• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tryffeli - Korkeasti arvostettu herkku

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.08.2018
20141_37712.jpg

Kalkkitryffeli Kuva:Kauppila Oy


Tryffeli on kuuluisa ainutlaatuisen herkullisesta maustaan. Ravintolat ympäri maailman tarjoavat sitä mitä moninaisemmissa muodoissa. Suomessa mielenkiinto tryffeliä ja sen kasvatusta kohtaan on voimakkaassa nousussa. Vuonna 2012 Itä-Suomesta löydettiin ensimmäiset tarhatut tryffelit. Tryffelin kasvatus kotipuutarhassakin on mahdollista ja sitä kannattaa kokeilla. Tarvitaan vain taimet, kärsivällisyyttä sekä ripaus onnea viljelyyn.

Aidon symbioosin tuote

Korkeasti arvostettu tryffeli on itse asiassa sieni, joka kasvaa isäntäpuun juuriston kanssa aidossa symbioosissa. Sienirihmasto antaa puulle vettä ja ravinteita. Puu puolestaan antaa sienirihmastolle yhteyttämistuotteitaan eli sokereita. Tryffelin kasvatuksessa lannoitusta ei siis tarvita eikä sitä saa antaa.

Tryffelit eli multasienet kehittyvät 5-30 cm:n syvyydessä maan alla. Tryffeleiden tuoksu on ainutlaatuinen ja perinteisesti tryffeleitä on etsitty tryffelisikojen ja koirien avulla. Puutarhassa sienet voi havaita silmämääräisestikin. Niitä kannattaa etsiä n. 20-100 cm etäisyydeltä puun rungosta. Hyviä tuntomerkkejä on esimerkiksi, että maanpinta hieman halkeilee esiintymäkohdan yllä. Tryffeleiden tuoksu houkuttelee myös hyönteisiä puoleensa. Usein tryffelit kehittyvät taimen ympärillä käytetyn katteen ja pohjamaan väliseen rajakohtaan. Suomessa tryffeleiden keruuaika ajoittuu elokuun alusta maan jäätymiseen saakka.

Tryffeli luonnossa

Tryffelisieniä löytyy luonnosta useita eri lajeja. Luonnontuotanto on useiden syiden takia vähentynyt ja siksi tryffelin viljely on yleistynyt etenkin Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Pilviä hipovan kilohintansa ansiosta peltotuotto voi olla euroissa valtavaa, mutta kotipuutarhassa yksittäistenkin tryffelitaimien istuttaminen sekä tryffeleiden löytäminen on todella palkitsevaa sekä mielenkiintoista seurattavaa.

Tryffelin kasvatuksessa "Takuuta ei ole, mutta hyviä mahdollisuuksia paljon "

Kasvatuksen alkuun pääsee pähkinäpensaan, tammen tai kuusen taimilla, joiden juuristoon tryffelisieni on ympätty. Nämä kasvit soveltuvat puutarhaan myös koristekasveiksi, joten samalla niistä saa sekä silmäniloa että hyötyä.

Rehevälehtinen pähkinäpensas (Corylus avellana) antaa hyvää näkö- ja melusuojaa. Tammi (Quercus robur) kasvaa aikanaan komeaksi puuksi, mutta sitä voidaan vuosittain myös leikata, jolloin se soveltuu pienillekin pihoille. Kuusi (Picea abies) sopii perinteisiin kuusiaitoihin ja aidanteisiin, vuosittain leikkaamalla siitä saa myös kauniin yksittäisen koristekuusen.

Kasvualustan sopivuus - kalkkia tarvitaan!

Kasvupaikaksi sopii puutarhamaa, pelto tai niitty. Metsä ei sovi viljelyyn, koska siellä maaperässä on liian paljon kilpailevia mykoritsoja eli sienijuuria. Maan tulee olla kuohkeaa, tiiviissä savimaassa tryffeli ei viihdy. Kasvualustan tulee olla myös vettä läpäisevää, tryffeli ei pidä seisovasta kosteudesta.

 - Tammen ja pähkinäpensaan juuristoon on ympätty Bourgogne eli mustatryffeli(Tuber aestivum). Kasvualustan tulee olla voimakkaasti kalkkipitoinen, pH 7,5-7,8.

- Kuusen juuristoon on ympätty Kalkkitryffeli (Tuber borchii). Kasvualustaksi sopii normaali puutarhamaa, pH 6,5-7,0.

Tärkeää on siis kalkin lisäys; mustatryffeliä varten kalkkia lisätään n. 2 kg/m2 ja kalkkitryffelille n. 0,5 kg/m2. Jos olet epävarma olemassa olevan maan happamuudesta tai aiot hankkia useita tryffelintaimia, maa-analyysin ottaminen on suositeltavaa.

Istutus ja hoito

Kasvualustan kunnostuksen yhteydessä maa muokataan n. 40 cm syvyyteen ja rikkakasvit poistetaan juurineen. Jotta maa säilyisi kuohkena, taimen ympärille tuleva maa tiivistetään vain kevyesti. Säännöllisestä kastelusta huolehditaan ensimmäisen kasvukauden ajan. Huomaa, että tryffeli ei tarvitse lannoitusta istutuksen yhteydessä eikä myöhempinäkään vuosina!

Tryffeli hyötyy 10-15 cm paksuisesta orgaanisesta katekerroksesta taimen ympärillä. Se tasaa maan kosteus- ja lämpöolosuhteita. Katteeksi voi laittaa esim. lehtipuuhaketta, olkea tai kuohkeita lehtiä. Katteen joukkoon on hyvä lisätä kalkkia, jotta se ei maatuessaan hapata pintamaata.

Taimet suojataan runkosuojalla jäniksiä, peuroja ja myyriä vastaan. Nämä eläimet eivät yleensä ole kiinnostuneita tryffeleistä, mutta voivat vahingoittaa taimien kuorta sekä juuria. Tulevina vuosina rikkakasvit poistetaan säännöllisesti. Vuosittain keväisin pintamaata myös muokataan noin 10-15 cm syvyydeltä, jotta maan kuohkeus säilyy. Samalla katetta voi lisätä taimen ympärille.

Tryffeleitä saattaa ilmestyä jo 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta, useimmiten vasta 5-7 vuoden jälkeen. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, mutta omasta puutarhasta löydetyt tryffelit ovat kallisarvoista herkkua ja odotus on varmasti vaivan arvoista.

Herkkua monin tavoin

Jo yhdestäkin tryffelistä riittää aineksia moneen herkutteluhetkeen. Tryffeli soveltuu ohuina höylättyinä lastuina esim. pastaruokiin, risottoihin, munakkaisiin sekä salaatteihin. Sitä voidaan käyttää myös maustevoin, kastikkeiden, juustojen sekä öljyjen maustamiseen. Tryffeli on parasta tuoreena, se säilyy käyttökelpoisena 7-10 päivää jääkaapissa.

©Copyright; Kauppila Oy

Mustatryffeli Kuva: Kauppila Oy
Mustatryffeli Kuva: Kauppila Oy
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20093_15698.jpg
Yrtit maustavat ja hoitavat
Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20232_69334.jpg
Kaunis ja toimiva piha
Kompostointialue on tärkeä osa toimivaa puutarhaa. Alueen ei tarvitse olla pihan perimmäisin ja pimein nurkka – maatuvien jätteiden viimeinen leposija, vaan siitä voi luoda juuri omaan puutarhaan sopivan monikäyttöisen, toimivan ja jopa ihanan ja virkistävän sopukan.Itse kompostoimiseen voi luontosieluinen jopa hullaantua niin, että kevään merkiksi lintujen laulun lisäksi muodostuu Pikakompostorista talven aikana tulleen mustan aarteen levittäminen puiden ja pensaiden juurelle. Tunne siitä, että saa palauttaa jotain takaisin luontoon ja levittää "omatekemää" kompostimultaa on riemastuttava!
20067_280.jpg
Heinäkuun kasveina valamonruusu ja koristeheinät
Valamonruusu (Rosa 'Splendens')Valamonruusunuhkein kukinta ajoittuu heinäkuuhun. Eteläisimmässä Suomessa ensimmäiset kukat tosin avautuvat jo kesäkuun puolella. Valamonruusu on yksi kestävimmistä ja kauneimmista pensasruusuistamme. Se menestyy VI-vyöhykkeellä suojaisimmilla paikoilla Etelä-Lapissa. Lajike viihtyy tavallisessa keskiravinteisessa mullassa, joka kuivahtaa ajoittain. Pensas ei ole yhtä yleinen muualla Euroopassa.
20228_78845.jpg
Kauniit kurjenpolvet <i>(Geranium)</i> kukkivat koko kesän
Kurjenpolvet (Geranium) ovat herkän kauniita, nopeasti rönsyillään leviäviä ja peittäviä ruohokasveja. Toistakymmentä kasvisuvun edustajaa kasvaa maassamme luonnonvaraisena ja monet kasvattavat suosiotaan myös puutarhoissamme. Matalat lajikkeet soveltuvat mainiosti muun muassa reuna- ja maanpeittokasveiksi.
20229_79658.jpg
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 10 – 40 cm korkea, ainavihanta varpu. Puolukka kasvaa laajalla alueella pohjoista pallonpuoliskoa.
20238_82784.jpg
Juorut (Tradescantia)
Juorut ovat alkujaan Amerikasta lähtöisin olevia luonnonkasveja. Nimensä suku on saanut vuonna 1638 kuolleen englantilaiselta John Tradescantilta, joka toimi Kaarle I:n ja Kaarle II:n hovipuutarhurina ja toimitti ensimmäiset suvun kasvit sekä joukon muita kasveja Eurooppaan. Suomessa useita juorulajeja kasvatetaan huonekasveina. Ne ovat nopeasti kasvavia ja helposti viihtyviä, kauniisti rönsyäviä ja runsaslehtisiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton