TAKAISIN

Kukkivat huonekasvit 2

Julkaistu: 23.10.2017

Andrenflamingonkukka
(Anthurium Andreanum-ryhmä)

Flamingonkukissa on pitkän keltaisen tai oranssin puikelokukinnon (10-12 cm) suojana värikäs suojuslehti, joka voi kestää hyvin kauan, jopa kuukausia. Kookas suojuslehti on valkoinen, purppuran-, puhtaan- tai vaaleanpunainen tai kirjava. Se on hieman epätavallinen, mutta uskomattoman upea lisä kimpussa tai asetelmassa. Herttatyviset lehdet ovat teräväkärkiset ja niiden ruodit ovat pitkät.

Tasainen 18-22 asteen lämpötila, talvella hieman alempi. Kasvukaudella runsas ja tasainen kastelu, lepokaudella saa hieman kuivahtaa.

Lue lisää Andrenflamingonkukasta
Flamingonkukkaa leikkokimpun alaosassaFlamingonkukkaa leikkokimpun alaosassa

Isotohvelikukka
(Calceolaria Herbeohybrida-ryhmä)

Tohvelikukka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Nimensä se on saanut latinankielisestä sanasta calceolus, joka merkitsee tohvelia. Nimi viittaa kukalla oleviin rakkomaisiin huuliin. Kukkien väri vaihtelee ruskean, keltaisen ja tummanpurppuran sävyissä.

Tohvelikukka viihtyy valoisalla paikalla ja eikä se pidä suorasta auringonpaahteesta. Kasvia ei saa päästää kuivumaan. Lannoitekastelu silloin tällöin on kasville eduksi.

Varputohvelikukkaa (Calceolaria integrifolia) voidaan käyttää myös parvekekasvina.
 

Syklaami (Cyclamen persicum)

Syklaami eli alppiorvokki on kotoisin Välimeren alueelta. Lehdet ovat pitkäruotiset ja pyöreähköt. Ne nousevat mättäinä juurakosta. Syksyllä nupullisena tai jo kukkivana ostettu kasvi tarvitsee runsaasti valoa. Syklaami viihtyy viileässä.

Kasvia ei saisi kastella suoraan päältä. Parasta olisi upottaa ruukku veteen tai valutetaan varovasti vettä reunan yli. Viikoittainen lannoitus edistää nuppujen kasvua. Kuihtuneet kukat nypitään pois. Kukinnan jälkeen alkaa kasvin lepokausi. Multa pidetään hieman kosteana ja maaliskuussa juurimukula istutetaan taas uudelleen. Mullaksi käy hyvin kuohkea kompostimulta. Kesällä kasvi viihtyy ulkona varjossa. Elokuussa se siirretään sisälle.
 
SyklaamitSyklaamit

Gerbera (Gerbera x cantabrigiensis)

Leikkokukkana hyvin tunnettu gerbera eli sädelatva on ruukkukasvina melko tuore tulokas. Uudet matalakasvuiset lajikkeet ovat lisänneet gerberan suosiota. Värivalikoimasta löytyy valkoisen lisäksi lukuisia erilaisia keltaisen, punaisen ja oranssin sävyjä. Kehrä- ja laitakukat voivat myös olla keskenään eriväriset ja mykerö voi olla kerrottu.

Gerbera puhdistaa tehokkaasti sisäilmasta kemiallisia kaasuja. Kukka kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa ja Etelä-Afrikan itäosissa. Gerberan voi saada kukkimaan uudelleen keväällä, jos se on keskitalven lepokauden viileässä (10-14 asteisessa) paikassa.
Trooppinen gerbera pitää mahdollisimman valoisasta ja lämpimästä paikasta. Huoneenlämmössä gerbera kukkii vain muutaman kuukauden, mutta ulkona, esimerkiksi parvekkeella, koko kesän. Kasville sopii säännöllinen, tasainen kastelu. Anna hieman kuivahtaa kastelukertojen välillä, sillä gerbera kärsii liiasta märkyydestä, ja erityisesti juuristossa seisovasta vedestä. Anna lannoitetta kasvukaudella kerran kuussa. Talvisin, kun valoa on niukemmin, on myös veden ja ravinteiden määrää vähennettävä.
 

Preeriaeustoma (Eustoma grandiflorum)

Preeriaeustomalla on kellomaiset (5-8 cm), kestävät kukat, harmaanvihreä lehdistö ja versot ovat tukevia. Väreinä löytyvät mm. violetti, vaaleanpunainen ja valkoinen. Kylvö tammi-helmikuussa. Siemeniä ei peitetä.

Eustoma pitää tasaisesta kosteudesta ja viihtyy runsaassa auringonvalossa. Se kestää myös hieman kuivepaa huoneilmaa. Lannoitetaan miedolla liuoksella joka toisen kastelun yhteydessä.
 

Syyskellokanerva (Erica gracilis)

Kellokanervat ovat tulleet meille Keski-Euroopasta. Ne ovat suosittuja syys- ja adventtiajan hautakoristeita. Kellokanervat muistuttavat kotoista kanervaamme. Ne ovat pikkupensaita. Kellokanerva on kaunis ja sopii hyvin erityisesti hautausmaalle ja parvekekasveiksi.

Sen kukat ovat pienet ja kellomaiset. Värivalikoimista löytyy valkoisia, helakan vaaleanpunaisia ja tumman punaisia. Ne sijoitetaan valoisaan paikkaan, esim. kuistin ikkunalle tai parvekelaatikkoon. Huonekasvina kellokanerva vaatii runsaasti vettä ja kosteutta.

Kasvi on yksivuotinen, se ei kestä pakkasta mutta säilyy kuitenkin ulkona kauniina läpi talven.
 

Vaaleajouluruusu (Helleborus niger)

Hurmaava jouluruusu on palannut kukkakauppoihin pitkän tauon jälkeen. Hieman kellomaiset (3-7 cm) kukat nuokkuvat vienosti. Ikivihreät, nahkeat ja liuskaiset lehdet. Pitää viileästä paikasta ja tasaisesta kosteudesta, mieluiten aluslautasen kautta. Kukkien kauneus säilyy erittäin pitkään, kun kasvi saa paljon valoa.

Kun kukat lopulta ruskettuvat, jouluruusun voi siirtää kellariin tai muuhun pakkaselta suojattuun, mutta viileään paikkaan odottamaan kevättä. Keväällä roudan sulettua jouluruusu istutetaan ulos puolivarjoon ja syvämultaiseen, suojaisaan paikkaan. Jatkossa jouluruusu kukkii keväisin, lumen sulamisen aikoihin.
 
TulilatvaTulilatva

Tulilatva (Kalanchoë Blossfeldiana-ryhmä)

Tulilatva kuuluu maksaruohoihin. Se on saanut nimensä kiinalaisesta sanasta kalanchoia (=pahojen henkien vastustamista). Tulilatvalla on vihreät, rehevät lehdet. Kukat ovat sarjana pitkissä perissä. Kukat ovat leiskuvan punaisia, hennon vaaleanpunaisia, keltaisia ja oransseja. Myös kerrottukukkaisia lajikkeita on olemassa.

Tulilatva viihtyy aurinkoisella paikalla. Multaa ei saisi päästää kuivahtamaan. Kasvi ei välttämättä vaadi lannoitusta, ainoastaan kukinnan aikana voisi lannoittaa. Kukinnan jälkeen tulilatvan voi leikata ja sitä voidaan pitää kaunislehtisenä viherkasvina.

Pelargonit (Pelargonium)

Suurin osa pelargonin lajikkeista on kotoisin trooppisesta Afrikasta. Suku on 250-lajinen ja huonekasveiksi sopivia lajeja on kehitetty satoja. Pelargoneja käytetään paljon parvekekasveina. Pelargonit viihtyvät runsaassa valossa. Kun kasvi kukkii tulisi vettä antaa päivittäin. Kasvi talvehtii viileässä, (10 astetta). Versot leikataan ennen talvilepoon asettamista. Lepotilaiset kasvit saavat olla kuivana. Uudelleen istuttamisen aika on helmikuussa. Sitä voidaan lisätä siemenistä ja pistokkaista.
PelargonitPelargonit
Eri pelargonilajeja:

Tulppaani (Tulipa)

Istuta tulppaanin sipulit ruukkuihin, joissa on pohjassa reikä. Kasvualustaksi tarvitaan hyvin hiekkapitoista multaa. Sipulista jätetään 1/3 näkyviin. Istutukset kastellaan ja viedään pimeään, viileään (n. 10 asteiseen) paikkaan noin kolmeksi kuukaudeksi. Mullan pitää pysyä kosteana, mutta se ei saa olla märkää. Keväällä istutukset tuodaan valoisaan ja lämpimään paikkaan.

Tulppaani on tyypillinen puutarhan kevätkukka. Siitä saa myös näyttäviä asetelmia, mm. jouluna ja pääsiäisenä. Luonnollisesti tulppaaneista voi leikata myös kukkia maljakkoon.
Tulppaani säilyy maljakossa noin viikon verran. Ennen maljakkoon laittamista leikkotulppaanin varsiin leikataan uusi imupinta terävällä veitsellä. Maljakkoa ei kannata täyttää vedellä piripintaan, sillä tulppaanit imevät vettä silloin liikaa ja varret venyvät. Maljakon vesi on syytä vaihtaa päivittäin, ainakin joka toinen päivä. Tulppaani, kuten monet muutkin leikkokukat säilyy pidempään, kun se viedään yöksi viileään.
 

Kellosoilikki (Streptocarpus x hybridus)

Kellosoilikin lehdet muodostavat ruusukkeen, josta nousevat kukkavanat. Kukat ovat suppilomallisia ja lajista riippuen joko sinisiä, punaisia, valkoisia tai sinipunaisia. Kukan nielu on yleensä erivärinen kuin sen muut osat.

Kukkii keväästä syksyyn. Viihtyy parhaiten länsi- ja itäikkunalla. Kasvu- ja kukintakaudella tarvitsee paljon vettä. Pitää kosteasta huoneilmasta. Voidaan lisätä jakamalla tai lehtipistokkaista.

Hoito-ohjeet ruukkukukille:

  • Sijoita kukat valoisaan, ei paahteeseen tai vetoiseen paikkaan.
  • Muutaman tunnin suora auringonpaiste päivittäin auttaa kuitenkin pienten nuppujen avautumista.
  • Kukat kastellaan aina, kun mullan pinta on kuivahtanut. Multapaakku saa kostua kokonaan kastelun yhteydessä.
  • Kukkivia ruukkukasveja kannattaa lannoittaa kerran viikossa.
  • Kukinnan loputtua ruukun voi pesun jälkeen käyttää uudelleen.
  • Käytetty multa sopii maanparannukseen (tai koko kasvi multineen voidaan kompostoida).

Lue lisää:
Kukkivat ruukkukasvit 1
Huonekasvit Kasvikortistossa - tietoa eri lajeista, niiden ominaisuuksista ja hoidosta.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla riittää juttua myös huonekasveista - lue ja kommentoi!