TAKAISIN

Myrkylliset kasvit kannattaa tuntea

Julkaistu: 27.3.2018
KultasadeKultasade
Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät suinkaan ole tappavan myrkyllisiä, mutta saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Joillakin kasveilla voi olla esimerkiksi myrkyllisiä siemeniä, jotka yleensä menevät suoliston läpi kokonaisina eivätkä välttämättä aiheuta vakavia oireita. Tappavan myrkyllisiin pihakasveihin luetellaan kuitenkin näsiä, kultasade, kielo, ukonhattu, risiini ja sormustinkukka.

Useat myrkylliset kasvit maistuvat kitkerälle tai polttavalle, joten niitä ei suuria määriä yleensä edes pysty syömään. Vakavat myrkytykset ovat siis onneksi harvinaisia. Mutta mitä pienempi lapsi tai lemmikki on kyseessä, niin sitä vaarallisempi tilanne saattaa olla. Kasvimyrkytystä epäiltäessä on aina heti otettava yhteyttä lääkäriin.


Lisätietoja Myrkytystietokeskuksesta.

Lisätietoa myrkyllisistäkin kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta!

Tuttuja, vaan ei täysin turvallisia...

Monet tavalliset kasvit, kuten esimerkiksi hyasintti, tulppaani, vuokot, lupiini, muratti, villiviinit ja alppiruusu ovat - ainakin joiltain osiltaan - lievästi myrkyllisiä, mutta eivät pieninä määrinä syötynä yleensä aiheuta mitään oireita. Myös mm. tomaatin ja perunan vihreät osat, raparperin lehdet ja omenan, luumun, kirsikan, persikan, kriikunan ja tuomenmarjan siemenet ovat myrkyllisiä. Omenan siemeniäkään tuskin kukaan jaksaa popsia niin runsaasti, että siitä olisi vakavaa haittaa. Lisäksi etenkin vuokkojen ja kielojen maljakkovesi on myrkyllistä. Vesi on siis syytä kaataa heti pois, jottei janoinen pirpana tai lemmikki pääse hörppäämään maljakon antimia.

Myrkyllisiä pihakasveja

Seuraavaksi lueteltuja kasveja ei kannata valita lapsiperheen pihaan, ainakaan leikkipaikkojen läheisyyteen. Jos myrkyllinen kasvi kuitenkin pihassa on, kannattaa esimerkiksi myrkylliset marjat poimia pois jo raakoina. Lapsille kannattaa lisäksi opettaa, ettei – naapurinkaan - pihasta syödä ilman lupaa mitään. Myrkyllisimmät kasvit on syytä tuntea, sekä omassa pihassa että muualla ulkosalla liikkuessa.
Pihakasveista ukonhatut, sormustinkukat, kielot ja jouluruusu ovat jo pieninä määrinä haitallisia. Muita kokonaan myrkyllisiä ovat akileijat, jättiputki, keltamo, konnanmarjat, linnunmaito, mustakoiso, myrkkylilja, oravanmarja, paatsama, punakoiso, päivänsini, rentukka, ritarinkannus sekä valkovuokko. Maanpääliseltä osaltaan ovat lisäksi myrkyllisiä Mooseksen palavapensas ja ruusuleinikki. Esikon maavarsi ja juuri ovat myrkyllisiä, sekä siis narsissin ja tulppanin sipulit.

Myrkyllisiä marjoja tai siemeniä kasvattavat esimerkiksi kielot ja oravanmarja. Näiden lisäksi lupiinin ja risiinin siemenet, sekä ruusupavun raa´at siemenet ovat myrkyllisiä.
Alppiruusun lisäksi muita kokonaan myrkyllisiä puita, pensaita ja köynnöksiä ovat kultasade, kärhöt, näsiä, rohtokataja, tuijat sekä tuomi.

Myrkyllisiä siemeniä tai marjoja kasvattavat happomarja (happomarjan kypsä marja on myrkytön) hernepensas, hevoskastanja, kuusamat, lumimarja, marjakuuset, seljat, sorvarinpensas, terttuselja sekä väriherne.

Tunnistathan nämä kasvit? Lisää tietoa ja kuvia eri kasvilajeista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta.

Myrkylliset kasvit Suomen luonnossa

Vuosittain Myrkytystietokeskukseen tulee pari tuhatta puhelua myrkyllisiin kasveihin liittyen. Heidän mukaansa Suomessa ei kuitenkaan ole vuosikymmeniin todettu kasvimyrkytyksestä johtuneita kuolemantapauksia; viimeisimmät tapaukset ovat ennen vuotta 1969. Tiedossa olevien kasvimyrkytyskuolemien aiheuttajia ovat olleet ainakin myrkkykeiso ja raparperin vihreät osat.

Suomen luonnossa kasvaa noin 200 myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia ja avomaan viljelykasvia. Vaarallisimpina pidetään usein kasveja, joiden marjoja voivat lapset luulla syötäviksi. Tällaisia ovat edellä mainitun kielon lisäksi näsiä, kuusama, konnanmarja ja sudenmarja. Kasveja, jotka voivat maistettuinakin aiheuttaa myrkytysoireita ovat myrkkykatko, myrkkykeiso, hullukaali, hulluruoho, oleanteri, risiini, sormustinkukka, syysmyrkkylilja sekä ukonhatut. Nämä 9 ovat siis vaarallisen myrkyllisiä kasveja luonnossa ja puutarhoissamme.

Lähde: Jari Kaalikoski (Erälehti 5/2015)

Myrkyllisiä sisäkasveja

Sisäkasveista myrkyllisiä ovat mm. vehkat, araliat, aaloet, ritarinkukat eli amaryllikset, anopinhampaat ja –kielet, kahvipensaat, ihmepensaat eli krootonit, tupsukit ja joulutähti. Lisäksi tyräkkikasvien maitiaisneste voi aiheuttaa vakavatkin ihovauriot (pylvästyräkki, joulutähti).

Myös sisäkasveista tietoa ja kuvia Kasvikortistossa!

liuska-aralialiuska-aralia

Ensiapu myrkytystilanteessa

Myrkyllistä kasvia syönyttä ei saa laittaa oksentamaan, vaan hänelle annetaan ensiapuna lääkehiiltä. Apteekissa myytävä lääkehiili on tehokkain ensiapu lääke-, kasvi- ja sienimyrkytyksissä. Myrkytysten hoidossa tarvittava lääkehiilimäärä on suuri - yliannostuksen vaaraa ei ole.

Hiilijauhepullo sisältää aikuisellekin riittävän kerta-annoksen (50 g). Lapsille lääkehiiltä annostellaan myrkytyksissä 1 g/kg. Nopeasti annettu lääkehiili estää myrkyllisten aineiden imeytymistä mahalaukusta.

Jos selkeitä myrkytykseen viittaavia oireita ei ole, mutta epäilet myrkytyksen mahdollisuutta - tai haluat neuvoja ja toimintaohjeita, niin soita Myrkytystietokeskukseen (avoinna 24 t/vrk), p. 09 471 977 (suora) tai 09 4711 (vaihde).

Selvitä ennen Myrkytystietokeskukseen soittamista mitä kasvia ja kasvinosaa epäilet. Katso sitten näkyykö suussa jälkiä kasvista ja haistele, tunnetko hengityksessä jonkin tietyn hajun. Selvitä myös mahdollisuuksien mukaan niellyn aineen määrä ja kauanko tapahtuneesta on kulunut aikaa.

Noudata Myrkytystietokeskuksesta saamiasi ohjeita esimerkiksi lääkehiilen annostuksesta.

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
 
Lue lisää:
Katso kasvikortistosta myrkylliset kasvit
Myrkylliset ja allergiaoireita aiheuttavat kasvit