• Etusivu
  • Kasvillisuus

Taimikasvatuksella aikaistat kasvukautta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.02.2023
20232_69133.jpg

(Kuva: Pixabay)

Taimikasvatus on keino, jolla aikaistetaan ja pidennetään kasvukautta. Suomen kesä on niin lyhyt, etteivät kaikki meillä viljeltävät vihannekset ehtisi tuottaa satoa tai kukat kukkia ennen pakkasia, ellei taimia esikasvatettaisi sisällä. Onneksi valoisa ikkunalauta sopii hyvin taimikasvatuspaikaksi. Liian aikaisin ei kuitenkaan kannata siemeniä kylvää, sillä liian vähäisessä valossa taimista kasvaa pitkiä ja honteloita.

Maalis–huhtikuussa on aika kylvää pitkää taimikasvatusaikaa vaativat kasvit, kuten tomaatti. Nopeakasvuisten vihannesten kylvö jätetään toukokuunalkuun, etteivät taimet ehtisi venyä sisällä liikaa. Tarvittaessa lisävaloa voi antaa erityisellä kasvilampulla.

Kasvualusta

Käytä kylvöihin puhtaita astioita ja välineitä – monet kasvitaudit leviävät helposti likaisten välineiden tai vanhan mullan mukana. Kylvöastian on oltava sellainen, että ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois.

Astia täytetään hienojakoisella, hiekansekaisella taimimullalla, joka on luonnonmukaisesti lannoitettu ja kalkittu. Tiivistä hyvin kevyesti. Kasvualusta kastellaan ja mullan pinta tasoitetaan ennen kylvöä.

Kasvualustaan on voitu lisätä kasvua edistäviä Gliocladium -hyötymikrobeja ja mykorritsaa. Itämisvaiheessa Gliocladium-hyötymikrobit edistävät taimettumista ja juurten kasvua. Lisäksi ne parantavat taimien stressinsietokykyä ja antavat taimille paremman vastustuskyvyn. Gliocladiumin ansiosta taimista kasvaa tasakokoisempia ja voimakkaampia. Mykorritsojen avulla taimet saavat mullasta helpommin vettä ja ravinteita. Mykorritsa myös suojaa kasvin juurta taudinaiheuttajilta.

Erinomainen kasvualusta kylvöksille on myös ekologinen. Esimerkiksi Biolan Kasvusammal on valmistettu 100-prosenttisesta rahkasammaleesta, joka pidättää kosteutta, mutta säilyttää silti ilmavuutensa. Rahkasammaleella on myös luontainen kyky ehkäistä homeiden, kuten taimikasvatuksessa ikävän kanelihomeen, kasvua.

Gliocadium ja mykorritsa – mitä ne ovat?

Taimikasvatusaikana kasvien vastustuskykyä voidaan lisätä hyötymikrobien avulla. Gliocladium-sieni on eristetty suomalaisesta peltomaasta. Se elää kasvin juuren pinnalla ja syrjäyttää haitallisia pieneliötä ja parantaa näin kasvin vastustuskykyä. Gliocladium-lisäyksellä on saatu erityisen hyviä kasvutuloksia taimikasvatusaikana. Ammattiviljelijät ovat käyttäneet sitä pitkään.

Sienijuuri eli mykorritsaon kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus eli symbioosi. Maapallon kasveista noin 90 prosenttia elää luonnostaan symbioosissa sienen kanssa. Sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja sieni puolestaan kerää kasville vettä ja ravinteita laajalla rihmastollaan. Kun kasvi saa riittävästi vettä ja ravinteita, se kasvaa hyvin ja on myös kestävämpi tauteja ja tuholaisia vastaan. Taimivaiheessa muodostunut sienijuuri jatkaa kasvuaan ja säilyy kasvin koko eliniän.

Liika typpilannoitus voi haitata mykorritsojen kasvua. Siksi mykorritsat toimivat paremmin luonnonlannoitteiden kanssa. Luonnonlannoitteissa ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön pikkuhiljaa pieneliötoiminnan seurauksena eikä helppoliukoista typpeä ole mykorritsoille haitallisia määriä.

Kylvä siemenet

Kylvä siemenet tasaisesti ja peitä siemenen paksuisella multa- tai hiekkakerroksella. Pienet siemenet on helpointa kylvää hajakylvönä. Kostuta kylvöksen pinta hienolla vesisuihkulla. Kylvöksen päälle laitetaan lasilevy tai läpinäkyvä muovikalvo tasaamaan kosteutta. Suojaa kylvös auringolta esimerkiksi sanomalehdellä. Pidä mullan pinta sumuttamalla tasaisen kosteana.

Jotkut lajit itävät valossa, joten siemenet jätetään mullan pinnalle. Tällaisia kasveja ovat muun muassa ahkeraliisa, bellis, heliotrooppi, koristetupakka, keijunmekkoja lobelia.

Taimettumisen jälkeen tarkkaillaan, ettei lämpötila nouse liikaa lasin tai muovin alla. Kate poistetaan aurinkoisina päivinä – tai ainakin huolehditaan tuuletuksesta.

Sinapin siementen vuoro. (Kuva: Adobe Stock)
Sinapin siementen vuoro. (Kuva: Adobe Stock)

Kurkun, kurpitsojenja sokerimaissintaimikasvatus aloitetaan vasta toukokuun alussa. Kaikkien näiden vihannesten siemenet ovat niin suuria, että ne voidaan kylvää yksittäin ruukkuihin. Kylvöksiä hoidetaan samalla tavalla kuin hajakylvöjäkin, mutta useimmiten taimet voivat kasvaa samassa kylvöruukussa koko taimikasvatuksen ajan.

Taimien koulinta

Hajakylvönä lisätyt taimet istutetaan omiin ruukkuihinsa, kun niissä on ensimmäiset kasvulehdet. Usein on kuitenkin parasta kylvää alun perin siemenet riittävän harvaan, jolloin uudelleenistutus ei ole tarpeen. Ammattiviljelijöiden suosimat lokerikot ovat taimikasvatuksessa käteviä. Niistä saat istutettaessa taimet helposti irrotettua niiden juuria vahingoittamatta. Kasvualustana ruukutusvaiheessa käytetään joko kylvö- ja taimimultaa tai Puutarhan Turvemultaa.

Pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Kastele mieluiten aamuisin. Sumuta kasveja tarpeen mukaan aurinkoisina päivinä haalealla vedellä. Karaise taimet siirtämällä ne ulos muutamaa päivää ennen istutusta.

Tomaatin taimia. (Kuva: Shutterstock)
Tomaatin taimia. (Kuva: Shutterstock)

Taimien lannoittaminen

Muutama viikko ruukutuksen jälkeen voidaan aloittaa lannoitus. Kasvualustaan lisätään esimerkiksi Luonnonlannoite-rakeita, jotka upotetaan ruukun reunaan yhtenäiseksi keoksi. Rakeiden annostus riippuu kasvualustan tilavuudesta ja taimikasvatusajasta. Pitkän taimikasvatusajan vaativien vihannestaimien, kuten tomaatin, ruukkuun lisätään 1 dl rakeita/1 litra kasvualustaa. Tällöin taimikasvatuksen aikana ei tarvita muuta lannoitusta ja kasteluun riittää pelkkä vesi. Luonnonlannoiterakeita voidaan käyttää myös pienempi määrä, jolloin niitä lisätään tarvittaessa tai aloitetaan lisälannoitus Kastelulannoitteella. Taimien alalehtien kellastuminen on selvä merkki lisälannoitustarpeesta.

Jos et omista omaa pihaa tai parveketta, voit kasvattaa kesän herkkuja omassa ikkunapuutarhassasi! Aurinkoiselle ikkunalaudalle voi kylvää ruukkuihin erilaisia yrttejä, joista voi nipistää satoa koko kesän ajan ruokien mausteeksi. Esimerkiksi basilikaviihtyy lämpimällä ikkunalla ja se sopii erittäin hyvin tomaattiruokiin, keittoihin ja salaatteihin. Timjamion monikäyttöinen mauste, sitä käytetään muna-, liha- ja kalaruokiin. Perinteisemmistä yrteistä ikkunalaudalla viihtyy myös persilja, josta saa makua keittoihin ja salaatteihin. Uutta makua salaatteihin saa myös herneenversoista, joiden kasvatus on helppoa ikkunalaudalla.

Lue lisää yrttien kasvatuksesta

Ohje

Ohje

Vinkki: Perusta ikkunapuutarha

Jos et omista omaa pihaa tai parveketta, voit kasvattaa kesän herkkuja omassa ikkunapuutarhassasi! Aurinkoiselle ikkunalaudalle voi kylvää ruukkuihin erilaisia yrttejä, joista voi nipistää satoa koko kesän ajan ruokien mausteeksi. Esimerkiksi basilikaviihtyy lämpimällä ikkunalla ja se sopii erittäin hyvin tomaattiruokiin, keittoihin ja salaatteihin. Timjamion monikäyttöinen mauste, sitä käytetään muna-, liha- ja kalaruokiin. Perinteisemmistä yrteistä ikkunalaudalla viihtyy myös persilja, josta saa makua keittoihin ja salaatteihin. Uutta makua salaatteihin saa myös herneenversoista, joiden kasvatus on helppoa ikkunalaudalla.

Lue lisää yrttien kasvatuksesta

Tiesitkö? Puutarha.netin Kasvikortistossa on tietoa ja kuvia jo yli 1400 Suomessa menestyvästä kasvilajista ja -lajikkeesta; niin sisä- kuin ulkokasveistakin.

Tutustu Kasvikortistoon ja käytä hyödyksesi

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201910_28554.jpg
Seittiä huonekasveissa
Kesän ulkona kukoistaneet kasvit ovat saaneet omituista seittiä pintaansa. Onko se vain pölyn aikaansaamaa - vaiko hämähäkin... ?Kasvejasi kiusaava punkki on todellakin pieni hämähäkkieläin; tosin vain alle millin mittainen. Jos punkkeja on paljon ja ne ovat ehtineet kutoa seittiä, niin valitettavasti niistä voi olla hyvin vaikeaa päästä kokonaan eroon.Vihannespunkki on epäviralliselta nimeltään kehrääjäpunkki, nimi juontuu punkin kehräämästä seitistä. Vihannespunkit ovat useimmiten oranssinsävyisiä, alle 0,5 mm pitkiä hämähäkkieläimiä. Vihannespunkit on helppo tunnistaa kehruuseiteistä.Vihannespunkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä kuten muutkin hämähäkkieläimet, joten helpoin torjuntakeino on nostaa ilmankosteutta. Niitä ei pitäisi ilmestyä, jos ilmankosteus on yli 50 %. Ripusta vaikka kostea pyyhe (tai kuivausteline pyykkeineen) kasvin viereen tai sumuttele säännöllisesti vedellä; varsinkin lehtien alapintoja. Lämpötilan pitäminen matalana huonontaa lisääntymismahdollisuuksia. Valitettavasti vihannespunkit pysyvät hengissä myös viileämmässä ja aloittavat rajun lisääntymisen heti lämpötilan noustua.Kehrääjäpunkki piileskelee lehtien alapinnoilla ja imee lehtiin vaaleita pisteitä. Kehrääjäpunkin toimet aiheuttavat lehtien kellastumista ja varisemista. Jos huomaat vihannespunkkien valloittaman kasvin, poista se heti muiden joukosta. Näin saatat pystyä pelastamaan muut kasvit tartunnalta. Sumuta kasvia vedellä ja tarvittaessa torjunta-aineella. Kehrääjäpunkeista pääsee eroon esimerkiksi mäntynesteliuoksella; torjunta toistetaan pari kolme kertaa muutaman päivän välein (liuos tehoaa vain aikuisiin kehrääjäpunkkeihin, ei muna-asteisiin, jotka kuoriutuvat aina 2-3 päivän välein). Myös yleistorjunta-aineet ovat tehokkaita. Seuraa tilannetta muutaman päivän ajan.Tämän jälkeen kasvin voi laittaa muiden joukkoon.
20236_78253.jpg
Varo punkkeja, niitä on jo paljon
Kesän saapuessa myös punkit lähtevät liikkeelle ja voivat tarttua metsissä ja heinikoissa kulkijoihin. Leudot talvet, kosteat ja pitkät syksyt edesauttavat punkkien lisääntymistä ja levittäytymistä.
Ituja kulhossa
Itujen kasvatus
Syötävien itujen kasvattaminen on hyvä keino saada tuoretta vihreää, kun pimeimpänä aikana haluaa vaihtelua ulkomaisiin vihanneksiin. Idut sisältävät B-, E-, A- ja C-vitamiineja ja niissä on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, entsyymejä, runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä.
201911_61250.jpg
Havuköynnös syntyy kotikonstein
Havuköynnöksen tekeminen onnistuu ensikertalaiseltakinItse tehty havuköynnös on upea kuistin komistus ja tekijänsä ylpeydenaihe. Sen valmistus onnistuu ensikertalaiseltakin, kunhan havut ovat terveitä ja ehjiä - ja tekijän asenne innokas. Havujen sekaan voi piristykseksi sujauttaa muutamia oksia, joissa on tallella pihlajan-, puolukan- tai ruusunmarjoja. Valmiin köynnöksen voi koristella myös joulukoristeilla, nauhoilla tai vaikka ulkovalosarjalla.Köynnös pysyy ulkona kauniina kevääseen saakka!
20149_40859.jpg
Kangasrousku
Helppo löytää ja tunnistaaKangasrousku on lähinnä mäntymetsässä tavattava asukki ja sitä kasvaa lähes joka puolella. Joskus sitä näkee sekametsissä tai suolla, mutta edellytykset kasvulle antaa mänty.Kangasrouskut kasvavat ryppäinä tai harvakseltaan, samoilla asuinsijoilla vuodesta vuoteen. Jos kesä on ollut kostea, kannattaa rouskua etsiä mäntykankailta taikka kallioilta, joilla on sammalpeite.Elo- ja syyskuu ovat parhaita keräysaikoja.Piparkakkurousku, kangassieni sekä kangasrousku ovat kaikki saman sienen eri nimiä.
20232_49043.jpg
Siirtonurmi voidaan asentaa myös syksyllä!
Pihanurmikon kasvattaminen kylvämällä kulutusta kestäväksi viheriöksi vaatii pitkän alkukasvatuksen.Moni meistä kuitenkin haluaisi pihansa nopeasti ja vaivattomasti käyttökuntoon. Siirtämällä valmiin nurmikon uudelle kasvupaikalle ohuena nurmirullana, saadaan heti syntymään näyttävä nurmikko, joka jo varsin lyhyen ajan kuluttua on tallausta kestävä. Siirtonurmi on tiheä, rikkaruohoton, vahvajuurinen ja tasainen nurmimatto, jota on ilo katsella!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton