• Etusivu
  • Kasvillisuus

Anopinkieli (Sansevieria trifasciata)

Rakentajan toimitus
Päivitetty 10.01.2023
20231_45614.jpg

Anopinkieli on terävä – mutta sen kanssa on helppo tulla toimeen. (Kuva: Adobe Stock)

Jos anopinkieltä ei saa kasvamaan, niin sitä helpompia hoidettavia ovat vain silkkikukat. Viherkasvina anopinkieli sietää melkein mitä vain – vain kylmyys ja talvinen märkyys voivat koitua sen kohtaloksi. Anopinkieli kestää siis aurinkoa, varjoa, kuivaa ilmaa, vetoa ja jopa kastelun laiminlyömistä.

Jäykkä- ja terävälehtinen, ainavihanta anopinkieli on viralliselta nimeltään Isoanopinkieli. Kasvi on kotoisin trooppisesta Länsi-Afrikasta.

Anopinkielen lehdet ovat väriltään vihreät, tumman- ja vaaleanvihreän juovikkaat tai keskeltä tummanvihreät ja reunoilta vaaleammat. Kirjavat muunnokset katsotaan koristearvoltaan suuremmiksi ja ovat siten suositumpia. Miekkamaiset, teräväkärkiset lehdet ovat yleensä leveydeltään 5–6 cm ja pituudeltaan 70–90 cm, mutta voivat kasvaa jopa 120 cm:n pituisiksi.

Anopinkieltä kasvatetaan pääasiassa lehtiensä ja ulkomuotonsa vuoksi, mutta se voi sydänkesällä myös kukkia. Kukat ovat pienet, vaaleat ja ne erittävät runsaasti tahmeaa nestettä. Kasvin juurelle muodostuva kukkavarsi kasvaa noin 15–20 cm pitkäksi.

Isoanopinkielestä on jalostettu useita lajikkeita, mm. pienikokoinen anopinhammas(Sansevieria trifasciata ’Hahnii’) ja keltareuna-anopinkieli (Sansevieria trifasciata ’Laurentii’).

Anopinkielen hoito:

Anopinkieli on todellakin helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen kasvi; se kestää hyvin epäsäännöllistä kastelua, eikä ole valaistuksen suhteen kovin tarkka. Kasvi on hyvin vastustuskykyinen tuholaisiakin vastaan. Mainio valinta myös aloittelevalle kasvattajalle.

Parhaiten anopinkieli viihtyy puolivaloisassa paikassa, mutta sietää aurinkoista ja varjoisaakin paikkaa. Vihreälehtiset lajikkeet pärjäävät parhaiten varjossa.

Kasvukauden aikana anopinkieltä kastellaan tasaisesti, niin että kasvualusta pysyy koko ajan hieman kosteana. Kastelu tulee suorittaa harkiten ja kohtuudella, parin viikon välein. Erityisesti tulee välttää liiallista kastelua, jota kasvi kestää huonosti. Talven aikana multa saa kastelujen välillä lievästi kuivahtaa. Anopinkieli kuluttaa ravinteita vain vähän, joten lannoitus pari kertaa kuussa kasvukaudella riittää.

Anopinkieli viihtyy normaalissa huoneenlämmössä kautta vuoden, mutta talvella se voi olla myös viileämmässä (kuitenkin yli 10 ºC:ssa).

Anopinkielen uudelleenistutukseen on ryhdyttävä aika harvoin, sillä kasvi viihtyy ahtaassa ruukussa ja sen juurakko kasvaa hitaasti. Kaktusmulta on anopinkielelle sopivin kasvualusta. Koska anopinkieli kasvaa melko korkeaksi ja painavaksi kasviksi, kannattaa se istuttaa joko tukevaan savi- tai keramiikkaruukkuun, liikakastelun välttämiseksi mieluiten lasittamattomaan saviruukkuun.

Keihäsanopinkieli (Sansevierea cylindrica) (Kuva: Adobe Stock)
Keihäsanopinkieli (Sansevierea cylindrica) (Kuva: Adobe Stock)

Lisäys on helppoa

Anopinkieli kasvattaa juurakosta sivuruusukkeita, joista sitä voidaan lisätä mullanvaihdon yhteydessä. Myös täysikasvuisen kasvin juuripaakkuja voi jakaa.

Anopinkieltä voi lisätä myös lehtipistokkaista. Lehdestä leikataan 5–10 cm pitkä pala ja se laitetaan multaan juurtumaan. Pian siitä alkaa versoa uusi taimi. Lehdenpalat on kätevää juurruttaa vesilasissa ja istuttaa sen jälkeen multaan.

Huom.! Lehdestä lisäämällä tulee vain vihreitä yksilöitä. Keltakirjavat lajikeet on lisättävä jakamalla.

Tiesitkö?

Useimmista muista huonekasveista poiketen anopinkieli on aktiivisimmillaan öisin. Se tuottaa happea ja poistaa ilmasta hiilidioksidia. Isoanopinkieli kykenee poistamaan kemiallisia kaasuja huoneilmasta jonkin verran eli sillä on myös kyky puhdistaa ilmaa.

Anopinkielestä saa näyttävän ja helppohoitoisen kasvin niin koti- kuin edustustiloihinkin. (Kuva: Puutarha.net)
Anopinkielestä saa näyttävän ja helppohoitoisen kasvin niin koti- kuin edustustiloihinkin. (Kuva: Puutarha.net)

Puutarha.netin Keskustelupalstalla on huonekasveistakin paljon asiaa ja juttua, ohjetta ja vinkkiä - myös anopinkielestä. Lue lisää, kysy ja kommentoi.

Puutarha.netin Kasvikortistosta löytyy myös kuvia ja tietoa useista eri huonekasveista. Saa myös ehdottaa uusia kasvikortteja!

Ohje

Ohje

Lisää vinkkejä ja ohjeita:

Puutarha.netin Keskustelupalstalla on huonekasveistakin paljon asiaa ja juttua, ohjetta ja vinkkiä - myös anopinkielestä. Lue lisää, kysy ja kommentoi.

Puutarha.netin Kasvikortistosta löytyy myös kuvia ja tietoa useista eri huonekasveista. Saa myös ehdottaa uusia kasvikortteja!

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton