• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kukkivat huonekasvit 2

Tunnetko kukkivat huonekasvisi?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.06.2006Päivitetty 17.01.2023
20231_80637.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kasveilla lisäät kotisi viihtyvyyttä. Viherkasvien ohella kukkivat ruukkukasvimme palkitsevat hoitajansa ihastuttavilla kukillaan. Tunnetko kukkivat ruukkukasvit? Osaatko hoitaa niitä? Toisessa osassa keskitytään kausikasveihin, jotka vaativat talvettamisen tai hävitetään kukinnan jälkeen.

Begoniat (Begonia)

Nykyiset huonekasveina käytettävät begoniat ovat monien risteytysten tulosta. Ne viihtyvät osittain varjossa ja tarvitsevat säännöllisen kastelun.

Annansilmä eli joulubegonia (Begonia x cheimantha) kirkastaa pimeintä vuodenaikaamme. Se kasvaa luonnonvaraisena Amerikan, Aasian ja Afrikan trooppisissa sademetsissä. Kasvin on löytänyt ja tuonut Eurooppaan ranskalainen kasvitieteilijä Plumier Itä-Intiasta 1700-luvulla. Ennen Eurooppaa begoniaa on viljelty Kiinassa. Annansilmä on vanhimpia viljeltyjä begonialajeja. Sen kukat ovat yksinkertaiset ja melko pienet. Suosituin väri on vaaleanpunainen. Jos on käytettävissä viileä, valoisa huone, on kasvin talvettaminen mahdollista.

Kukkivia pauliinabegonioita (Begonia Elatior-ryhmä) on tarjolla lähes ympäri vuoden. Kukat ovat yksinkertaisia, puolikerrottuja tai kerrottuja ja väriltään valkoisia, keltaisia, oransseja sekä erilaisia punaisia. Kerrottukukkaiset kutsutaan ruusubegoniaksi.

Nämä mukulabegoniat tarvitsevat valoisan paikan, mutta niitä ei saa sijoittaa auringon paahteeseen. Kohtuullinen kastelu ja pintamulta saa kuivahtaa kastelukertojen välillä.

Joulubegonia (Kuva: Adobe Stock)
Joulubegonia (Kuva: Adobe Stock)
Pauliinabegonia (Kuva: Adobe Stock)
Pauliinabegonia (Kuva: Adobe Stock)

Esikko (Primula)

Primula-suvun lajeista useimmat ovat kotoisin pohjoiselta pallonpuoliskolta. Suomessa voi myös tavata alkuperäisiä esikkolajeja, esim. kevätesikkoa ja lapinesikkoa. Kukkien väreissä löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Ruukussa kasvatettava kääpiöesikkokuuluu mataliin perennakasveihin. Muita Primula-sukuun kuuluvia huonekasveja ovat muun muassa malvaesikko (Primula malacoides), huone-esikko (Primula obconica) ja kiinanesikko (Primula praenitens). Huonekasveina esikot ovat tilapäisvieräita.

Esikko viihtyy viileässä, noin 10–15 asteen lämpötilassa. Se vaatii valoisan kasvupaikan, tasaisen kosteuden ja kastelua kalkittomalla vedellä. Kukinnan ajan voi antaa mietoa lannoiteliuosta. Kukkinut esikko voidaan istuttaa keväällä ulos.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Gerbera (Gerbera x cantabrigiensis)

Etelä-Afrikasto kotoisin oleva, leikkokukkana hyvin tunnettu gerberaeli sädelatva on ruukkukasvina melko tuore tulokas. Uudet matalakasvuiset lajikkeet ovat lisänneet gerberan suosiota. Kukka kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa ja Etelä-Afrikan itäosissa. Värivalikoimasta löytyy valkoisen lisäksi lukuisia erilaisia keltaisen, punaisen ja oranssin sävyjä. Kehrä- ja laitakukat voivat myös olla keskenään eriväriset ja mykerö voi olla kerrottu.

Gerbera pitää mahdollisimman valoisasta ja lämpimästä paikasta. Huoneenlämmössä se kukkii muutaman kuukauden. Kasville sopii säännöllinen, tasainen kastelu. Anna hieman kuivahtaa kastelukertojen välillä, sillä gerbera kärsii liiasta märkyydestä, ja erityisesti juuristossa seisovasta vedestä. Lannoita kasvukaudella kerran kuussa. Talvisin, kun valoa on niukemmin, on myös veden ja ravinteiden määrää vähennettävä. Gerberan voi saada kukkimaan uudelleen keväällä, jos se on lepokauden viileässä (10–14 °C) paikassa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Gloksinia, suppilokukka (Sinningia speciosa)

Brasiliasta kotoisin olevan gloksinianeli suppilokukan suuret kukat ovat suppilon muotoisia. Risteytystyön tuloksena on runsas lajikevalikoima, jossa värejä on tarjolla valkoisesta punaiseen, kalpeanvioletista mustanviolettiin sekä kirjava- että kerrannaiskukkaisia. Kukkivia gloxinioita on kaupoissa useimmin keväällä ja kesällä.

Kasvi kukoistaa lämpimässä paikassa, puolivarjossa tai varjossa. Kastelu saa olla runsasta, mutta mullan on hyvä välillä hieman kuivahtaa. Mietoa lannoitetta annetaan kukinnan ajan joka kastelukerralla. Kasvin mukulan voi syksyllä kuivatuksen jälkeen ottaa talteen ja istuttaa uudestaan helmikuussa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Jalohortensia (Hydrangea Macrophylla-ryhmä)

Hortensiaon löydetty Japanista 1700-luvulla. Aiemmin se oli varsin yleinen huonekasvi ennen keskuslämmitykseen siirtymistä. Pallomaisen, kookkaan kukinnon kukat ovat väriltään valkoiset, siniset tai punaiset. Mullan happamuus vaikuttaa väriin. Hortensian lehdet ovat suuret ja hammaslaitaiset.

Hortensia viihtyy viileässä ja varjoisessa paikassa. Se vaatii paljon vettä. Jos kasvupaikka on lämmin, sitä tulisi kastella jopa kaksi kertaa päivässä. Vettä voi pitää myös aluslautasella. Lannoita kasvukauden alusta elokuuhun asti kalkittomalla lannoitteella. Kesän hortensia viihtyy ulkona, ruukku maahan upotettuna, varjoisassa paikassa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima)

Joulutähti eli tähtilatva kuuluu tyräkkikasveihin. Joulutähdet kukat ovat mitättömät, kellanvihreät. Sen koristeellisuus perustuu kukkia ympäröiviin suojuslehtiin. Punainen on joulutähden tavallisin väri, mutta myös valkoisia ja vaaleanpunaisia löytyy.

Joulutähti viihtyy valoisallaja lämpimällä paikalla, kylmässä ja vedolle, jossa se pudottaa lehtensä varsin nopeasti. Se ja se tarvitsee tasaisen kosteuden. Joulutähdissä on normaalisti pieni juuripaakku, jonka suoraa kastelemista tulisi välttää mädäntymisen estämiseksi. Kasteluvesi laitetaan aluslautaselle. Se pitää lämmöstä ja hyötyy lannoittamisesta, jos sitä haluaa pitää joulun yli.

Hyvällä paikalla joulutähden saa säilymään pitkälle kevääseen, ja sen voi jopa kasvattaa monivuotiseksi pensaaksi. Se hankitaan kuitenkin yleensä kertakäyttökasviksi jouluksi.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Syklaami (Cyclamen persicum)

Syklaami eli alppiorvokki on kotoisin Välimeren alueelta. Pitkäruotiset ja pyöreähköt lehdet nousevat mättäinä juurakosta. Kukat ovat suuret ja voivat joskus tuoksua. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta erilaisiin punaisiin.

Syksyllä nupullisena tai jo kukkivana ostettu kasvi tarvitsee runsaasti valoa. Syklaami viihtyy viileässä, 13–16 °C. Kasvia kastellaan aluslautasen kautta tai valuttamalla varovasti vettä reunan yli, jotta aivan mullan pinnassa oleva juurakko ei mätäne. Viikoittainen lannoitus edistää nuppujen kasvua. Kuihtuneet kukat ja kellastuneet lehdet nypitään varovasti pois.

Taitava hoitaja voi saada syklaamin elämään talven yli. Kukinnan jälkeen multa pidetään hieman kosteana ja maaliskuussa juurimukula istutetaan uudelleen. Kesällä kasvi viihtyy ulkona varjossa ja elokuussa se siirretään sisälle.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Tulilatva (Kalanchoë Blossfeldiana-ryhmä)

Madagaskarista kotoisin oleva tulilatva kuuluu maksaruohoihin. Se on saanut nimensä kiinalaisesta sanasta kalanchoia (=pahojen henkien vastustamista). Tulilatvalla on vihreät, rehevät lehdet. Kukat ovat sarjana pitkissä perissä. Yksinkertaiset tai kerrotut kukat ovat leiskuvan punaisia, hennon vaaleanpunaisia, keltaisia ja oransseja.

Tulilatva viihtyy aurinkoisella paikalla. Huoneenlämpö on sopiva, mutta kukkii viileämmässä kauemmin. Kastele reilusti ja anna mullan kuivahtaa. Kasvi ei vaadi lannoitusta, ainoastaan kukinnan aikana kannattaa lannoittaa. Kukinnan jälkeen tulilatvan voi leikata ja sitä voidaan pitää kaunislehtisenä viherkasvina.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Vaaleajouluruusu (Helleborus niger)

Keski-ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevaa, hurmaavaa jouluruusua on myynnissä sekä nupullisena että kukkivana. Jouluruusulla on hieman kellomaiset, vienosti nuokkuvat (3-7 cm) kukat sekä ikivihreät, nahkeat ja liuskaiset lehdet.

Sijoita kasvi valoisaan paikkaan. Pidä kasvualusta tasaisen kosteana, kastele mieluiten aluslautasen kautta. Kukkien kauneus säilyy erittäin pitkään, kun kasvi on viileässä paikassa; se kestää jopa hetkittäistä pientä pakkasta. Kun kukat lopulta ruskettuvat, jouluruusun voi siirtää kellariin tai muuhun pakkaselta suojattuun, mutta viileään paikkaan odottamaan kevättä. Keväällä roudan sulettua jouluruusu istutetaan ulos puolivarjoon ja syvämultaiseen, suojaisaan paikkaan. Jatkossa jouluruusu kukkii keväisin, lumen sulamisen aikoihin.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
  • Sijoita kukat valoisaan, ei paahteeseen tai vetoiseen paikkaan.
  • Muutaman tunnin suora auringonpaiste päivittäin auttaa kuitenkin pienten nuppujen avautumista.
  • Kukat kastellaan aina, kun mullan pinta on kuivahtanut. Multapaakku saa kostua kokonaan kastelun yhteydessä.
  • Kukkivia ruukkukasveja kannattaa lannoittaa kerran viikossa.
  • Käytetty multa sopii maanparannukseen (tai koko kasvi multineen voidaan kompostoida).
Ohje

Ohje

Hoito-ohjeet ruukkukukille:

  • Sijoita kukat valoisaan, ei paahteeseen tai vetoiseen paikkaan.
  • Muutaman tunnin suora auringonpaiste päivittäin auttaa kuitenkin pienten nuppujen avautumista.
  • Kukat kastellaan aina, kun mullan pinta on kuivahtanut. Multapaakku saa kostua kokonaan kastelun yhteydessä.
  • Kukkivia ruukkukasveja kannattaa lannoittaa kerran viikossa.
  • Käytetty multa sopii maanparannukseen (tai koko kasvi multineen voidaan kompostoida).
Lue lisää:

Huonekasvit Kasvikortistossa – tietoa eri lajeista, niiden ominaisuuksista ja hoidosta.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla riittää juttua myös huonekasveista– lue ja kommentoi.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton