• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vuoden turhake 2024 on nurmikko – vihreä pinta, joka vie luonnolta tilaa

Tiina Painokallio
Päivitetty 19.05.2025
muokhappy-children-eating-chips-in-the-park-selective

Nurmikko vaatii yllättävän paljon hoitoa – mutta tarjoaa vain vähän luonnolle. (Kuva: Envato)

Suomen Luonto -lehti on nimennyt vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Valinta nostaa esiin huolen pihapiirien ja kaupunkiviheralueiden yksimuotoisuudesta ja lajiköyhyydestä. Lehti haluaa herätellä keskustelua monimuotoisempien ja luonnonmukaisempien ympäristöratkaisujen puolesta.

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden turhakkeen nyt 25. kertaa, ja vuoden 2024 valinta on herättänyt keskustelua: nurmikko. Lehden mukaan nurmikon valinnalla halutaan kiinnittää huomiota pihojen ja viheralueiden yksipuolisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventumiseen.

Tasaisesti leikattu ja vähälajinen nurmikko nähdään yhä monissa paikoissa siistin pihan mittarina. Monimuotoisemmille vaihtoehdoille, kuten niityille, ei aina anneta mahdollisuutta – ehkä osittain siksi, että ne yhdistetään helposti punkkeihin ja muihin epämiellyttäviksi koettuihin ilmiöihin.

<p data-block-key="tzaa3">Nurmikon säännöllinen leikkaaminen vie aikaa – ja samalla luonnon monimuotoisuus leikkautuu pois. (Kuva: Envato)</p>
Nurmikon säännöllinen leikkaaminen vie aikaa – ja samalla luonnon monimuotoisuus leikkautuu pois. (Kuva: Envato)

Tosiasiassa vähälajinen nurmikko tarjoaa elinympäristön vain harvoille eliölajeille. Kun nurmi koostuu lähinnä heinälajeista, voidaan sitä Suomen Luonto -lehden mukaan verrata ekologisesti aavikkoon.

Päätoimittaja Heikki Vasamies muistuttaa, että nurmikko ei ole niin helppohoitoinen kuin usein ajatellaan:
”Nurmikot mielletään helppohoitoisiksi, mutta itse asiassa juuri ne tarvitsevat hoitoa: leikkausta, lannoitusta, kitkemistä, kalkitusta, ilmaamista. Lisäksi helteellä nurmi vaatii säännöllistä kastelua tai se kuivahtaa keltaiseksi.”

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta parannus saattaa alkaa siitä, että ei tee mitään – antaa luonnon ottaa vallan. Tällöin ympäristö alkaa vähitellen sopeutua kasvupaikkaan ja sen lajisto rikastuu.

Valitettavasti suunta ei ole kaikkialla oikea. Helsingistä tehtyjen havaintojen mukaan nurmialueet ovat väistyneet laatoitettujen pintojen tieltä, ja puita on kaadettu enemmän kuin uusia on istutettu. Keinonurmien suosio on myös kasvussa, mikä herättää huolta niin luonnon kuin kestävyyden näkökulmasta.

Kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin havaittavissa muutos. Esimerkiksi Espoon viheralueiden suunnittelijat etsivät aktiivisesti ratkaisuja, joilla lisätään luonnon monimuotoisuutta. Nurmikko säilyttää edelleen paikkansa esimerkiksi urheilualueilla tai kulttuurimaisemassa, mutta yksiselitteisen hallitsevaksi elementiksi sitä ei enää haluta.

Suomen Luonto on valinnut vuoden turhakkeen vuodesta 2000 alkaen. Valintaa ohjaa tavoite herättää keskustelua kuluttamisesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Heikki Vasamies toteaa, että tunnepohjainen kuluttaminen on erityisen haastava osa-alue:
‒ Kuluttaminen on henkilökohtaista. Monelle se on harrastus tai peräti elämäntapa. Harva turhake on kokonaan poistunut markkinoilta, ja osa on jopa kasvattanut suosiotaan. Moni niistäkin on tunnepohjaiseen kulutukseen liittyviä kulutustuotteita.

Vuoden turhake valitaan Suomen Luonnon lukijoiden ehdotusten perusteella. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

<p data-block-key="1rk08">Keinonurmien ja laatoitettujen pihojen suosio kasvaa, mutta luonnon kustannuksella. (Kuva: Envato)</p>
Keinonurmien ja laatoitettujen pihojen suosio kasvaa, mutta luonnon kustannuksella. (Kuva: Envato)
Ohje

Ohje

Tiesitkö?

Vuoden turhakkeet:

  • 2025: ?
  • 2024: nurmikko
  • 2023: maakuntalentojen tukeminen
  • 2022: terassilämmitin
  • 2021: liika lihankulutus
  • 2020: kertakäyttögrilli
  • 2019: korjauskelvoton elektroniikka
  • 2018: pikamuoti
  • 2017: fleecekangas
  • 2016: muovikassi
  • 2015: muovinen kananmunakotelo
  • 2014: hyönteisansa
  • 2013: hajustettu roskapussi
  • 2012: automaattinen saippua-annostelija
  • 2011: huuhtohylsy
  • 2010: turkis
  • 2009: ilotulite
  • 2008: pantiton pullo
  • 2007: mönkijä
  • 2006: tuplapuhelinluettelot
  • 2005: kaupunkimaasturi
  • 2004: juotava jogurtti -minipakkaukset
  • 2003: hampurilaisaterian kylkiäinen
  • 2002: ulkomainen pullovesi
  • 2001: vaipankätkijä
  • 2000: lehtipuhallin

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 04.12.2024

Kasvillisuus
luonto
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82340.jpg
Heinäkuun vinkit
Kesäkuukausista keskimmäinen, heinäkuu, on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskollamme. Heinäkuussa Suomen luonto saavuttaa kesän kasvunsa huipun ja alkaa pian tämän jälkeen valmistautumaan syksyyn. Heinäkuussa on usein lämmintä ja kosteaa; kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia Etelä- ja Keski-Suomessa – iltapäivisin lämpötilat kohoavat ainakin jossain päin Suomea hellelukemille. Lapin yöttömät yöt jatkuvat kuun lopulle saakka, mutta eteläisemmässä Suomessa huomaa jo öiden pimenemisen.
20067_337.jpg
Elokuun lajit valkopajuangervo ja mirrinminttu
Valkopajuangervo 'Allikko'(Spiraea alba 'Allikko') kukkii heinä-elokuussa. FinE-kasviksi valittu pensas soveltuu parhaiten suuriin istutuksiin, joissa se saa levitä vapaasti juurivesoilla. Lajikenimi viittaa pensaan kosteaan, jopa märkään kasvupaikkaan. Näiden FinE-pensaiden lisäyslähteenä käytetään Keskas-kantaa 761 Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Kaisaniemestä. Valkopajuangervo on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja menestyy jopa paikoissa, joissa on seisovaa vettä. Pensas sietää erinomaisesti alasleikkausta ja menestyy vyöhykkeillä I-VII.
20134_34700.jpg
Kurkku
Houkuttelevan vihreä kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kevyt ja monikäyttöinen kurkku on omiaan leivän päällä ja salaateissa. Se viilentää ihanasti helteellä, mutta sopii myös lämpimiin ruokiin.Kurkun ravintosisältö/100 gEnergiaa 10 kcal/40 kJ Hiilihydraattia 1,4 g Rasvaa 0,1 g Proteiinia 0,6 g Kuitua 0,7 g C-vitamiinia 8 mgLisäksi pieniä määriä A-, B6- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.Kurkku Kasvikortistossa...
20082_8875.jpg
Puistot puhkeavat puhumaan pääkaupunkiseudulla
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit osallistuvat valtakunnallisen Vihervuoden 2008 viettoon esittelemällä Etelä-Suomen hiihtolomaviikosta, viikosta 8 alkaen vuoroviikoin yhden puistonsa. Yhteisen teeman VIIKON PUISTOT avulla halutaan auttaa asukkaita löytämään kaupungistaan kiinnostavia rakennettuja viheralueita ja puistoja. VIIKON PUISTOT kehottaa myös tutustumaan naapurikaupungin puistoihin.Samalla halutaan herättää asukkaiden kiinnostusta kaupunkien viheralueiden ja puistojen viihtyisyyteen sekä lisätä niiden käyttöä. Asukkaiden puistotietoutta ja kiintymystä puistoihin halutaan myös kasvattaa.Helmikuun 18. päivänä esittelyvuorossa ensimmäisenä on Helsingin Sinebrychoffin puisto. Vihervuoden päätökseen, marraskuun 14. päivään mennessä, esittelyvuoron on saanut 10 puistoa Espoosta, 18 Helsingistä ja 9 Vantaalta. Katso esite (pdf).
20144_38882.jpg
Magnolia on kevään kukkiva kaunotar
Herkän kaunis kukinta hurmaa kasvattajansaMoni kotipuutarhuri odottaa varhaiskeväällä jännityksellä magnoliansa heräämisen merkkejä. Sen keväinen, herkän kaunis kukinta onkin odotettu hetki ja palkitsee varmasti kasvattajansa! Magnoliat vaativat lämpimän ja suojaisen kasvupaikan - ja menestyvät lajista riippuen Etelä-Suomessa ja sisämaassa III-vyöhykkeellä asti. Kestävimpiä lajeja voi toki koettaa kasvattaa hieman pohjoisempanakin, hyvin suojaisessa paikassa ja talvella suojattuna. Magnolia on etenkin kukkiessaan niin kaunis, ettei sen lumovoiman edestä malta edes poistua! Kannattaa siis nähdä hieman vaivaakin sen viihtymisen ja talvehtimisen puolesta.Katso magnoliat Puutarha.netin Kasvikortistossa
20073_3935.jpg
Vadelman tuholaistorjunta
Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton