Varjoon sopivat kasvit – parvekkeellekin!
Mitkä kasvit sopivat varjoisalle parvekkeelle? (Kuva: Shutterstock)
Parvekkeen varjoisuus rajoittaa kasvivalikoimaa melko paljon, mutta periaatteessa mitä tahansa pienikokoisena pysyvää varjon kasvia voit kasvattaa niin puutarhassa kuin parvekkeellakin.
Havukasvit
Havukasveista parvekkeelle sopivat kääpiömuodot. Varjoisella parvekkeella menestyisivät parhaiten tuijat ja marjakuuset. Näiden kääpiömuotoja ovat esim. pallotuija (
Thuja occidentalis’Globosa’ sekä lajikkeet ’Danica’ ja ’Tiny Tim’) ja kartiotuija (
Thuja occidentalis’Smaragd’ ja matalampi lajike ’Holmstrup’) ja kartiomarjakuusi (
Taxus x media). Lajikkeesta riippuen niiden korkeus vaihtelee alle puolesta metristä yli metriin. Löytyy korkeampiakin lajikkeita, jotka voi siirtää muualle, kun ne kasvavat liian suureksi parvekkeen mittoihin nähden.
Metsäkuusen pensasmaiset muodot kuten siilikuusi (Picea abies 'Echiniformis'), pesäkuusi (Picea abies 'Nidiformis') ja pallokuusi (Picea abies 'Globosa' ja 'Ohlendorffii') ovat mainioita pieniä havuja. Myös katajan kääpiömuodot saattaisivat olla hyvä vaihtoehto parvekkeen ikivihreäksi kasvillisuudeksi. Havukasvit kasvavat hitaasti, joten nopeasti näyttävää halutessasi pitää ostaa isohkoja taimia.
Lehtipuut
Lehtipuitakin, yleensä pienikokoisiksi kasvavia, voi parvekkella kasvattaa. Vaihtoehtoja voisivat olla esim. lehtipensaisiin luettavat, mutta pientä monihaaraista puuta vanhemmiten muistuttavat tataarivaahtera (Acer tataricum) ja mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala). Eksoottinen valinta on katsura (Cercidiphyllum japonicum), joka pitää lämpimästä kasvupaikasta. Latvuksesta tulee aikanaan melko leveä, joten pitkään se ei parvekkeelle mahdu. Lähes pyöreät lehdet tuoksuvat syksyllä piparkakullle.
Lehtipuut kasvavat parvekkeella kituliaasti ja talvet ovat niille suuri riski menehtyä, joten kannattaa ennen ostopäätöstä punnita rahallinen sijoitus suhteessa kasvien menestymismahdollisuuksiin. Isot (syvät) puuastiat sopivat hyvin istutusastioiksi puille ja isokokoisille pensaille.
Pensaat
Pensaista sopivia ovat esim. pienet angervot (Spiraea) kuten pienikokoinen keijuangervo (Spiraea japonica ’Little Princess’) ja vielä pienempi kääpiökeijunangervo (S. japonica 'Nana').
Ikivihreitä pikkupensaita ovat isopuksipuu (Buxus sempervirens), mahonia (Mahonia aquifolium) ja lamoalppiruusu (Rhododendron Repens-ryhmä 'Scarlet Wonder').
Muita kokeilemisen arvoisia ovat mm. kääpiösorvarinpensas (Euonymus majus var. turkestanicus), hieman arka kesälaakeri (Ilex verticillata) ja myrkyllinen näsiä (Daphne mezereum).
Köynnökset
Köynnöksistä sopivat esim. piippuköynnös (
Aristolochia macrophylla), köynnöshortensia (
Hydrangea anomala subsp. petiolaris), humala (
Humulus lupulus) ja kärhöistä esim. alppikärhö (
Clematis alpina) ja kiinankärhö (
Clematis tangutica). Yksivuotisista köynnöksistä varjoisan parvekkeen olosuhteisiin sopivia ovat sinipunavaula (
Asarina scandens), köynnöskrassi (
Tropaeolum majus) ja kanariankrassi (
Tropaeolum peregrinum).
Kaikki muut, paitsi köynnöshortensia, tarvitsevat tuekseen säleikön. Köynnöshortensia tarttuu kiipimäjuurillaan alustaansa todella tiukkaan, ja saattaa vaurioittaa jopa rapattua seinää.
Perennat
Perennoista löytyy melko paljon kasveja, jotka menestyvät varjossa. Esim. kuunliljat (
Hosta), vuorenkilvet (
Bergenia), sarviorvokki (
Viola cornuta), jaloangervot (
AstilbeArendsii-ryhmä), suikeroalpi (
Lysimachia nummularia), kirjomaahumala (
Glechoma hederacea), hopeatäpläpeippi (
Lamium maculatum) ja rentoakankaali (
Ajuga reptans).
Yksivuotiset kasvit
Sopivia yksivuotisia koristekasveja olisivat esim. ahkeraliisa (
Impatiens walleriana), verenpisarat (
Fuchsia), sinilobelia (
Lobelia erinus), nuppitatar (
Persicaria capitata), intianminttu (
Satureja doglasii), hopeakäpälä (
Helichrysum petiolare), murattimikania (
Mikania scandens), torenia (
Torenia fournierii), liisukat (
Plectranthus) ja tohvelikukka (
Calceolaria).