Vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus

Rakentajan toimitus

Päivitetty 22.12.2021

Suomen Luonto/Kuva: Juha Pesonen / Vastavalo

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2021 turhakkeeksi liiallisen lihankulutuksen. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota runsaaseen lihansyöntiin liittyviin haittoihin, kuten ilmastopäästöihin ja terveysongelmiin.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut lähes 40 prosenttia viidessä vuosikymmenessä. Ruokailutottumuksemme ovat vahingollisia luonnolle, ilmastolle, terveydelle ja tuotantoeläinten hyvinvoinnille, mutta tavat istuvat tiukassa. Vaihtoehtoja lihalle löytyy kokeiltavaksi, mutta niiden korkea hinta hillitsee kysyntää. Kansalliset ja EU:n maataloustuet näkyvät lihatuotteiden edullisina hintoina, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliitto tiedotteessaan.

Terveyden näkökulmasta katse kohdistuu punaiseen ja prosessoituun lihaan. Syöpäjärjestöjen asiantuntemuksen perusteella laadittu suositus näille tuotteille on korkeintaan puoli kiloa viikossa, mutta noin 80 prosenttia miehistä ja neljännes naisista ylittää suositukset. Suomalainen kuluttaa keskimäärin lähes 80 kiloa luineen punnittua ruholihaa vuodessa. Ruokavalion terveysvaikutuksissa kokonaisuudella on väliä, ja paljon lihaa syövillä esimerkiksi ruokavalion kuitupitoisuus on yleensä tavallista pienempi.

Kuva: Shutterstock

Karjan kasvatuksen seurauksena tuprahtelee ilmakehään miljoonia tonneja kasvihuonekaasuja joka vuosi. Eläinten ruoansulatuksen ja lannan lisäksi kaasuja karkaa muun muassa karjan rehun saantiin varatusta viljelysmaasta. Karjatalous kuormittaa omalta osaltaan myös vesistöjä. Laiduntava nauta voi kuitenkin olla arvokas luonnon monimuotoisuuden hoitaja, joskin tuotannon tehostuessa laidunnus on vähentynyt.

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan. Tulevissa suosituksissa ympäristön ahdinko otetaan yhä tarkemmin huomioon. Näiden suositusten perusteella laaditaan kansalliset suositukset, jotka puolestaan vaikuttavat julkisen tuen piirissä oleviin ruokaloihin.

Terveellisiä ekotekoja lautasella ovat muun muassa kasvipohjaiset, vastuullisesti tuotetut proteiininlähteet sekä luonnonvesistä nostettu särkikala.

Suomen Luonnon toimitus valitsee Vuoden turhakkeen lukijoiden ehdotuksista. Liika lihankulutus on 22. Vuoden turhake. Suomen Luonto -lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vuoden turhakkeet:

2020 kertakäyttögrilli
2019 korjauskelvoton elektroniikka
2018 pikamuoti
2017 fleecekangas
2016 muovikassi
2015 muovinen kananmunakotelo
2014 hyönteisansa
2013 hajustettu roskapussi
2012 automaattinen saippua-annostelija
2011 huuhtohylsy
2010 turkis
2009 ilotulite
2008 pantiton pullo
2007 mönkijä
2006 tuplapuhelinluettelot
2005 kaupunkimaasturi
2004 juotava jogurtti -minipakkaukset
2003 hampurilaisaterian kylkiäinen
2002 ulkomainen pullovesi
2001 vaipankätkijä
2000 lehtipuhallin

Ohje

Tiesitkö?

Vuoden turhakkeet:

2020 kertakäyttögrilli
2019 korjauskelvoton elektroniikka
2018 pikamuoti
2017 fleecekangas
2016 muovikassi
2015 muovinen kananmunakotelo
2014 hyönteisansa
2013 hajustettu roskapussi
2012 automaattinen saippua-annostelija
2011 huuhtohylsy
2010 turkis
2009 ilotulite
2008 pantiton pullo
2007 mönkijä
2006 tuplapuhelinluettelot
2005 kaupunkimaasturi
2004 juotava jogurtti -minipakkaukset
2003 hampurilaisaterian kylkiäinen
2002 ulkomainen pullovesi
2001 vaipankätkijä
2000 lehtipuhallin

Kuva: Shutterstock

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 09.12.2021

Kasvillisuus

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Piha

Rikkinäiset tekstiilit saavat pian uuden elämän kierrätyksen kautta

Poistotekstiiliä ruvetaan Suomessa keräämään erillisenä jätejakeena vuoden 2023 alusta lähtien. Kyseessä on suuri kierrätyksen edistysaskel. Tällä hetkellä käytöstä poistetut tekstiilit päätyvät useimmilla paikkakunnilla energiajätteen mukana poltettavaksi.

Hoitotyöt

Kasvien menestyminen alkaa mullasta

Mineraalien eli kemiallisesti valmistettujen lannoitteiden käyttö on horjuttanut mullan luonnollisten järjestelmien tasapainoa. Maaperän lisääntynyt riippuvuus kemiallisista lannoitteista, kemiallisista tuholaisten torjunta-aineista ja keinotekoisesta kastelusta johtaa suolojen liialliseen keräytymiseen. Mikrobien elinolosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi ja niiden lukumäärä sekä toiminta vähenee romahdusmaisesti. Seurauksena on mullassa olevien ravintoaineiden sitoutuminen, eivätkä kasvit pysty enää käyttämään niitä.

Kasvillisuus

Kuivakäymälälälle komeat kuoret

Miksi pihan perällä poikkeamisen pitäisi olla ikävä - ja haiseva - kokemus, kun huussi voi olla myös hauska ja hajuton?Kuivakäymälä on hyvä ja taloudellinen vaihtoehto esimerkiksi loma-asunnoille. Erityisen tärkeää komposti- ja kuivikekäymälöissä on laitteen hyvä ilmanvaihto, joka pitää hajut loitolla, haihduttaa nesteitä ja mahdollistaa jätteen kompostoitumisen.Markkinoilla on paljon erilaisia käymälämalleja, joten jo laitetta valittaessa kannattaa miettiä, mitkä ovat oman käymälän käyttövaatimukset ja tärkeimmät ominaisuudet. Kun kuivakäymälöitä suunnitellaan erilaisiin käyttökohteisiin, on tärkeää tutustua huolellisesti myös laitevalmistajien asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Biolanin kuivakäymälät ovat hajuttomia, siistejä ja helppokäyttöisiä.Käymälän sisäviihtyvyyden ohella voi kiinnittää huomiota myös huussin ulkomuotoon. Perinteisen mallin sijasta voi suunnitella persoonallisen ja hauskan rakennelman, jota ei enää edes tarvitse piilottaa sinne pihan perälle. Tutustu villeihin ekohuussi-ideoihin!

Kasvillisuus

Ruusuja ylioppilaalle

Kotimaiset ruusut ovat tuoreitaKotimaassa viljeltävät ruusut kerätään kasvihuoneista 5-7 kertaa viikossa, kiivaimman kasvun aikaan jopa kaksi kertaa päivässä. Keruun jälkeen ruusut viedään kylmiöön, jossa ne jäähdytetään lähelle nollaa. Vasta kunnollisen jäähdytyksen jälkeen ruusut lajitellaan ja puntitetaan.Ruusut toimitetaan joko tukkuliikkeiden kautta tai suoraan viljelmiltä kukkakaupoille pääsääntöisesti päivittäin. Kotimaisella leikkoruusulla on siten merkittävä tuoreusetu, sillä tuontiruusu on kuluttajalle siirtyessään keskimäärin noin viikon ikäinen. Asianmukaisesti hoidettuna leikkoruusu kestää maljakossa yhdestä kahteen viikkoa.

Kasvillisuus

Ovatko pensaat pusikoita? Miltä pihan pensaat näyttävät

Piha kuntoon (osa 2/6)Puiden jälkeen laskemme katsetta hieman alemmas ja keskitymme tontilla kasvavien pensaiden ulkoasuun, hyvinvointiin ja sijaintiin. Pihassa voi kasvaa lukuisia eri kokoisia ja näköisiä koristepensaita, marjapensaita sekä alueelle itsestään kasvaneita puskia (mm. paju).Aloitetaanpa taas siitä kasvupaikasta. Mikäli pensaita kasvaa alueella, jossa tiedät salaojaputkistoa kulkevan, niin harkitse niiden poistamista. Juuret tukkivat ja rikkovatkin salaojaputkia. Kannattaa myös muistaa, että aivan rakennuksessa kiinni kasvaneet pensaat heikentävät ilmankiertoa ja saattavat myös liata seinää.Ovatko kaikki pensaat sopivissa paikoissa? Täyttääkö paikka pensaan kasvupaikkatoiveet valon määrän ja kosteuden suhteen? Jos voit esimerkiksi kasvustoa harventamalla tai liian lähellä kasvavan yksilön siirtämisellä/poistamisella parantaa kasvuoloja, niin pensaasi kiittävät. Mikäli ruohonleikkurisi ei mahdu kulkemaan pensaan ympäri, niin tee sille tilaa - tai täytä välitila matalammalla kasvilla.Siisti pensaat; poista kaikki kuolleet, huonokuntoiset, tautiset ja vahingoittuneet osat. Paranna kasvuston ilmankiertoa ja ulkoasua poistamalla vanhimpia oksia maata myöten. Voit myös poistaa juurialueelta liian kauas kasvaneet versot ja siistiä kasvualustaa myös muullakin tavoin. Esimerkiksi hake pensaiden juurilla pitää pintaa pidempään siistinä. Kevätleikkauksen ja kasvualustan kunnostuksen yhteydessä voit myös samalla hoitaa lannoituksen ja kalkituksen tarpeen vaatiessa. Kaikki pensaat hyötyvät lannoituksesta. Kalkituksen suhteen kannattaa muistaa, etteivät happaman maan suosijat sitä kaipaa - jätä siis alppiruusut suosilla väliin.

Rakentaminen

Monimuotoinen puutarha on pörriäisten paratiisi

Hyönteisillä on merkittävä rooli maailman ruuan tuotannossa. Jopa 2/3 maailman ruokasadosta tulee hyönteispölytteisistä tai merkittävästi pölyttäjähyönteistä hyötyvistä kasveista. Tämän lisäksi hyönteisillä on välillistä vaikutusta muihin eläinlajeihin, erityisesti hyönteisiä ravintonaan käyttäviin lintuihin ja lepakoihin. Hyönteiset osallistuvat luonnonkiertokulussa ravinteiden kierrättämiseen ja toimivat haitallisten tuhoeläinten luontaisina vihollisina.

Luetuimmat

Vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus

Tiesitkö?

Aiheeseen liittyvää

Rikkinäiset tekstiilit saavat pian uuden elämän kierrätyksen kautta

Kasvien menestyminen alkaa mullasta

Kuivakäymälälälle komeat kuoret

Ruusuja ylioppilaalle

Ovatko pensaat pusikoita? Miltä pihan pensaat näyttävät

Monimuotoinen puutarha on pörriäisten paratiisi

Luetuimmat

Uusimmat