Suvun lajit ovat poikkeuksetta suuri- ja kauniskukkaisia. Lyhytikäiset, suppilomaiset kukat voivat olla yllättävän kookkaitakin kasviin nähden ja usein tuoksuvia. Verson muodon tai piikkityksen puolesta pallokaktus ei ole erityisen kaunis. Vanhemmiten pallokaktus kasvaa pylväsmäiseksi. Pallokaktukset kestävät talvisinkin kuivaa ja lämmintä huoneilmastoa.
Kaktusten ystävälle tuttu vanhapoika eli raspipallokaktus (Echinopsis eyriesii) kuuluu tähän ryhmään.
Varret ovat lehtimäiset ja hammaslaitaiset. Piikkejä ei ole lainkaan tai vain vähän. Vanhempiin versoihin puhkeavat kukat ovat yleensä vaalean ruusunpunaisia ja niitä on runsaasti. Risteymien kukkien koko ja väri vaihtelevat ja lajista riippuen kukka aukeaa joko yöllä tai päivällä. Aiemmin hyvinkin yleisiä huonekasveina.
Kalanruotokaktus (Epiphyllum angulier) kasvattaa rentovartiset, noin 30 cm pitkät varret, joissa on voimakas siksak-muoto. Se kukkii loppusyksyllä – talvella kermanvalkoisin tuoksuvin kukin, jotka kestävät 1–2 päivää, mutta tuoksuvat vain öisin.
Talvikaktukset ovat tavallisimpia ja helpoimmin viihtyviä lehtikaktuksia. Latvusto on sateenvarjomainen. Lajikkeet ovat moninkertaisia risteymiä, joten ryhmittely kantalajin mukaan on melko mahdotonta. Ne kukkivat useimmiten talvella ja värejä on laidasta laitaan.
Marraskuunkaktuksella (Schlumbergera truncata) versot kasvavat hieman pystyyn ja niissä on terävät sakarat. Myös kukat kääntyvät ylöspäin horisontaalitasoon ja ovat epäsymmetrisiä. Marraskuunkaktus kukkii yleensä loka-marraskuussa. Sesonkiaikana kaupoissa myytävät kaktukset ovat useimmiten juuri marraskuunkaktuksia.
Yökaktukset ovat särmikäsversoisia kaktuksia. Ne kiipeilevät ilmajuuriensa avulla pitkin puiden runkoja. Niiden ihanat kukat avautuvat vain yhdeksi yöksi.
Huonekasvina tunnetaan parhaiten yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus). Se on kotoisin Länsi-Intiasta. Kukka on todella kaunis. Kermanvalkoinen, halkaisijaltaan 20–30-senttinen kukka tuoksuu vaniljalta.
Yönprinsessa (Selenicereus pteranthus) on toinen huonekasvina tunnettu yökaktuslaji. Sen puhtaanvalkeat kukat aukeavat myös yöllä, mutta eivät tuoksu.
Lue lisää lehtikaktuksista
Kaktukset vaativat vettä läpäisevän kasvualustan. Ne kannattaa istuttaa kaktuksille tarkoitettuun multaan, johon voi vielä lisätä soraa, hiekkaa ja murskattuja ruukunpalasia. Seramis-savirouhetta voi käyttää mullan seassa lisäämään mullan kuohkeutta tai jopa pelkkää rouhetta. Lue lisää savirouheesta: Seramis on ikuinen istutusalusta
Saviruukku on paras astia kaktuksille.
Kaktukset viihtyvät valoisassa paikassa. Kesän ajaksi ne voidaan siirtää myös ulos, esim. parvekkeelle tai terassille suojaisaan paikkaan. Kesällä kaktuksia kastellaan säännöllisesti, mielellään altakasteluna, ja lannoitetaan silloin tällöin.
Talvella kaktukset viihtyvät valoisalla ikkunalla ja niukalla kastelulla.
Kansainvälinen kaktussystematiikan tutkijaryhmä (International Cactaceae Systematics Group) jakaa kaktuskasvien heimon neljään alaheimoon:
Lisätietoa kaktuksista ja muista kasveista löydät Kasvikortistosta.
Kaktuksista löydän runsaasti asiaa myös Puutarha.netin Keskustelupalstalta.