TAKAISIN
Valloittavat ja perinteiset viherkasvit
(Kuva: Shutterstock)
Aaroninparta (Kuva: Adobe Stock)
Amppelikaisla (Kuva: Adobe Stock)
Hienohelma (Kuva: Shutterstock)
Ihmepensas viihtyy valoisassa paikassa. Juuripaakun olisi hyvä olla kosteana kasvukaudella. Kasvi pitää suihkuttelusta. Se ei viihdy suorassa auringonpaisteessa, kylmässä eikä vedossa. Jos ihmepensas tykkää olostaan, se kasvaa kookkaaksi, jopa muutaman metrin korkuiseksi. Ihmepensaan kiusana ovat usein punkit.
Ihmepensas (Kuva: Adobe Stock)
Jukka, jukkapalmu (Kuva: Adobe Stock)
Juoru (Kuva: Adobe Stock)
Peikonlehti (Kuva: Puutarha.net)
Kirjolehti (Kuva: Adobe Stock)
Kissus (Kuva: Adobe Stock)
Liuska-aralia (Kuva: Adobe Stock)
Muratti (Kuva: Adobe Stock)
Sulkasaniainen 'Teddy' (Kuva: Puutarha.net)
Lohikäärmepuu (Kuva: Adobe Stock)
Kumiviikuna (Kuva: Adobe Stock)
Vuoripalmu (Kuva: Puutarha.net)
Runsaasti asiaa ja käytännön kokemuksia eri huonekasveista voit lukea ja jakaa myös
Puutarha.netin keskustelupalstalla.
Valloittavat ja perinteiset viherkasvit
Tunnetko nämä viherkasvit?
Päivitetty: 4.8.2023
Viherkasveilla saat kodikkuutta ja parannat myös sisäilman laatua. Tutustu tarkemmin kodin helppohoitoisiin huonekasveihin. Joukosta löytyy "kasarisuosikkeja". Tunnistatko ne?
(Kuva: Shutterstock)Aaroninparta (Saxifraga stolonifera)
Aaroninparta on koristeellinen amppelikasvi. Sen lehdet ovat pyöreät, tummanvihreät ja nukkapintaiset. Lehdet ovat myös vaalean kirjavat ja alaosasta punaiset. Kasvilla on valkoiset kukkaset, joissa kaksi suurinta lehteä roikkuvat pujoparranomaisesti. Aaroninparta viihtyy valoissa paikassa, mutta ei kuitenkaan suorassa auringonpaahteessa.
Talvella kasvia voi pitää myös viileässä (12–15 astetta). Se pitää tasaisesta kosteudesta. Lannoittaa voi kahden viikon välein. Aaroninpartaa voi myös itse lisätä monistamalla kasvia rönsytaimista. Tällöin paljon pieniä taimia istutetaan sopivan kokoiseen ruukkuun.
Aaroninparta (Kuva: Adobe Stock)
Amppelikaisla (Scirpus cernuus)
Amppelikaisla on kotoisin Etelä-Afrikasta ja Madagaskarista. Kasvi on edukseen amppelissa riippuvan kasvutapansa vuoksi. 25–30 cm pituiset korret ovat langanohuet ja niiden latvoihin muodostuu kesällä ruskeat 0,5 cm pituiset tähkät.
Kasvi viihtyy valossa ja puolivarjoisassa paikassa. Tavallinen huoneenlämpö on sopiva. Koska amppelikaisla on luonnonoloissa kosteikkojen kasvi, sitä kastellaan ja suihkutetaan runsaasti. Kastele niin, että vettä jää aluslautaselle, ja kun se on imeytynyt, kastele uudelleen. Lannoitetaan kasvukauden aikana kerran viikossa.
Istutetaan uudelleen keväällä runsaasti kevytsoraa sisältävään multaan. Voidaan tällöin leikata 3–4 cm lyhyeksi. Lisätään jakamalla keväisin.
Kasvi viihtyy valossa ja puolivarjoisassa paikassa. Tavallinen huoneenlämpö on sopiva. Koska amppelikaisla on luonnonoloissa kosteikkojen kasvi, sitä kastellaan ja suihkutetaan runsaasti. Kastele niin, että vettä jää aluslautaselle, ja kun se on imeytynyt, kastele uudelleen. Lannoitetaan kasvukauden aikana kerran viikossa.
Istutetaan uudelleen keväällä runsaasti kevytsoraa sisältävään multaan. Voidaan tällöin leikata 3–4 cm lyhyeksi. Lisätään jakamalla keväisin.
Amppelikaisla (Kuva: Adobe Stock)
Hienohelma (Asparagus densiflorus 'Sprengeri')
Hienohelmalla on pienet, kalvomaisiksi surkastuneet lehdet. Kukat ovat kellomaisia ja pieniä, vaaleita ja vihertäviä. Hienohelman kukista kehittyy punaisia pieniä marjoja. Versoissa on pieniä piikkejä. Hienohelmaa käytetään muun muassa kukkakimppujen vihreyttäjänä.
Hienohelma tarvitsee paljon valoa, mutta se ei kuitenkaan viihdy aivan suorassa auringonpaisteessa. Kasvi viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, kasvukauden aikana lämpöä saisi olla jopa 25 astetta. Talvella kasvia ei saisi kastella runsaasti, mutta keväällä ja kesällä se vaatii runsaasti vettä ja lannoitusta. Hienohelma sopii hyvin amppelikasviksi.
Hienohelma tarvitsee paljon valoa, mutta se ei kuitenkaan viihdy aivan suorassa auringonpaisteessa. Kasvi viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, kasvukauden aikana lämpöä saisi olla jopa 25 astetta. Talvella kasvia ei saisi kastella runsaasti, mutta keväällä ja kesällä se vaatii runsaasti vettä ja lannoitusta. Hienohelma sopii hyvin amppelikasviksi.
Hienohelma (Kuva: Shutterstock)
Ihmepensas eli ''krootoni'' (Codiaeum variegatum var. pictum)
Ihmepensaalla on kirjavat, kovat ja kiiltävät lehdet. Kasvi on erittäin värikäs. Jos ihmepensaan saa menestymään, niin se on kaunis huonekasvi.Ihmepensas viihtyy valoisassa paikassa. Juuripaakun olisi hyvä olla kosteana kasvukaudella. Kasvi pitää suihkuttelusta. Se ei viihdy suorassa auringonpaisteessa, kylmässä eikä vedossa. Jos ihmepensas tykkää olostaan, se kasvaa kookkaaksi, jopa muutaman metrin korkuiseksi. Ihmepensaan kiusana ovat usein punkit.
Ihmepensas (Kuva: Adobe Stock)
Jukka, jukkapalmu (Yucca)
Rungollinen jukka, jota kutsutaan myös palmuliljaksi, kuuluu agaavekasveihin. Lyhytvartisen ja vähän haaroittuvan varren päässä on lehtitöyhtö. Tummanvihreät lehdet ovat nahkeat, karheareunaiset ja pehmeäkärkiset. Jukka voi kukkiakin kellanvalkein kukin, mutta se on Suomessa harvinaista. Ruukkukasvin voi saada kukkimaan, jos sen antaa olla kesän ulkona ja muun ajan vuodesta kasvihuoneessa. Jukkapalmu pitää valosta. Huoneenlämpö riittää, talvella pitää kuitenkin viileämmästä. Sitä ei kannata kastella liikaa. Kasvi pitää myös suihkuttamisesta. Talvella jukkapalmua kastellaan niukasti. Keväällä, maalis–huhtikuussa, aloitetaan lannoitus ja runsaampi kastelu. Istutetaan uuteen ruukkuun 2–3 vuoden välein keväällä.
Jukka, jukkapalmu (Kuva: Adobe Stock)
Pitkäksi venyneestä kasvista voi katkaista lehtiruusukkeen ja juurruttaa sen uudestaan. Tällöin kasvista ei kuitenkaan tule rungollista. Myös rungon pätkät voi juurruttaa, mutta niiden päät tulee vahata. Niiden kasvuunlähtö voi kestää kauankin.
Lue lisää jukkapalmuista
Juorut (Tradescantia)
Juoru on helppo kasvatettava. Monella juorulla lehdet ovat kauniin kirjavia. Juorujen kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukat ovat melko vaatimattomia. Amppelissa tyylikäs juoru pääsee oikeuksiinsa.
Juoru ei vaadi paljoa hoitoa ja se on todella nopeakasvuinen. Se pitää kuitenkin säännöllisestä kosteudesta.
Juoru ei vaadi paljoa hoitoa ja se on todella nopeakasvuinen. Se pitää kuitenkin säännöllisestä kosteudesta.
Juoru ränsistyy aika nopeasti, mutta on helppo lisätä pistokkaista.
Juoru (Kuva: Adobe Stock)
(Jätti)peikonlehti (Monstera deliciosa)
Peikonlehti on suosittu huonekasvi. Se kasvaa kookkaaksi. Nuoren peikonlehden lehdet ovat ehyet, mutta myöhemmin ne liuskoittuvat. Nuorelle kasville kehittyy ilmajuuria, jotka on hyvä laittaa multaan, jotta kasvi saisi helpommin vettä.
Peikonlehden kukka on vihreä puikelo, jota ympäröi valkea suojuslehti. Tropiikissa puikelosta kehittyy herkullinen hedelmä. Peikonlehteä voi juurruttaa latvasta.
Nuoren peikonlehden lehdet ovat ehyet, mutta myöhemmin ne liuskoittuvat.
Peikonlehden kukka on vihreä puikelo, jota ympäröi valkea suojuslehti. Tropiikissa puikelosta kehittyy herkullinen hedelmä. Peikonlehteä voi juurruttaa latvasta.
Peikonlehti (Kuva: Puutarha.net)
Kirjolehdet (Caladium)
Kirjolehdet viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Kirjolehti kuuluu vehkakasveihin. Kasvilla on pitkät lehtiruodit ja kookkaat lehdet. Kirjolehti on hieman vaikeahoitoinen. Se viihtyy kosteassa ja lämpimässä. Kirjolehteä voi käyttää tilapäiskasvina. Kirjolehden mukulan voi onnistua saamaan monivuotiseksi. Kasvia lannoitetaan laimealla ravinneliuoksella.
Kirjolehti (Kuva: Adobe Stock)Kissus (Cissus)
Kissuksen eli varjoköynnöksen lajeja tunnetaan 350. Suosituimpia lajeja huonekasveinamme ovat kuningaskissus Cissus rhombifolia sekä ellinkissus Cissus rhombifolia 'Ellen Danica'.
Kissukset viihtyvät amppelissa ikkunalla, eivät kuitenkaan aivan suorassa auringonpaisteessa. Kissus viihtyy parhaiten itä- tai pohjoisikkunalla. Kissukset ovat nopeakasvuisia ja peittäviä. Jos on tarvis, versoja voi kissukselta leikata. Kissuksen lepoaikana, talvella, kastelua tulisi vähentää huomattavasti. Myös lämpötilan tulisi talvella olla alhaisempi. Kissus ei siedä vetoa eikä myöskään suuria lämpötilan vaihteluita. Multa saisi olla kalkkipitoista. Kissusta voidaan lisätä pistokkaista ja se juurtuu helposti vedessäkin.
Kissukset viihtyvät amppelissa ikkunalla, eivät kuitenkaan aivan suorassa auringonpaisteessa. Kissus viihtyy parhaiten itä- tai pohjoisikkunalla. Kissukset ovat nopeakasvuisia ja peittäviä. Jos on tarvis, versoja voi kissukselta leikata. Kissuksen lepoaikana, talvella, kastelua tulisi vähentää huomattavasti. Myös lämpötilan tulisi talvella olla alhaisempi. Kissus ei siedä vetoa eikä myöskään suuria lämpötilan vaihteluita. Multa saisi olla kalkkipitoista. Kissusta voidaan lisätä pistokkaista ja se juurtuu helposti vedessäkin.
Kissus (Kuva: Adobe Stock)
Liuska-araliat (Schefflera)
Schefflera-sukuun kuuluu 200 lajia. Laji on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Liuska-araliat ovat suorarunkoisia ja harvalehtisiä pieniä puita. Sen lehdet ovat kiiltävät ja sormilehdykkäiset. Jättiliuska-aralia eli sädearalia Schefflera actinophylla, siroliuska-aralia Schefflera arboricola ja huppuliuska-aralia Schefflera pueckleri ovat tavallisimmat liuska-araliat.
Jättiliuska-aralia eli sädearalia soveltuu hyvin huonekasviksi ja vihersisustukseen. Se on nopeakasvuinen. Kasvi muodostaa varren joka ei juurikaan haaraannu. Se viihtyy valoisissa auloissa, mutta ei siedä vetoa. Kookkaat yksilöt viihtyvät ainoastaan kasvihuoneessa.
Jättiliuska-aralia eli sädearalia soveltuu hyvin huonekasviksi ja vihersisustukseen. Se on nopeakasvuinen. Kasvi muodostaa varren joka ei juurikaan haaraannu. Se viihtyy valoisissa auloissa, mutta ei siedä vetoa. Kookkaat yksilöt viihtyvät ainoastaan kasvihuoneessa.
Liuska-aralia (Kuva: Adobe Stock)
Liuska-araliat viihtyvät hajavalossa ja suoraa auringonpaistetta ne sietävät vain kasvihuoneessa. Kirjavalehtiset vaativat enemmän valoa. Sopiva lämpötila kasville on 18–20 astetta. Jos lämpötila on liian korkea, kilpikirvat voivat vioittaa kasveja.
Toukokuun lopulla kasvin voi siirtää ulos puutarhaan. Jos ruukku on sangon kokoinen, kasvi voi kasvaa kattoon asti.
Tasainen ja runsas kastelu on kasville hyväksi, mutta multa ei saa olla silti liian märkää. Lannoitetaan ympäri vuoden. Sydäntalvella lannoittamisessa voi pitää parin viikon tauon. Huhtikuussa on kasvin mullanvaihdon aika. Mullaksi sopii hyvin kompostimulta. Kasvia lisätään siemenistä. Liuska-aralia kannattaa ostaa keväällä, jotta se ehtii sopeutua asuinhuoneolosuhteisiin ennen syksyä.
Toukokuun lopulla kasvin voi siirtää ulos puutarhaan. Jos ruukku on sangon kokoinen, kasvi voi kasvaa kattoon asti.
Tasainen ja runsas kastelu on kasville hyväksi, mutta multa ei saa olla silti liian märkää. Lannoitetaan ympäri vuoden. Sydäntalvella lannoittamisessa voi pitää parin viikon tauon. Huhtikuussa on kasvin mullanvaihdon aika. Mullaksi sopii hyvin kompostimulta. Kasvia lisätään siemenistä. Liuska-aralia kannattaa ostaa keväällä, jotta se ehtii sopeutua asuinhuoneolosuhteisiin ennen syksyä.
(Euroopan)muratti (Hedera helix)
Muratti kasvaa Aasiassa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sitä voi löytää ulkokasvina jopa Ruotsista ja Norjasta. Huonekasvina muratti viihtyy hyvin amppelissa.
Muratti kasvaa parhaiten varjoisassa tai puolivarjoisassa paikassa. Kirjavalehtiset muratit vaativat enemmän valoa. Talvella, kasvin lepokauden aikana, lämpötila saisi olla niinkin alhainen kuin 5–15 astetta. Lepokauden aikana kasvia kastellaan niukasti, mutta keväästä syksyyn kastelun tulisi olla tasaista (juuripaakku pidetään tasaisen kosteana).
Murattia lisätään pistokkaista. Pistokkaita kannattaa laittaa enemmän yhteen ruukkuun (5–6), jotta kasvista tulisi tuuhea. Pistokkaat olisi hyvä latvoa.
Muratti kasvaa parhaiten varjoisassa tai puolivarjoisassa paikassa. Kirjavalehtiset muratit vaativat enemmän valoa. Talvella, kasvin lepokauden aikana, lämpötila saisi olla niinkin alhainen kuin 5–15 astetta. Lepokauden aikana kasvia kastellaan niukasti, mutta keväästä syksyyn kastelun tulisi olla tasaista (juuripaakku pidetään tasaisen kosteana).
Murattia lisätään pistokkaista. Pistokkaita kannattaa laittaa enemmän yhteen ruukkuun (5–6), jotta kasvista tulisi tuuhea. Pistokkaat olisi hyvä latvoa.
Muratti (Kuva: Adobe Stock)
Sulkasaniaiset (Nephrolepis)
Sulkasaniainen on suosituin saniaisemme jo vuosikymmenten takaa. Sulkasaniainen on trooppisten ja subtrooppisten metsien kasvi. Sulkasaniaisen lehdet ovat vaaleanvihreät, pitkäruotiset ja syväliuskaiset.
Kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata) kasvaa luonnossa kaikkialla tropiikissa. Luonnossa kasvaessaan se on isokoinen. Sen huonekasvilajikkeet pysyvät normaalin kokoisina. Lajikkeita ovat muun muassa 'Rooseweltii Pluomosa' sekä 'Teddy Junior'.
Sulkasaniainen on helppohoitoinen. Se tyytyy vähäänkin valoon, mutta ei siedä vetoa eikä siirtelyä eikä suoraa auringonpaistettakaan. Kasville riittää tavallinen huoneenlämpö. Juuripaakkua ei koskaan saa päästää kuivumaan. Altakasteluruukku olisi paras vaihtoehto. Kasvia lannoitetaan parhaan kasvun aikana. Multa olisi hyvä vaihtaa keväisin. Ruukku kannattaa vaihtaa isompaan mullanvaihdon yhteydessä.
Kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata) kasvaa luonnossa kaikkialla tropiikissa. Luonnossa kasvaessaan se on isokoinen. Sen huonekasvilajikkeet pysyvät normaalin kokoisina. Lajikkeita ovat muun muassa 'Rooseweltii Pluomosa' sekä 'Teddy Junior'.
Sulkasaniainen on helppohoitoinen. Se tyytyy vähäänkin valoon, mutta ei siedä vetoa eikä siirtelyä eikä suoraa auringonpaistettakaan. Kasville riittää tavallinen huoneenlämpö. Juuripaakkua ei koskaan saa päästää kuivumaan. Altakasteluruukku olisi paras vaihtoehto. Kasvia lannoitetaan parhaan kasvun aikana. Multa olisi hyvä vaihtaa keväisin. Ruukku kannattaa vaihtaa isompaan mullanvaihdon yhteydessä.
Sulkasaniainen 'Teddy' (Kuva: Puutarha.net)
Kasvia voidaan monistaa rönsytaimista. Sulkasaniaisen kiusana ovat usein kilpikirvat. Kirvoja voidaan ennakkotorjua suihkuttamalla Albolineum-liuosta.
Kiinnostavatko saniaiset? Lue täällä lisää saniaisista huonekasvina.
Traakkipuut (Dracaena)
Traakki- eli lohikäärmepuun sukuun kuuluu useita kymmeniä lajeja. Suvun esiintymisaluetta on trooppinen- ja subtrooppinen Aasia ja Afrikka. Luonnossa ne kasvavat suuriksi puiksi. Kaikki muut lajit paitsi Kanariantraakkipuu viihtyvät puolivarjoisessa paikassa.
Kasvun aikana kasvi viihtyy lämpöisessä (23–25 astetta). Kirjavalehtiset lajit vaativat runsaasti vettä. Niitä olisi myös hyvä sumutella.
Kasvukauden aikana annetaan lannoitetta pari kertaa kuussa. Lohikäärmepuut viihtyvät hyvin sellaisessa mullassa, jossa on hiekan ja kevytsoran sekoitusta.
Vanhoja puita voidaan leikata. Kasvia voidaan juurruttaa latvasta tai kokeilla ilmajuurrutusta. Lohikäärmepuiden vihollisia ovat punkit, kilpikirvat ja ripsiäiset.
Lue lisää traakki- eli lohikäärmepuista.
Lohikäärmepuu (Kuva: Adobe Stock)Viikunat (Ficus)
Viikuna eli fiikus on vanha, suosittu huonekasvi. Sukuun kuuluu yli 2 000 lajia. Aitoviikunaa on viljelty jo 6 000 vuotta sitten sen hedelmien takia. Viikunoita, jotka soveltuvat huonekasveiksi, on noin kymmenen kappaletta. Viikunat voivat kasvaa hyvin korkeiksi (jopa 3–7 m). Fiikus on suosittu kasvi esimerkiksi julkisten tilojen sisustamisessa.
Fiikus viihtyy runsaassa hajavalossa, mutta vähäinen auringonvalokaan ei ole pahitteeksi sille. Normaali huoneenlämpö on sopiva, mutta talvella ei saisi olla liian lämmintä, koska silloin ne varistavat lehtiään. Myöskään vedosta kasvi ei pidä. Sitä ei saisi pitää kylmällä lattialla eikä vetoisen ikkunan vieressä.
Fiikus viihtyy runsaassa hajavalossa, mutta vähäinen auringonvalokaan ei ole pahitteeksi sille. Normaali huoneenlämpö on sopiva, mutta talvella ei saisi olla liian lämmintä, koska silloin ne varistavat lehtiään. Myöskään vedosta kasvi ei pidä. Sitä ei saisi pitää kylmällä lattialla eikä vetoisen ikkunan vieressä.
Kumiviikuna (Kuva: Adobe Stock)
Fiikuksen kastelun kanssa täytyy olla erittäin tarkkana. Sen multaa ei saa koskaan päästää kokonaan kuivumaan, mutta liiallinen kastelu voi tappaa juuret. Kastelujen välillä mullan pinnan olisi parasta antaa kuivahtaa. Kasvukaudella olisi hyvä lannoittaa fiikusta joka viikko.
Fiikuksen mullan voi vaihtaa keväällä. Kompostimulta olisi parasta. Kaikki fiikuksen lajit viihtyvät pienessä ruukussa. Fiikuksen lehtiä olisi hyvä pyyhkiä joskus märällä rätillä. Nuorta fiikusta ei saa pyyhkiä. Lehdille voidaan pyyhkimisen jälkeen suihkuttaa lehtikiiltoa. Silloin kasvi ei pölyynny niin helposti ja kasvin oma väri korostuu kauniisti.
Kasvia voidaan lisätä pistokkaista. Pistokkaat leikataan keväällä, maitiaisneste pyyhitään pois ja ne laitetaan juurtumaan haaleaan veteen. Pistokkaiden juurtuminen vedessä käy nopeasti, mutta mullassa hieman hitaammin. Pienissä ruukuissa juurtuminen kestää noin kuukauden.
Kilpikirvat ja villakilpikirvat ovat viikunoiden tuholaisia.
Lue lisää limoviikunasta, kodin tutusta fiikuksesta.
Fiikuksen mullan voi vaihtaa keväällä. Kompostimulta olisi parasta. Kaikki fiikuksen lajit viihtyvät pienessä ruukussa. Fiikuksen lehtiä olisi hyvä pyyhkiä joskus märällä rätillä. Nuorta fiikusta ei saa pyyhkiä. Lehdille voidaan pyyhkimisen jälkeen suihkuttaa lehtikiiltoa. Silloin kasvi ei pölyynny niin helposti ja kasvin oma väri korostuu kauniisti.
Kasvia voidaan lisätä pistokkaista. Pistokkaat leikataan keväällä, maitiaisneste pyyhitään pois ja ne laitetaan juurtumaan haaleaan veteen. Pistokkaiden juurtuminen vedessä käy nopeasti, mutta mullassa hieman hitaammin. Pienissä ruukuissa juurtuminen kestää noin kuukauden.
Kilpikirvat ja villakilpikirvat ovat viikunoiden tuholaisia.
Lue lisää limoviikunasta, kodin tutusta fiikuksesta.
Sirovuoripalmu (Chamaedorea elegans)
Sirovuoripalmu on kotoisin Meksikosta. Vuoripalmut ovat suosittuja huonekasveja. Se on kaunis, hentokasvuinen palmu. Vuoripalmulla on vaaleat kukat, jotka muistuttavat mimosaa.
Kesällä kasvia tulisi pitää tasaisen kosteana, kun taas talvella kastelun tulisi olla niukkaa. Se viihtyy niin valoisassa kuin varjoisassakin paikassa. Vuoripalmu menestyy myös aivan kuivassa huoneilmassa, mutta silloin sitä olisi hyvä suihkutella. Lannoitetta olisi hyvä antaa kasvun aikana joka toinen viikko. Mullanvaihdon olisi hyvä tehdä kerran vuodessa. Kasvi viihtyy parhaiten pienessä ruukussa. Kuohkea, hiekkapitoinen multa olisi parasta. Vuoripalmun tuholaisista mainittakoon kilpikirvat ja punkit.
Kesällä kasvia tulisi pitää tasaisen kosteana, kun taas talvella kastelun tulisi olla niukkaa. Se viihtyy niin valoisassa kuin varjoisassakin paikassa. Vuoripalmu menestyy myös aivan kuivassa huoneilmassa, mutta silloin sitä olisi hyvä suihkutella. Lannoitetta olisi hyvä antaa kasvun aikana joka toinen viikko. Mullanvaihdon olisi hyvä tehdä kerran vuodessa. Kasvi viihtyy parhaiten pienessä ruukussa. Kuohkea, hiekkapitoinen multa olisi parasta. Vuoripalmun tuholaisista mainittakoon kilpikirvat ja punkit.
Vuoripalmu (Kuva: Puutarha.net)
Kiinnostavatko huonekasvit?
Lisää tietoa ja kuvia huonekasveistakin löydät Puutarha.netin kasvikortistosta.Runsaasti asiaa ja käytännön kokemuksia eri huonekasveista voit lukea ja jakaa myös
Puutarha.netin keskustelupalstalla.
