• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2021
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekorrdinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

Lisäksi osallistumme etänä myös erilaisiin seminaareihin ja järjestämme koulutuksia. Viestinnällisesti toimintamme kohdistuu koko maahan. Meillä on tänä kesänä yhteistyössä Syken ja Luken kanssa myös valtakunnallinen Soolotalkoot -kampanja, jonka myötä olemme saaneet kymmeniin Suomen kuntiin yli 200 soolotalkoo -torjuntakohdetta.
Titta Vikstedt, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum
PersianjättiputkiHeracleum persicum
JättipalsamiImpatiens glandulifera
KurtturuusuRosa rugosa

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20065_97.jpg
Perennoja koon mukaan
Matalia kivikko- ja reunaperennojaMatalia perennoja ovat mm. rönsyakankaali, kaukasianpitkäpalko, alppitähti, tarharistikki, kaunokainen, karpaattienkello, hopeahärkki, kesäpikkusydän, ketoneilikka, sammalleimu, kuunlilja, keijunkukka, esikko, maksaruohot, patjarikko, mehitähti, pikkutalvio ja sarviorvokki.Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta...
20224_77652.jpg
Kuinka syvälle bambu kuuluu istuttaa? Asiantuntija vastaa
Ideana olisi istuttaa bambu, mutta kuinka syvälle se pitää istuttaa? Onko kasvin kasvukorkeudella jotain tekemistä tämän istutussyvyyden kanssa?
202312_83334.jpg
Viikon kysymys: Menestyykö suomalainen mansikka Espanjassa?
Vuosi sitten toin tänne Espanjaan mansikan rönsyjä, joista talven aikana saimme mansikoita ihan mukavasti. Ystävällinen naapuri on kesän aikana kastellut niitä ja ne ovat hyvinvoivia ja vihreitä. Nyt kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä, jotta tänäkin talvena saisimme mansikoita? Eli miten alan kukittamaan? Puutarhoissa täällä en ole nähnyt mansikan taimia, mutta keväällä kyllä mansikoita tulee myyntiin. Toki paikallinen puutarhuri osaisi neuvoa, mutta kieli ei taivu espanjaan.
20237_82484.jpg
Huolehdi kastelusta
Kesä ja aurinko, kuivuus ja helle sekä tuivertava tuuli nopeuttavat aineenvaihduntaa ja saavat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin janoisiksi. Kotipuutarhurin tulee kiinnittää erityishuomiota kesän kasteluun etenkin lämpimänä ja tuulisena aikana – sekä loma-aikoina. Kasvit tulevat toimeen ilman lisälannoitustakin, mutta ilman vettä ne kuolevat nopeasti janoon. Kaikille meille parasta janojuomaa on huoneenlämpöinen vesi.
20232_80953.jpg
Kukkiva ruukkupuutarha
Ruukkupuutarhojen suosio on lisääntynyt niiden muunneltavuuden ja myös pienen tilantarpeen vuoksi. Ruukuissa kasveja voi vaihtaa, poistaa ja lisätä koko kasvukauden ajan. Toisaalta ruukkuja on tarvittaessa helppo siirtää paikasta toiseen. Ruukkuistutuksiin sopivat kesäkukkien lisäksi niin pienet koriste- ja hedelmäpuut, pensaat, perennat, heinät, saniaiset, mehikasvit, sipulikasvit kuin vihanneksetkin. Ruukkupuutarhan voit perustaa parvekkeelle, terassille tai vaikka puutarhaan. Ruukkukasveilla voit myös täydentää perennaryhmää; täyttää aukkopaikkoja ja antaa ryhmälle korkeutta.
20_P_56146.jpg
Huussista ravinteet kiertoon
Mökin huussista saisi tuhtia tavaraa - mutta miten siitä tekisi "puutarhakelpoista"?Ulkokäymälästä eli huussista kertyy tosiaan lannoitteeksi kelpaavaa tavaraa. Sitä pitää kuitenkin kompostoida vähintään vuoden verran ennen käyttämistä puutarhassa. Voit sekoittaa tätä ainesta mainiosti suljetussa kompostorissa (etteivät ravinteet huuhtoudu sadeveden mukana) olevaan puutarhajätteeseen. Ravinnepitoiset käymäläjätteet tasapainottavat hiilipitoista ja kuivaa puutarhajätekompostia. Kompostoimalla käymäläjätteesi ja käyttämällä sitä lannoitteena ja maanparannusaineena saat palautettua ravinteet takaisin luonnon kiertokulkuun!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton