Tulppaanit puutarhassa
(Kuva: Adobe Stock)
Tulppaanien laji- ja lakikekirjosta löytyvät sopivat värisävyt jokaiseen puutarhaan. Tulppaanit viihtyvät parhaiten multavassa hieta- ja hiekkamaassa ja ne ovat parhaimmillaan laajoina ryhminä.
Tarhatulppaanien jaottelu
Varhain kukkivat tulppaanit:
- Yksinkertaiset aikaiset tulppaanit kukkivat yleensä toukokuun alkupuolella. Ne ovat 30–40 cm korkeita ja vahvavartisia risteymiä.
- Kerrannaiset aikaiset tulppaanit kukkivat kauemmin kuin yksinkertaiset aikaiset lajikkeet ja sopivat hyvin leikkokukiksi.
Keskivarhaiset tulppaanit:
Myöhään kukkivat tulppaanit:
- Triumph-ryhmän tulppaanien munanmuotoiset nuput avautuvat yleensä toukokuun puolivälissä. Keskikorkea, hyvä leikkokukka.
- Darwin-ryhmän tulppaanit ovat pääasiassa punaisia, keltaisia tai oransseja sekä ainakin 50 cm korkeita. Suuret kukat.
- Yksinkertaiset myöhäiset tulppaanit kukkivat vasta kesän kynnyksellä. Perimältään sekalainen ryhmä.
- Liljakukkaiset tulppaanit avautuvat myöhään keväällä. Teräväkärkiset terälehdet kääntyvät sivuille. Keskimäärin 55–65 korkeat liljatulppaanit kannattaa istuttaa harvaa, jotta kukkien muoto korostuu.
- Crispa-ryhmä eli ripsureunatulppaanit kukkivat myöhään keväällä. Terälehtien yläreuna näyttää kuin siinä olisi kristallikiteitä.
- Viridiflora-ryhmän tulppaaneilla on vihreä raita kukan ulkopuolella. Viherraitatulppaanit ovat melko matalia ja ne kukkivat loppukeväästä.
- Rembrandt-tulppaanit
- Papukaijatulppaanit kukkivat myöhään keväällä. Nuppuisina kukat muistuttavat muita tarhatulppaaneita, mutta terälehdet liuskoittuvat avautuessaa.
- Kerrannaiset myöhäiset tulppaanit puhkeat kukkaan touko-kesäkuun vaihteessa.
Kasvitieteelliset tulppaanit
Osa tulppaaneista kuuluu kasvitieteellisiin tulppaaneihin, sillä niiden ominaisuudet viittaavat luonnonlajeihin, joista ne polveutuvat. Ne ovat jalostamattomia, kestäviä ja melko vaatimattomia kasvupaikan suhteen. Niillä on tyypillisesti pienet kukat, ja ne leviävät hyvin muodostaen suuria kasvustoja, kukkien vuodesta toiseen.Yleisimpiä ovat:
- Kaufmanniana-ryhmä ja T. kaufmannia eli lummetulppaanit saattavat kukkia jo huhtikuun lopussa. Noin 20 cm korkeissa, monivärisissä, jopa 25 cm kokoisissa kukissa on pyöreät terälehdet. Leveät lehdet jäävät maanpinnan tasoon.
- Fosteriana-ryhmä (keisarintulppaani) ja T. fosteriana (tulitulppaani) tulppaaneilla on suuret kukat ja ne kukkivat yhtä varhain kuin Kaufmanniana-ryhmän lajikkeet.
- Greigii-ryhmä (riikinkukkotulppaani) ja T. greigii (raitatulppaani) tulppaanit puhkeavat kukkaan hiukan myöhemmin kuin lummetulppaanit. Pilkullinen tai viirullinen lehdistö on leveä ja usein aaltoileva. Kukat ovat kapeat ja isohkot.
- Metsätulppaanilla (T. sylvestris) on pienehköt, teräväkärkiset, keltaiset kukat. Tulppaaneista kestävin laji.
- Monikukkaiset tulppaanit: Parvitulppaanin (T. tarda) sipulista nousee 2–7 ohutta vartta, joissa on tähtimäiset, keltaiset ja valkokärkiset kukat. Se kukkii huhti-toukokuussa ja 10–15 cm korkea kasvusto leviää sivusipuleista ja kylväytymällä. Terttutulppaanin (T. praestans) haarautuvaan varteen avautuuyleensä viisi oranssinpunaista kukkaa.
- Kääpiötulppaanit
- Muut luonnonlajit
Info
Tiesitkö?
Tulppaanin nimi on käännösvirhe. Vuonna 1554 Itävällan lähettiläs O. G. de Busbecq oli matkalla Konstantinopolissa. Hänen oppaansa kertoi, että turkkilaisilla on tapana kiinnittää tulppaanin kukkia turbaanin reunaan, mutta de Busbecq luuli oppaan nimittävän kyseisiä kukkia turbaaniksi eli tülbandiksi.
Tulppaanien hoito
Sipulit keräävät ravintoa alkukesällä, joten kasvit tarvitsevat kukinta-aikaan ja vähän sen jälkeen kastelua ja lannoitusta. Kukinnan jälkeen kuihtuneet kukat nipistetään poikki, varsi ja lehdet jätetään paikoilleen. lsokukallisista tulppaaneista poistetaan siemenkodat. Kasvit leikataan vasta lehtien ja kukkavarsien alkaessa kellastua.
Tavallisesti sipulit jätetään multaan koko kesäksi. Varmemmin ne kuitenkin säilyvät seuraavaan vuoteen, kun ne nostetaan maasta lehtien lakastuttua, sillä Suomen kesä on turhan kostea täydellistä lepokautta kaipaavalle tulppaanille. Sipulit puhdistetaan ja kuivataan viileässä ja ilmavassa paikassa ennen alkusyksyn uudelleenistutusta.
Monivuotiset sipulikasvit muodostavat tiheneviä mättäitä vuosien mittaan, joten kukkapenkki on syytä uudistaa viimeistään, kun kukinta ja kasvu on selvästi heikentynyt. Sipulit nostetaan maasta vasta varsien kuihtumisen jälkeen, irrotetaan toisistaan ja puhdistetaan. Yleensä sipulit istutetaan uudelleen samantien kunnostettuun kasvualustaan, mutta aikaisin tuleentuvat lajit kuivatetaan ennen syksyllä tapahtuvaa istutusta
Aiheeseen liittyvää
Narsissi on helppohoitoinen sipulikukka
Allergikon joulumuistio
Alkusyksyn makunautinto: Kotimaiset pensaspavut ovat parhaimmillaan
Toukokuun nimikkokasvit
Puistot puhkeavat puhumaan pääkaupunkiseudulla
Äiti haluaa kukan - ja sen on oltava ruusu!
Luetuimmat
Uusimmat