• Etusivu
  • Kasvillisuus

Saniaiset puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.07.2022
20227_79137.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan peräti 9 000–15 000 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40 lajia. Saniaiset kasvavat usein metsien kenttäkerroksessa, aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Lajikirjo on kuitenkin laaja, joten eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja toiset kelluvina vesikasveinakin.

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.

Sanikkakasveihin (Pteridaceae) kuuluvat saniaisten lisäksi myös kortteet ja muut itiökasvit, jotka eivät kuki vaan lisääntyvät itiöistä. Puutarhakasveiksi saniaisia voi lisätä, kuten muitakin perennoja, jakamalla kasvustoja tai ottamalla talteen emokasvin lähellä kasvavia pikkutaimia. Saniaisia voi lisätä myös itiöistä, mutta itäminen on hyvin hidasta.

Saniaiset puutarhassa

Metsän siimeksessä viihtyvät alvejuuret, hiirenportaat ja kotkansiivet kasvavat ravinteikkaassa puutarhamaassa usein roteviksi ja reheviksi. Näille kasveille tulee kuitenkin löytää myös puutarhasta varjoisat ja tuoreet kasvupaikat; vaikkapa alppiruusujen seurasta. Arat saniaiset talvehtivat paremmin kasvaessaan vettä läpäisevässä maaperässä. Saniaisia kannattaa suosia puutarhassa, sillä ne ovat hyvin monimuotoisia ja niillä on mitä mainioin sopeutumiskyky. Esimerkiksi hyvin koristeellinen soreahiirenporras sopii mainiosti puutarhaan ja nahkealehtiset metsäalvejuuret säilyttävät lehtensä myös talven yli. Kotimaisten luonnonsaniaistemme ohella esimerkiksi Virosta tuodut lajit menestyvät melko hyvin myös Suomessa.

Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
Kivikkoalvejuuri keväällä. (Kuva Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)
  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.
Ohje

Ohje

Istuta puutarhaasi saniainen

  • Alvejuuret(Dryopteris) ovat kookkaita, kesä- tai ainavihantia saniaisia. Suomessa esiintyviä lajeja ovat mm. etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata), isoalvejuuri (Dryopteris expansa), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), korpialvejuuri (Dryopteris cristata), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) ja tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans). Muualta pohjoismaista on puutarhoihimme kotiutunut myös norjanalvejuuri (Dryopteris affinis), joka kihartaa lehdyköisensä reunat kauniisti.
  • Helmisaniainen (Onoclea sencibilis) on tullut suosituksi puutarhakasviksi Ruotsissa. Sen itiölehdet ovat erityisen koristeelliset.
  • Ituhärkylä (Polystichum setiferum) on ulkonäöltään lähes sammalmainen.
  • (Kaita)kampasaniainen(Blechnum spicant) on ainavihanta ja sen itiöpesäkkeet ovat erillisissä, pystyissä lehdissä.
  • Kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris) on monille jo tuttu puutarhasta.
  • Kuningassaniainen (Osmunda regalis) on suurikokoinen, Ruotsissa luonnonvaraisena kasvava saniainen. Sen lehtien kärjissä sijaitsevat itiöpesäkkeet näyttävät lähes kukinnoilta.
  • Piikkihärkylä (Polystichnum aculeatum) kuuluu suureen saniaissukuun. Sen lehdet ovat nahkeat ja kestävät.
  • (Sorea)hiirenporras (Athryrium filix-femina) on siro ja kaunis saniainen.
  • Suippohärkylän (Polystichum lonchitis) koristeelliset lehdet ovat ikivihreitä ja nahkeita.
  • Tarha-adiantumin(Adiantum aleuticum) viisi lehteä muodostavat kehäkuvion.

Saniaisten seuraksi?

Alppiruusujen ja atsaleojen

ohella saniaisten seuraan varjoisalle paikalle sopivat esimerkiksi

kielokki

(

Uvularia

),

sinikämmen

(

Glaucidium

),

sudenmarja

(

Paris quadrifolia

),

katvio

(

Kirengeshoma

),

varjorikko

(

Saxifraga umbrosa

),

isorikko

(

Saxifraga hostii

) ja

kalkkimaariankämmekkä

(

Dactylorhiza fuchsii

).

Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)
Kotkansiipisaniainen ja alppiruusu. (Kuva: Shutterstock)

Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta ja juttuseuraa Keskustelupalstalta.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20229_79586.jpg
Viiniköynnöksen leikkaaminen
Viiniköynnöstä leikataan joka vuosi. Hoitamaton viiniköynnös tekee vain versoja ja lehtiä, eikä kasvata rypäleitä. Viiniköynnöksen leikkaamisella ohjataan köynnöksen kasvua ja parannetaan sadon määrää sekä laatua. Paras ajankohta on myöhään syksyllä marraskuussa, jolloin vältytään nestevuodolta.Viiniköynnös on talvenarka, joten sen tyvi ja juuristoalue peitetään ainakin kolmen ensimmäisen talven ajaksi reilun 10 cm kerroksella talvisuojaturpeella, pakkaspeitteellä tai havuilla, kun maan pinta on jäätynyt. Nuorena rentokasvuiset versot on helppoa laskea kokonaan talveksi maahan ja peittää.
201910_60669.jpg
Väriä syksyisessä puutarhassa
Syksyinen puutarha hurmaa väreillään ja tuoksullaan, myöhään kukkivilla lajeilla ja valon leikillä!Jos haluaa puutarhansa näyttävän hyvältä myös kesän kovimman kukintakauden jälkeen, niin silloin oikeanlainen kasvien valinta on avainasemassa. Valitse puutarhaasi ruskan väreihin pukeutuvia puita ja pensaita sekä myöhään kukkivia ja kauniisti lakastuvia perennoja.Syksyisen puutarhan kauneutta täydentää puiden väleistä matalalta paistava aurinko, vesielementin solina ja tuulen aiheuttama lehtien havina sekä syyspuutarhan tuoksu.
20227_69156.jpg
Katso vinkit kevään istutuspuuhiin
Tärkein edellytys kasvien viihtymiselle on valita omalla kasvuvyöhykkeellä menestyvä ja istutuspaikan olosuhteissa viihtyvä kasvilaji. Paahteiseen paikkaan istutetaan auringossa viihtyviä lajeja ja tontin varjoisiin istutusryhmiin valitaan varjon kasveja. Kun valoisuus on huomioitu, kasvualustaa parantamalla voidaan jokaiselle lajille luoda hyvä kasvupaikka.
201911_61370.jpg
Vihannesten sadonkorjuu ja varastointi
Syksyllä sato kypsyy - mutta milloin on oikea aika kerätä satoa? Vihannesten sadonkorjuun aika on silloin, kun ne ovat tuleentuneet. Jos hallanvaara uhkaa, niin tuleentumista on mahdollista nopeuttaa poistamalla naatisto. Ensimmäisten kylmien öiden jälkeen on nimittäin paras alkaa sadonkorjuuseen; pakkanen vahingoittaa suurta osaa vihanneksista niin, ettei niitä kannata varastoida. Huom! Sadonkorjuuta ei pidä tehdä sateella.
20065_91.jpg
Perennojen talvisuojaus
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!
20198_59333.jpg
Eikö mökillä ollutkaan mukavaa?
Pystytkö Sinä rentoutumaan mökillä ollessasi? Entä muut perheenjäsenesi? Tarjoaako mökki teille jokaiselle mukavaa puuhaa, sekä mahdollisuuden rentoutua ja ladata akkuja? Mökki on paikka, jonka viihtyisyyteen, toiminnallisuuksiin ja yksityiskohtiin kannattaa panostaa. Mökillä on mukava viettää aikaa monin eri tavoin. Nyt on hyvä aika aloittaa suunnittelu, niin ensi kesänä kaikki on kunnossa!Santanderilta voit hakea rahoitusapua suunnitelmiisi

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton