Jouluruusu (Helleborus niger) on herkän kaunis, joulun aikaan kukkiva perenna. Se on viime vuosina nostanut jälleen suosiotaan joulukukkana; se on kenties hieman arvokkaampi, mutta helppohoitoinen ja ilahduttaa pitkään.
Jouluruusun tunnistaa lautasmaisista valkoisista tai vaaleanpunaisista kukistaan. Tunnusomaisia piirteitä ovat kukan silkkimäinen pinta ja mustat juuret. Yksinkertaiset, vihertävänvalkeat kukat muodostuvat oikeastaan pienistä, nopeasti varisevista terälehdistä. Koko komeutta kehystävät valkeat verholehdet, jotka muuttuvat vähitellen vihreiksi. Kukan koristeellisuus perustuu myös sen hienoihin heteisiin ja emeihin, jotka pian muuttuvat tähtimäisiksi siemenkodiksi. Sisätilassa jouluruusu kukkii parhaimmillaan jopa 6 viikkoa.
Jouluruusu on kivikkokasvi, jota tavataan villinä Keski- ja Etelä-Euroopan sekä Vähä-Aasian vuoristoisilla seuduilla. Puutarhassa jouluruusu kukkii hyvin varhain; kun muut vasta heräilevät. Jos siis saat jouluruusun lahjaksi tai hankit omaksi iloksesi, niin istuta se keväällä puutarhasi puolivarjoisaan paikkaan. Myös pensaiden alustalta löytyy hyvä paikka jouluruusulle.
Ravinteikas, tasaisen kostea, mutta vettä hyvin läpäisevä ja kuohkea multamaa mahdollistavat hyvät kasvuolosuhteet. Talvehtimisen varmistamiseksi kannattaa laittaa havuja tai vaikka lehtiä juuriston peitoksi. Varminta jouluruusun talvehtiminen on Etelä-Suomessa. Jouluruusu kasvaa 10–30 sentin korkuiseksi.
Leinikkeihin kuuluva jouluruusu tunnettiin antiikin Kreikassa aikoinaan lääkeyrttinä. Nyt se on luokiteltu myrkylliseksi. Kasvista käytettiin rohtona erityisesti sen mustaa juurta, jolla saatiin aikaan aivastuksia. Tästä johtuen kasvia kutsuttiinkin mustaksi pärskäjuureksi.
Ps. Jouluruususta riittää juttua myös Puutarha.netin Keskustelupalstalla – lue ja kommentoi.