kompostointi

Mikäli ison talouskompostorin hankinta ei ole ajankohtaista tai mahdollista, kompostointia voi harjoittaa myös pienimuotoisemmin. Bokashi-keittiökompostointi tuottaa ravintorikasta bokashi-kompostia läpi vuoden. Se toimii pienissäkin kotitalouksissa, joissa biojätteen määrä jää vähäisemmäksi. Bokashi-kompostointimenetelmä on kotoisin Japanista, jossa sanapari boka shi tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Bokashi-kompostoinnissa orgaaninen aine hapatetaan eli fermentoidaan ilmatiiviissä astiassa hajuttomasti.

Nyt on vuotuisen kinkunrasvaongelman aika. Ongelmaksi joulupöydän herkun paistorasva muuttuu, jos sen kaataa viemärin tukkeeksi tai rottien iloksi. Työläs vaihtoehto on jäähdyttää ja paketoida rasva erilliseen purkkiin laitettavaksi sekajätteeseen. Sen sijaan kompostorin pieneliöt odottavat joulukinkun rasvaa vesi kielellä. Samalla lämmin rasva tuo kompostoriin talvella tarvittavaa lämpöenergiaa.

Uuden jätelain kaatopaikkakielto astui voimaan 1.1.2016. Sen jälkeen kaatopaikalle ei ole saanut enää päätyä mitään orgaanista ainesta. Pientaloasujien biojätteiden käsittelytavat vaihtelevat kunnittain. Kotikompostointi on aina taloudellinen ja ympäristöystävällinen tapa biojätteiden käsittelyyn.

Talvella komposti tarvitsee erityisen paljon energiaa ja ravinteita hajotustoiminnan ylläpitämiseksi.

Pikakompostori kompostoi keittiö- ja puutarhajätettä ympäri vuoden. Pikakompostorista saatavan tuotoksen eli puolikypsän katekompostin voi myös käyttää sellaisenaan katteena kasvualustan pinnalla. Sitä levitetään muutaman sentin kerros kasvualustan pinnalle.Puolikypsä katekomposti ei sovellu istutus- tai kylvömullaksi, sillä se sisältää vielä kasvien itämistä ja kasvua haittaavia aineita. Lisäksi siinä oleva hajoamaton hiilipitoinen jäte sitoo maan ravinteita ja happea hajottajaeliöiden käyttöön.

Kompostoimalla saa hyvää, ravinteikasta ja ilmaista maanparannusainetta puutarhan kasveille – samalla säästämme ympäristöä kierrättämällä maatuvan jätteen sen syntypaikassa.Markkinoilla on myynnissä monenlaista kompostoria ja kehikkoa, mutta millainen on hyvä kompostori? Siihen meille vastaa Riikka Kerttula Biolanilta.

Syksy saapuu, ja moni alkaa miettimään puutarhajätteiden hävittämistä kotipihastaan. Piha ja puutarha ovat täynnä kuihtuvia kasveja, lehtiä ja oksia yllin kyllin. Maatuvat kasvinjätteet ovatkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roska-astiaa tai viereistä tyhjää tonttia. Kompostoimalla jätteet vähennät jätehuollon kustannuksia ja saat hyvän mielen sekä ilmaista maanparannusainetta.Sairaat kasvinosat ja rikkakasvien siemenet vaativat tuhoutuakseen lämpöä (yleensä 55 °C), joten ne kannattaa kompostoida vain hyvin toimivassa kompostissa tai ei ollenkaan. Huonosti kompostoituneet taudinaiheuttajat nimittäin palaavat uuden mullan mukana puutarhaan.Niinpä kompostoriin ei saa laittaa juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkojen siemeniä, peruna-ankeroisen saastuttamaa multaa tai mukuloita, kaalikärpäsen, sipulikärpäsen tai porkkanakärpäsen vioittamia kasveja, möhöjuurisia juuria tai multaa, pahkamätäisiä sipuleita, rengasmätäisiä perunoita eikä juureskellarin jätteitä keväällä. Kompostiin ei myöskään saa lisätä tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi.

Puutarhanhoidon ohessa kertyy niin risua kuin muutakin kasvijätettä runsain mitoin ja on suorastaan välttämätöntä kompostoida ne uudelleen käyttökelpoiseen muotoon. Myös kotitalouden biojätteet kannattaa kompostoida, jottei niillä turhaan kasvattaisi sekajätteen määrää.