TAKAISIN

Saniaiset puutarhassa

Julkaistu: 25.1.2016
Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja eräät kelluvina vesikasveinakin.

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.
Sanikkakasveihin (Pteridaceae) kuuluvat saniaisten lisäksi myös kortteet ja muut itiökasvit, jotka eivät kuki vaan lisääntyvät itiöistä. Puutarhakasveiksi saniaisia voi lisätä kuten muitakin perenoja jakamalla kasvustoja tai ottamalla talteen emokasvin lähellä kasvavia pikkutaimia. Saniaisia voi lisätä myös itiöistä, mutta itäminen on hyvin hidasta.

Saniaiset luonnossa ja puutarhassa

Metsän siimeksessä viihtyvät alvejuuret, hiirenportaat ja kotkansiivet kasvavat ravinteikkaassa puutarhamaassa usein roteviksi ja reheviksi. Näille kasveille tulee kuitenkin löytää myös puutarhasta varjoisat ja tuoreet kasvupaikat; vaikkapa alppiruusujen seurasta. Arat saniaiset talvehtivat paremmin kasvaessaan vettä läpäisevässä maaperässä. Saniaisia kannattaa suosia puutarhassa, sillä ne ovat hyvin monimuotoisia - ja niillä on mitä mainioin sopeutumiskyky. Esimerkiksi hyvin koristeellinen soreahiirenporras sopii mainiosti puutarhaan - ja nahkealehtiset metsäalvejuuret säilyttävät lehtensä myös talven yli. Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös suomessa.
 

Kivikkoalvejuuri; vasemmalla kevään kasvuKivikkoalvejuuri; vasemmalla kevään kasvu

Tutustu saniaisiin ja hanki puutarhaasi!

  • Alvejuuret (Dryopteris)ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen (Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris)on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta!
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina)on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin (Adiantum aleuticum) 5 lehteä muodostavat kehäkuvion.

Saniaisten seuraksi?

Alppiruusujen ja atsaleojen ohella saniaisten seuraan, varjoisalle paikalle sopivat esimerkiksi kielokki (Uvularia), sinikämmen (Glaucidium), sudenmarja (Paris quadrifolia), katvio (Kirengeshoma), varjorikko (Saxifraga umbrosa), isorikko (Saxifraga hostii), ja kalkkimaariankämmekkä (Dactylorhiza fuchsii).
 

Kotkansiipisaniainen; keskellä kevään kasvuKotkansiipisaniainen; keskellä kevään kasvu
Muistathan, että...
lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta - ja juttuseuraa Keskustelupalstalta!