Hyttyset – miten niistä pääsee eroon?

Tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista kertoo, että hyttysten toukat elävät seisovassa vedessä, kuten lammikoissa ja ojissa. Rantavesissä kasvavat hyönteisten toukat ovat kalojen ruokaa ja monet linnut muuttavat pohjoiseen pesimään takuuvarman hyönteisravinnon vuoksi.

– Hyttyset pystyvät lisääntymään myös sadevesiastiaan tai kastelukannuun jääneessä vesitilkassa. Älä siis kasvata hyttysiä pihallasi. Tyhjennä piha-astiat tai pistä kannet päälle, Jantunen ohjeistaa.

Hyttysiä on tulossa erityisen paljon, jos lumet sulavat myöhään ja lammikoita riittää pitkälle kevääseen. Lämmin toukokuu takaa puolestaan hyvät olosuhteet toukkien kasvulle.

Hyttyset ovat liikkeellä varjoisissa metsissä, pilvisellä säällä ja illan hämärtyessä. Hyttysten ininän välttää parhaiten auringonpaisteella ja kovalla tuulella. Avoimet aurinkoiset paikat ovat puolestaan paarmojen valtakuntaa.

– Peittävä ja kevyt vaatetus on paras suoja hyttysiä vastaan. Muista kuitenkin vaihtaa vaatteita säännöllisesti, sillä hienhaju puolestaan houkuttelee hyttysiä.

– Aurinkoinen ja tuulinen paikka ei ole hyttysten mieleen. Ne viihtyvät paremmin varjoisissa ja kosteissa paikoissa, esimerkiksi tiheissä metsissä. Myös avoimien paikkojen tuulisuus voi häiritä hyttysten suuntavaistoa, jolloin ne eivät löydä uhriaan helposti.

– Kasvata puutarhassasi ja etenkin oleskelualueiden lähettyvillä tai parvekkeilla kasveja ja yrttejä, jotka pitävät hyttyset tehokkaasti loitolla. Hyttyset suunnistavat uloshengityksessä vapautuvan hiilidioksidin mukaan, mutta vahvat, aromaattiset tuoksut sotkevat tätä suuntavaistoa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

1. Sitruunaruoho eli intiansitrusheinä

Sitruunaruohoa voit käyttää myös ihollasi: murskaa lehdet ja hiero hyväntuoksuinen aine ihollesi, tämä auttaa pitämään hyttyset loitolla. Huomattavasti terveellisempi vaihtoehto kuin kaupasta saatavilla olevat kemikaalit. Sitruunaruoho viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla.

2. Sitruunamelissa
Sitruunamelissan lehdet tuoksut sitruunalta ja niissä on myös pieni mintun vivahde. Se pitää hyttyset loitolla ja houkuttelee paikalle myös pölyttäjiä, kuten esimerkiksi perhosia ja kimalaisia. Myös sitruunamelissaa voit käyttää ulkoisesti. Sitruunamelissa kestää kuivuutta, kasvaa nopeasti ja kestää harvennuksen.

3. Kissanminttu
Kissanminttu on yksi parhaita luonnollisista hyönteistentorjujista. Se sisältää nepetalaktoni-nimistä kemikaalia, jota itikat inhoavat. Muista kuitenkin, että kissanminttu houkuttelee nimensä mukaisesti myös kissoja. Istuta siis paikkoihin, jossa kissat eivät voi aiheuttaa harmia vieressä kasvaville kukille tai kasveille. Kissanminttu kasvaa nopeasti ja se on erittäin helppohoitoinen. Myös kissanminttua voit käyttää ulkoisesti.

4. Basilika
Basilika on ihanan makuinen ja tuoksuinen yrtti, mikä pitää myös hyttyset loitolla. Ulkoisesti käytettynä basilika antaa parhaimmillaan jopa 100 prosentin hyttyssuojan! Basilika kasvaa nopeasti ja se viihtyy niin sisätiloissa kuin ulkonakin.

5. Laventeli
Laventeli pitää itikat loitolla ja toimii myös ulkoisesti käytettynä. Sillä on myös rentouttava ja rauhoittava vaikutus.

6. Piparminttu
Piparmintun tuoksu karkoittaa itikoita ja toimii myös ulkoisesti käytettynä.

7. Rosmariini

Rosmariini maustaa liharuoat ihanalla maullaan, mutta se pitää myös hyttyset tehokkaasti loitolla. Rosmariini kasvaa myös sisätiloissa, jos se saa tarpeeksi auringonvaloa. Vinkki: Heitä muutama rosmariinin oksa nuotioon, jonka äärelle olette kokoontuneet. Palava rosmariini täyttää ilman miellyttävällä tuoksulla, jota hyttyset inhoavat.

– Hajusteet ja karkotteet
Hyttysten suuntavaiston sotkevat myös muut, vahvat kemikaalit. Kaupallisten tuotteiden ohella muilla voimakkailla hajusteilla näyttää olevan samankaltaista vaikutusta, esimerkiksi voimakkaalla hajuvedellä tai valkosipulin hajulla. Muista silti, että tuoksuun pohjautuvat karkotteet, kuten esimerkiksi hyttyssavut, toimivat paremmin suojatuissa paikoissa. Tällöin tuoksu ja savu ei leviä tai haihdu niin helposti. Myös hyönteisiä keräävien laitteiden vaikutus voi olla suljetussa ympäristössä tehokkaampi.

– Siedätyshoito
Joka kymmenes suomalaisista saa kesän ensimmäisistä hyttysen pistoista nokkosihottumaa ja punoitusta. Suurin reaktio on luonnollisesti alkukesästä, mutta kesän mittaan reaktiot lieventyvät elimistön tottuessa pistoihin. Siedätyshoitoa kannattaa kokeilla erityisesti ennen tärkeitä reissuja. Yleensä normaalisti ulkona ja luonnossa liikkuessa niitä tulee jo runsaasti.

– Vältä myös hikoilua
Hiessä on runsaasti hyttysiä houkuttelevia kemikaaleja; erityisesti lenkkeily ja saunominen voivat houkutella niitä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että monta päivää ylläpidetyt vaatteet vetävät puoleensa verenimijöitä.

– Allergia- ja ympäristöinstituutista neuvotaan, että pihapiirissä hyönteisten määrää voi vähentää myös linnun pönttöjä asettamalla. Yksi kirjosieppopoikue ahmii pöntössä viettämänsä reilun kahden viikon aikana noin 15 000 hyönteistä.

Jos hyttysen pisto aiheuttaa reaktion, hoidoksi käytetään kortisonivoidetta. Hyttysille allergiset voivat ennaltaehkäistä oireita antihistamiinilääkityksellä.

– Hyttysallergiaan ei ole siedätyshoitoa, mutta yleensä hyttysten pistoihin tottuu kesän mittaan. Hyttysten aiheuttamat ihoreaktiot vähenevät monilla loppukesää kohti, Juha Jantunen vahvistaa.

Allergia- ja Astmaliitto ry jäsenyhdistyksineen on valtakunnallinen terveysjärjestö, jonka perustehtävänä on allergiaa ja astmaa sairastavien terveyden edistäminen. Liitolla on jäsenyhdistyksiä kautta maan. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on Allergia- ja Astmaliiton Joutsenossa sijaitseva tutkimuskeskus.

www.allergia.fi