Hoitotyöt

Tuijat ovat suosittuja ja monikäyttöisiä, ikivihreitä havukasveja. Kartio- ja timanttituija ovat mainioita aitakasveja, mutta soveltuvat hyvin myös ruukkuistutuksiin. Tuijat kannattaa istuttaa syksyn alussa.

Alun perin tropiikista kotoisin oleva hyönteinen on ryhtynyt hankkimaan itselleen jalansijaa myös Suomessa. Kyseessä on ulkonäöltään ja kooltaan hyvinkin sympaattisen oloinen perhossääski, joka on kuitenkin muuta kuin miellyttävä vieras.

Porkkana on tuttuakin tutumpi raaka-aines suomalaisessa ruoassa. Tämä juures on hyvinkin monipuolinen, kuka rouskuttaa sen sellaisenaan, kuka käyttää aktiivisesti ruoanlaitossa, keitoissa sekä leivonnaisissa. Paitsi mahantäytteenä, porkkanaa kannattaa syödä muutenkin, sillä se pitää sisällään reilusti A-vitamiinia, kaliumia, jodia sekä kuitua, ei kannata unohtaa myöskään beetakaroteenia.

Koristeelliset kukkapuut mahtuvat pieneenkin pihaan ja toimittavat muiden lehtipuiden tapaan tärkeää tehtäväänsä puutarhan viihtyisyyden ja kasvillisuuden kerroksellisuuden luomisessa. Ne houkuttelevat myös puutarhaan pölyttäjiä, jotka vuorostaan vetävät perässään suurempiakin luonnon eläimiä, vaikkapa siilejä, lintuja ja oravia.

Kevät! Jo pelkästään se on syy koota perhe ja ystävät yhteen. Mutta virallisemmatkin juhlat on ihanaa järjestää niin, että vierasjoukko voi levittäytyä pihalle, parvekkeelle tai patiolle.

Meillä on nurmikossa aukkokohtia, jossa ei kasva nurmikko lainkaan. Kyseessä 8 vuotta vanha piha eikä ongelmaa ole ollut aikaisemmin. Mitä pitäisi tehdä, ettei ongelma toistuisi ensi vuonna? Ilmastoin nurmikon, lisäsin multaa sekä uudet ruohonsiemenet keväällä, mutta yksikään ei itänyt ja aukot ovat yhtä pahat kuin keväällä.

Käärmeen kohtaaminen on aina vähän säikäyttävä tilanne. Etenkin, jos sellainen ilmaantuu aivan pihapiiriin. Tärkeintä olisi osata tunnistaa mikä käärme on kyseessä vai onko kyseessä edes käärme. Ainoa Suomessa tavattava myrkyllinen käärme on kyy.

Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan. Onneksi luonnossa elää myös luonnostaan jo monia apureita. Tuholaisten vihollisia ovat muun muassa leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut.

Mineraalien eli kemiallisesti valmistettujen lannoitteiden käyttö on horjuttanut mullan luonnollisten järjestelmien tasapainoa. Maaperän lisääntynyt riippuvuus kemiallisista lannoitteista, kemiallisista tuholaisten torjunta-aineista ja keinotekoisesta kastelusta johtaa suolojen liialliseen keräytymiseen. Mikrobien elinolosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi ja niiden lukumäärä sekä toiminta vähenee romahdusmaisesti. Seurauksena on mullassa olevien ravintoaineiden sitoutuminen, eivätkä kasvit pysty enää käyttämään niitä.

Kukita puutarhasi kausikasveilla, iloittele väreillä tai tyylittele lehtimuodoilla. Yksivuotisten kasvien talvehtimisesta ei tarvitse huolehtia, ovathan ne tarkoitettu yhdelle kaudelle. Eikä niihin kyllästy, sillä ne ovat sesongin kasveja. Hyvillä mielin voit istuttaa uutta silloin kun siltä tuntuu.