Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan, eikä diagnoosiin välttämättä tarvita tutkimuksia. Tällaisia selvästi siitepölyaikaan ajoittuvia, lieviä oireita voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla. Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein ja verikokein. Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä myös jos oireet jatkuvat ympärivuotisesti tai hengittäminen on vaikeaa tai vinkuvaa.
Siitepölyallergia kehittyy harvoin alle 2-vuotiaana, ja herkistyminen on yleisintä kouluiässä.
Siitepölyallergiassa: Aivastelukohtauksia, nenä vuotaa, kutisee ja on tukossa. Kurkku kutisee.
Flunssassa: Ajoittainen aivastelu. Nuha muuttuu paksummaksi ajan myötä, nenä vuotaa ja on tukossa. Kurkkukipua.
Siitepölyallergiassa: Ärtyneet, kutisevat, turvonneet ja punaiset silmät.
Flunssassa: Yleensä ei silmäoireita.
Siitepölyallergiassa: Yskä, etenkin öisin. Ääni käheä, hengitys vinkuu, hengästyy helposti ja on hengitysvaikeuksia. Rinnassa paineentunne.
Flunssassa: Limainen, kuiva tai ärsyttävä yskä. Hengitys vinkuu. Yskiessä rintalastan kohdalla mahdollisesti kipua.
Siitepölyallergiassa: Voi kestää useita viikkoja, toistuu vuosittain.
Flunssassa: Paranee useimmiten itsestään enintään muutamassa viikossa.
Katso Turun yliopiston siitepölytiedotus. Sivustolta voit tarkistaa tämänhetkiset siitepölypitoisuudet, ja lähipäivien ennusteen. Herkimmät allergikot saattavat reagoida jo ennen kuin siitepölyt näkyvät tiedotteessa.
Kun kepeät siitepölyhiukkaset kulkeutuvat tuulen mukana limakalvoille, ne vapauttavat nopeasti valkuaisaineet, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä saattaa hyökkätä vaarattomia siitepölyhiukkasia vastaan. Näin syntyy siitepölyallergia.
Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä. Koivun siitepölystä oireita saa noin 15, heinistä 10 ja pujosta noin viisi prosenttia väestöstä.
Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Tilastojen mukaan joka kolmas vuosi koivun siitepölykausi on runsas. Pahentavana tekijänä on se, että koivun siitepöly kulkeutuu kaikkialle.
Heinäkasveista ainakin 40 tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Jo yhdelle herkistyminen voi aiheuttaa oireita kaikista lajeista.
Ruis on ainoa tuulipölytteinen viljakasvi. Muiden viljakasvien pölytys tapahtuu umpinaisessa kukassa ns. itsepölytteisesti, eikä allergisia oireita näin synny.
Pujon siitepölyä esiintyy vain sen kasvuston läheisyydessä, koska sen siitepöly ei lennä kauas.
Homeitiöt saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin siitepölyn allergeenit. Ne ilmenevät heti lumen sulamisen jälkeen ja pysyvät ulkoilmassa lumen tuloon saakka. Tärkeimmät homesienisuvut, cladosoprium ja alternaria, aiheuttavat oireita arviolta 1–2 prosentille suomalaisista.
Allergiakausi alkaa kevätkesällä, jolloin ongelmia aiheuttavat lehtipuut, kuten leppä ja koivu. Keskikesällä kiusana ovat heinäkasvit ja loppukesästä pujo.
Allergiakauden aikana allergikko saattaa reagoida juureksiin, hedelmiin ja jopa mausteisiin. Kyseessä on ristiallergia. Oireet ovat yleensä lieviä: suun, nielun ja korvien kutinaa, huulien ja suun limakalvojen lievä turpoaminen. Joskus, vaikkakin harvoin, myös vatsa ja iho saattavat oireilla. Siitepölykauden jälkeen oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Raakojen juuresten käsittely, esimerkiksi perunan kuoriminen, saattaa aiheuttaa iho-oireita. Juuresten ja hedelmien keittäminen, raastaminen tai pakastaminen vähentää niiden allergeenisuutta.
Noin joka toinen koivuallerginen reagoi juureksiin ja hedelmiin, pieni osa mausteisiin.
Koivun siitepölylle allergiset saattavat saada oireita:
Ristiallergiat heinien ja ruokien välillä ovat harvinaisia.
Heinien siitepölylle allergiset saattavat saada oireita:
Ristiallergiat pujon ja ruokien välillä ovat melko harvinaisia.
Pujon siitepölylle allergiset saattavat saada oireita:
Lähde: Allergia- ja Astmaliitto ry