• Etusivu
  • Kasvillisuus

Piha kuntoon OSA 1/6; Katse puihin

Rakentajan toimitus
Julkaistu 07.03.2012Päivitetty 30.03.2016
20163_45896.jpg

Kaunis kelo, mutta maanrajasta muurahaisten onkaloita täynnä, poistettiin rakennuksen läheltä.

Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka ensimmäisessä osassa pidämme nenännipukan ylpeästi ylöspäin ja kiinnitämme katseemme puihin.

Katse puihin

Tarkastele tontillasi olevia (ja myös rajan lähellä kasvavia) puita "sillä silmällä". Voivatko jotkut puut aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmisille tai kiinteistölle?

Rakennusten ympärillä kannattaa jo salaojaputkiston takia säilyttää usemman metrin väli, jos vain mahdollista. Eikä ole mukavaa, jos myrsky kaataa oman (tai naapurin) puun rakennustesi päälle. Myös kookkaat, kuivat oksat saattavat pudotessaan osua rakenteiden tai jopa huono-onnisen asukkaan päälle. Tällaiset uhkatekijät kannattaa minimoida.

Muista kuitenkin, että asuinpaikkakunnallasi voi olla puiden kaatoa rajoittavia ohjeita.

Onko puissa kuolleita, kuivia tai vahingoittuneita oksia? Ne voit huoletta poistaa. Pyri aina siistiin leikkausjälkeen, niin haavapinta paranee hyvin. Kun tunnistat puulajin, niin voit tutustua lajikohtaisiin hoito-ohjeisiin.

Siitä päästäänkin tärkeään kysymykseen: tunnistatko mitä puita pihassasi kasvaa? Jotta voisit tarkastella puiden kasvutapaa ja -mallia, tai pohtia puiden leikkaamista tarkemmin, niin sinun tulee tietää puun laji. Lajintunnistuksessa apunasi on mm. Puutarha.netin Kasvikortisto (linkistä näet kaikki kortiston puut kuvahakuna). Myös Keskustelupalstan Puut-osiossa käydyt keskustelut mm. puiden tunnistamisesta ja ulkoasusta auttavat lajien tunnistamisessa. Molemmista paikoista löytyy myös lajikohtaisia hoito-ohjeita. Lisätietoa löydät myös valikosta; Kasvillisuus/puutarhan kasvit/puut.

Niin havu- kuin lehtipuutkin kasvavat toki automaattisesti luonnolliseen muotoonsa, mutta joskus niitä pitää myös auttaa. Esimerkiksi kuusiaita on leikattava muotoonsa, omenapuiden latvus pidettävä avoimena ja sopivan korkuisena. Joskus saattaa myös käydä niin, että puu vahingoittumisen tai muun syyn takia alkaa kasvamaan epätyypilliseen muotoon - tai puun halutaan jostain syystä kasvavan tiettyyn suuntaan, niin niiden kasvua tulee hoitoleikkauksin

Puut leikataan yleensä varhain keväällä (mahlaa vuotavat syksymmällä). Yleensä sisäänpäin kasvavia oksia sekä kilpalatvoja voidaan poistaa ja liian pitkiksi venahtaneita oksia hieman typistää. Runkoa voi myös paljastaa (myös ruohonleikkuu onnistuu paremmin) poistamalla alimpia oksia runkoa myöten pois. Mitä pienempinä oksat poistetaan, sitä paremmin ja nopeammin haavapinta umpeutuu. Joillakin lajeilla on omat ohjeensa leikkausajankohdan ym. suhteen, joten lajikohtaisten ohjeiden kertaaminen kannattaa kyllä.

Tarkista myös, onko puilla tilaa kasvaa. Puut tarvitsevat tilaa ja valoa ympärilleen kasvaakseen sopusuhtaiseksi ja pysyäkseen elinvoimaisena ja terveenä. Mikäli puiden välissä ei ole kuin metri pari väliä, niin aivan pieniä koristepuita lukuunottamatta se on liian vähän (havuaidat ovat toki asia erikseen). Puiden harventaminen antaa jäljelle jätettäville yksilöille mahdollisuuden voida jatkossa paremmin; valoa riittää ja ilmankierto paranee. Lajintuntemuksesta on hyötyä, jotta puulle osaa varata sopivan tilan.

Kaipaisitko pihaasi lisää puita? Lajeissa riittää valinnanvaraa ja hedelmäpuunkin voi istuttaa ihan vain koristepuuksi. Tutustu lajeihin ja istuta uusi puuntaimi pihallesi. Muista valita valo-oloiltaan sopiva paikka ja huomioida puun vaatima tilantarve (aikuisena yksilönä).Vai onko niin, että pihasi kaipaa lisää puita? Piha ilman puita on kovin irrallinen ja paljas. Jo yksi, hieman kookkaammaksi kasvava puu tuo pihaan ryhtiä ja kytkee sen talon kanssa kokonaisuudeksi. Puilla saadaan myös varjoa aurinkoiselle pihalle, sekä tuulen- ja näkösuojaa. Täydentäisitkö pihaasi vaikka koivuilla tai havupuilla?

Lue koko Piha kuntoon -sarja!

Artikkelisarjan toisessa osassa katselemme siis suoraan eteenpäin ja käännämme päätämme vaakasuoraan ympäri; miltä pensaat näyttävät?

Artikkelisarjan muut osat:
OSA 2/6: Pensaat siisteiksi
OSA 3/6: Nurmimatto reheväksi
OSA 4/6: Hyötypuutarhan parannus
OSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi
OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen

Piha ilman puita olisi - tyhjä.
Piha ilman puita olisi - tyhjä.
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20232_80853.jpg
Helle saapuu suomeen - 7 vinkkiä kuinka puutarhakasvit säilyvät hengissä
Viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa hellettä koko maahan. Lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja. Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.
202011_60888.jpg
Tee Se Itse-koriste appelsiineista
Usein jouluisissa asetelmissa näkee kuivattuja appelsiinikiekkoja. Appelsiinikiekkojen kaunis ja syvän oranssi väri sekä herkkä, lähes lasimainen keskusta ovat pirteä väriläiskä joulun kattauksissa, asetelmissa ja vaikka ovikransseissa.Tiesitkö, että voit tehdä näitä myös itse?Puutarha.netin toimitus päätti testata, mitenkä nuo appelsiinikoristeet oikein syntyvät. Mitään suoranaista kohta kohdalta seurattavaa ohjetta ei ollut, ainoastaan päälinjat: ohuet siivut sekä noin 50 – 70 asteen lämpötila.
20078_5990.jpg
Leppärousku
EsiintyminenVaikka nimestä voisi olettaa, leppärousku ei ole lepän seuralainen. Leppään viittaava nimi voisi tulla siitä, kun lepän sahattu pinta ja leppärouskun maitiasneste sekä jalan väri ovat samaa oranssia. Sieni on helppo tunnistaa oranssista väristä, mutta vaikea huomata, koska lakin pinta on vihertävä. Sienen maitiaisneste värjää sienen vioittuneet kohdat vihreiksi puolessa tunnissa. Kuivattu ja paleltunut sieni voi olla vihreä myös. Leppärouskua löytyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, paikoitellen Pohjois-Suomesta. Sieni elelee männyn (männynleppärousku) ja kuusen (kuusenleppärousku) kaverina.
20238_82908.jpg
Viikon kysymys: Miten parsapenkin kunnostus kannattaa aloittaa?
Minun parsapenkkini on monta vuotta vanha, haluaisin kunnostaa sen. Mistä aloitan kun vielä on kasvukausi? Katkaisenko versot vai nostanko koko parsan juurineen ylös ja muokkaan/vaihdan maan uuteen? Löydän vain taimien istutuksesta ohjeita.
20226_78795.jpg
Tornionlaaksonruusu on pohjoisen sitkeä kukkija
Yksi heinäkuun kukista on tornionlaaksonruusu, joka on pohjoissuomalaisten vanha suosikkipensas. Se on luonnossamme villinä kasvavan metsäruusun tiheän kerrannaiskukkainen muunnos, joka kukkii peräti 3–4 viikkoa – paljon kauemmin kuin metsäruusu.
202211_80108.jpg
Pajuruoste? Asiantuntija vastaa
Olemme asuneet jokivarressa useita kymmeniä vuosia ja tänäkesänä kaikki rannan pajukot ovat ruskettuneet jo kesäkuun lopulla syksyn väreihin. Lähes kaikki lehdet ovat "ruosteessa". Mistä voisi johtua?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton