TAKAISIN

Syysleimu ilahduttaa pitkälle syksyyn

Julkaistu: 18.9.2017

(Phlox paniculata)

Vaikka useimmat muut puutarhan monivuotisista kasveista alkavatkin jo näyttämään aikansa eläneiltä, niin yksi kasviryhmä kukkii vielä pitkään upeana ja näyttävänä. Syysleimujen kaunis kukinta on alkanut aurinkoisilla paikoilla jo heinäkuun puolella - ja väriloisto jatkuu vielä pitkälle syksyyn!

Syysleimu Kasvikortistossa
Keskustelupalstalla Syysleimu -ketju. Lue ja kommentoi!
 

Syysleimuista lyhyesti:

Tieteellinen nimi: Phlox paniculata L.
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 40–100/150 cm.
Kasvutapa: Pystyt haarattomat versot, joiden päissä isot kukinnot. Syysleimut leviävät hyvin hillitysti.
Lehti: Lehdet vastakkaiset, suikeat, suippokärkiset. Lehtien koko, leveys ja kiilto vaihtelevat.
Kukka: Kukinto varren latvassa, suuri kartiohuiskilo. Kukat 1-3 cm leveitä, väri vaihtelee valkoisesta siniviolettiin, vaaleanpunaisesta lohen-, lakan- ja tulipunaisen kautta purppuraan. Viljelyssä myös kirjavalehtisiä ja kukiltaan kaksivärisiä lajikkeita. Kukat tuoksuvat raikkaasti.
Kukinta: Heinäkuun lopusta pakkasiin saakka, lajikkeesta riippuen.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo. Kasvualusta n. 40 cm syvä, tuore, keski- tai runsasravinteinen, läpäisevä, humuspitoinen. luonnossa kasvaa tuoreissa, valoisissa metsissä ja joenrannoilla. Ei siedä paahdetta.
Taimiväli: 35 cm. Istutetaan 8-11 kpl m2.
Talvenkesto hyvä.

Syysleimujen istutus ja hoito

Istutus:
Syysleimut istutetaan hyvään, ravinnerikkaaseen multaan, aurinkoiselle paikalle (jossa maa ei kovin herkästi kuivu). Syysleimut pitävät valoisasta, mutta viileähköstä kasvupaikasta. Maan tulee olla läpäisevää ja tasaisen hikevää, sillä kuivuus altistaa kasvit härmälle ja muille taudeille.

Hoito:
Lannoitetaan tarpeen mukaan. Kuivan kauden tullen kastellaan. Kukinnot kannattaa leikata, kun kukinto on päättynyt, jotta ne eivät siemennä (ellei sitten nimenomaan halua niiden lisääntyvän). Lisätään jakamalla tai kevätpistokkaista. Myös siemenlisäys onnistuu. Se talvehtii hyvin ja kukinta yleensä paranee vuosien mittaa, kunhan kasvuolosuhteista huolehtii hyvin.
 

Huom.!
Liian suojainen ja suljettu kasvupaikka sekä kuivuus altistaa syysleimut helposti kasvitaudeille (mm. härmä) ja tuholaisille. Härmää voi torjua puutarhaliikkeistä saatavana olevilla torjunta-aineilla. Myös myyristä, rusakoista ja jäniksistä saattaa olla haittaa.

Syysleimun kukissa on melko voimakas tuoksu, joka ei ehkä kaikkien hajuhermoja liiemmin miellytä ja voi hajuherkille aiheuttaa vaikeuksia. Näyttävyyden ja räväkkien värien vuoksi syysleimun sijoittamista perinteiseen maalaismaisemaan suositellaan myös harkittavan, vaikka se onkin tunnettu maatiaiskasvi.
 

Vinkkejä syysleimuille:

  • Suurina ryhminä kukinta korostuu.
  • Kaunis ja näyttävä kukinta näkyy pihan perimmäisistäkin penkeistä.
  • Eri värejä yhdistelemällä saa näyttävän kokonaisuuden.
  • Käytävän reunoilla suoraryhtiset leimut antavat aitamaisen vaikutelman.
  • Väriä havujen viereen tai kukintaa aikaisin kukkivien ryhmään.
  • Matalia lajikkeita voidaan kasvattaa myös ruukuissa. Ruukuissa kasvatetut syysleimut siirretään syksyllä maahan talvehtimaan.

 

Lajikkeita:

Valkoisen ja punaisen eri sävyissä loistavat syysleimut puhkeavat kukkaan Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen; myöhäisimmät lajikkeet kukkivat yli syyskuun. Syysleimu on varmasti yksi värikkäimmistä loppukesän kukkijoista; syysleimua on saatavilla esimerkiksi piparmintun väreissä (Peppermint twist)!
 
  • ’Aida’ purppuranpunainen 60 cm elo-syyskuu
  • ’Amethyst’ laventelin sininen 90 cm elo-syyskuu
  • ’Baby Fase’ vaal.pun/punainen 90 cm elokuu
  • ’Blue Boy’ sininen 60 cm heinä-syyskuu
  • ’Bright Eyes’ vaal.pun. tummasilmä 70 cm elo-syyskuu
  • ’David’ valkoinen 70 cm elo-syyskuu
  • ’Laura’ lila valk.silmällä 80 cm elo-syyskuu
  • ’Orange Perfection’ oranssinpunainen 70 cm heinä-syyskuu
  • ´Peppermint Twist´pinkki/valk 40 cm elo-syyskuu
  • ’Starfire’ punainen 70 cm heinä-syyskuu
  • ’Tenor’ viininpunainen 70 cm elo-syyskuu

...pala historiaa...

Syysleimu on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Se tuotiin Eurooppaan 1730. Sitä on viljelty ainakin Turun akatemian puutarhassa 1700-luvun lopulla. 1800-luvulta lähtien syysleimusta on jalostettu eri aikaan kukkivia ja erivärisiä lajikkeita. Luonnonvaraisia muotoja ei viljeltäne, sillä puutarhamuodot ovat vallanneet niiden paikan.
 

Ylläolevat upeat syysleimut ovat Puutarha.netin omia, matkan varrella napattuja otoksia. Lajikkeista ei ole varmaa tietoa, joten niitä ei olla erikseen mainittu. Upeita ovat kaikki, eikös?

Syysleimu Kasvikortistossa
Keskustelupalstalla Syysleimu -ketju. Lue ja kommentoi!