen ruudun keskelle yksi kirsikkatomaatti. Paista sämpylöitä 225-asteisessa uunissa noin 15 min.

Vinkki:

Nämä sämpylät sopivat noutopöytään salaatin seuraksi tai sellaisenaan haukattavaksi vaikka keiton kanssa.

Tiedotteen teksti: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset / Sanna Peurakoski
Reseptit: Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
kulutus
sienet
reseptit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20078_5987.jpg
Mustatorvisieni
Sekametsissä piileskelevä sieniTätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti koko Suomesta, mutta pohjoisessa niitä on harvemmassa. Vaikka heinäkuussakin saattaa näitä sieniä löytää, niin etenkin elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Toki löytöjä voi tehdä lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, sillä mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan.Sekametsät ovat varmimpia löytöpaikkoja. Metsän on kuitenkin oltava kostea ja rehevä. Sieni on paikkauskollinen, joten vuosi toisensa jälkeen voi hyvin suunnata askeleensa samoille apajille!
Punainen isohapero metsässä
Isohapero
EsiintyminenKaikkialla maassamme voi törmätä isohaperoon. Sieni viihtyy soisessa ja havupuisessa maastossa. Hapero kasvaa äkäiseen tahtiin. Senpä vuoksi siitä saadaan vuosittain runsas sato. Isohapero on maastossa yksinään, mutta voi kasvaa myös useamman sienen ryppäässä. Isohaperon ohi ei juuri voi kulkea, sillä on se verran huomiota herättävä väritys lakissaan. Isohaperolla ja tulipunahaperolla on molemmilla punaiset lakit. Isohaperolla lakki on kellertävän punainen ja tulipunahaperon lakki on sinertävänpunainen. Jos sienet sekoittaa toisiinsa, ei hätää, sillä kumpikaan ei ole myrkyllinen.
20084_10478.jpg
Kasvikset ovat nyt Sydänmerkki-tuotteita
Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä. Yhteistä haastetta siis riittää saada kasvisten kulutus lisääntymään ja tällä tavalla samalla edistetyksi kansanterveyttä.– On todella merkittävä asia, että Suomen Sydänliitto on sisällyttänyt kasvikset Parempi valinta -sydänmerkin piiriin. Näin kuluttajat helpommin sisäistävät kasvisten olevan terveyttä edistäviä. Kasviksethan ovat suorastaan luonnon omia, funktionaalisia elintarvikkeita, Kotimaiset Kasvikset ry:n ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsèn toteaa.Luontaisesti kasviksissa ei ole lisättyä suolaa, sokeria tai rasvaa. Sen sijaan kasvikset sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja puolustuskykyä lisääviä ravintotekijöitä suhteessa vähäiseen energiamääräänsä. Lisäksi kasviksista saa nykyihmiselle tärkeää kuitua. Kasvisten käytön lisääminen on erityisen merkittävää painonhallinnassa ja monien elintapasairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Kaksi valkoista herkkusientä aurinkoisessa metsässä
Herkkusieni
Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.
202112_74213.jpg
Autiotilat pienruokatuotannon keitaiksi
Moni kaupunkilainen haaveilee omakotitalon puutarhasta tai siirtolapuutarhan palstasta, jotta voisi tuottaa omia puutarhatuotteita kuten salaatteja, juureksia, omenia, marjoja ja raparperia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tästä ihanteesta tulee todella kallis harrastus. Usein unohdettu vaihtoehto on autiotila valmiine puutarhoineen – ja villiruokamahdollisuuksineen kuten villivihannekset, sienet ja marjat. Näitä hylättyjä pikkutiloja pihapiireineen on Suomen maaseutu pullollaan.
200810_13830.jpg
Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle
Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton