• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kotimainen humala kiinnostaa useita toimijoita

Tiina Painokallio
Päivitetty 13.06.2025
20213_69397.jpg

Humala on monivuotinen köynnöskasvi, jonka kartiomaiset emikukinnot ovat oluen tärkeä raaka-aine. (Kuva: Pixabay)

Kotimainen humala kiinnostaa niin panimoita kuin viljelijöitäkin. Luonnonvarakeskus (Luke) tutki tuhat kansalaisten lähettämää näytettä suomalaisista humalista, joista parikymmentä on valittu viime syksynä alkaneeseen viljelykokeeseen. Osaa valituista humalista on käytetty oluen, siman tai sahdin valmistuksessa vuosikymmeniä.

Suomessa humalaa on viljelty vuosisatoja, mutta viljely lähestulkoon katosi tuontihumalan takia 1850-luvulta alkaen. Pienpanimoiden määrän kasvaessa 2010-luvulla kiinnostus käsityöläisoluisiin kasvoi. Samalla monet panimot ja viljelijät esittivät Lukelle toiveen saada Suomen olosuhteisiin sopeutuneita humalia pelloille viljeltäväksi.

Suomen lyhyt kasvukausi ja kesän pitkän päivän olosuhteet eivät sovi ulkomaisille humalalajikkeille, jotka useimmiten aloittavat kukintansa vasta elo-syyskuussa. Tällöin satoa ei ennätä muodostua.

Suomalaista humalaa oluenpanoon

Luke on pyrkinyt vastaamaan haasteeseen kuuluttamalla Suomesta yhä löytyviä, käpyjä tuottavia humalia vuosina 2017–2018. Tavoitteena on ollut löytää oluen panoon sopivimmat ja geneettisesti ainutlaatuiset kasvikannat. Tuhat tutkittua suomalaista humalaa ovat osoittautuneet geneettisesti erilaiseksi kuin saatavilla olevat jalostetut lajikkeet. Paitsi perimää, myös humalien oluenpanon kannalta tärkeitä kemiallisia ominaisuuksia on tutkittu kansalaisten lähettämistä käpynäytteistä. Isomeroituneet alfa-hapot antavat oluelle sille tyypillisen katkeruuden ja olutta maustetaan humalan sisältämien aromaattisten yhdisteiden avulla.

Suomalaiset humalat on luokiteltu niiden haihtuvien aromiyhdisteiden perusteella neljään eri pääprofiiliryhmään, joista kustakin on valittu humalia jatkotutkimuksiin. Näin valittaviin lajikkeisiin saadaan jatkossa erilaisia aromeja. Jatkossa tutkimme kemiallisten ominaisuuksien lisäksi käpyjen aistinvaraista laatua, arvioi analyyseista vastannut tutkija Juha-Matti Pihlava Lukesta.
<p data-block-key="n9j8h">Kotimaisia humalalajikkeita etsitään nyt aktiivisesti viljelyyn ja panimoiden käyttöön. (Kuva: Pixabay)</p>
Kotimaisia humalalajikkeita etsitään nyt aktiivisesti viljelyyn ja panimoiden käyttöön. (Kuva: Pixabay)
<p data-block-key="z65uw">Humala viihtyy lämpimällä, aurinkoisella kasvupaikalla ja tarvitsee tukea kiipeilyyn.  (Kuva: Pixabay)</p>
Humala viihtyy lämpimällä, aurinkoisella kasvupaikalla ja tarvitsee tukea kiipeilyyn. (Kuva: Pixabay)

Humalan taimia tuotantoon

Lukessa nyt alkaneiden kantavertailu- ja viljelykokeiden tavoitteena on valita viidestä seitsemään viljelyllisesti ja oluenpanon kannalta parasta humalaa taimituotantoon. Lukelle on kertynyt koeviljelyjä perustettaessa tietoa siitä, miten humalanviljelys on mahdollista perustaa Suomessa käytännössä. Tämä on tärkeää, koska meillä Suomessa on toistaiseksi hyvin vähän kokemusta ammattimaisesta humalan viljelystä.

Taimituotannon ja viljelyn kannalta on haastavaa, että humalan kasvitaudit voivat pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä satotappioita.

Luke on tuottanut viljelykokeisiin viruksista puhtaita taimia ja jatkossa tavoitteena on saada myös taimistoille laadukasta lisäysmateriaalia, tutkija Jaana Laamanen Lukesta toteaa.

Paitsi oluena humalaa voitaisiin hyödyntää muissakin tuotteissa. Tämä lisäisi humalanviljelyn kannattavuutta. Varsinkin viljelysten perustamisen suuret kustannukset näkyvät tuotannon kannattavuudessa usean vuoden ajan. Humalasta voidaan käpyjen lisäksi hyödyntää myös varret ja lehdet. Varsien kuituja voidaan hyödyntää erikoistuotteissa ja esimerkiksi lehdet sisältävät tehokkaita antioksidantteja, joita voi käyttää ruoan ainesosana parantamaan säilyvyyttä.

Tilaa ainutlaatuisuustutkimus Humalapalveluista

Humalatutkimuksen myötä Luke on lanseerannut tänä talvena Humalapalvelut, josta asiakkaat voivat tilata omalle humalakasvilleen geneettisen ainutlaatuisuustutkimuksen ja kemiallisten ominaisuuksien analyysin. Humalapalveluiden kautta on myös mahdollista tuottaa asiakkaiden omista humalakannoista kasvintuhoojista puhdistettuja taimia. Geneettisellä tutkimuksella on mahdollista varmistaa, ovatko kaikki saman pihapiirin humalat geneettisesti samanlaisia. Tämä voi olla tärkeää, jotta lisätään juuri haluttua kasvikantaa viljelykseksi. Kemiallinen analyysi kertoo sadon oluen panon kannalta tärkeistä ominaisuuksista.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke), tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio www.luke.fi

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20237_71454.jpg
Perinnekasvi: keltasauramo
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on keltasauramo (Anthemis tinctoria). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Syksy 20238_82835.jpg
Kasvuvyöhykkeet Suomessa – mitä kasveja kannattaa kasvattaa pohjoisessa?
Vaikka Suomi ei suuren suuri olekaan, niin kasvuolosuhteet muuttuvat melkoisesti Etelä-Suomesta pohjoisempaan mennessä. Suurin vaikutus monivuotisten kasvien menestymiseen on talven pituudella ja ankaruudella. Suomi on jaettu 8 menestymisvyöhykkeeseen; mitä suurempi vyöhykkeen numero on, sitä ankarammat olot alueella vallitsevat.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton