• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vuoden 2021 viljasato on 2000-luvun pienin

Muun muassa ohrasato oli heikoin lähes 50 vuoteen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.12.2021
202111_73884.jpg

Kuva: Shutterstock

Luonnonvarakeskus kertoi tiedotteessaan 24.11.2021, että tänä syksynä korjattiin 2,6 miljardin kilon viljasato. Sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992. Heikko sato huolettaa.

– Maatiloilla on nyt yleisesti taloudellisesti tiukka tilanne. Vuonna 2018 oli myös heikko viljavuosi, tuolloin jäätiin noin 2,7 miljardin kilon viljasatoon. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ohrasato heikoin lähes 50 vuoteen

Suomessa eniten viljelty vilja on ohra. Tänä vuonna korjatun noin yhden miljardin kilon ohrasadon osuus koko viljasadosta on 40 prosenttia. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. Runsaan rehukäytön lisäksi ohra on tärkeä mallasteollisuuden raaka-aine.

Ohran ohella kaurasta, vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä.

202111_73883.jpg

Luomusato noin neljänneksen viime vuotta heikompi

Viljan luomutuotanto on ollut viimeiset kymmenen vuotta jatkuvassa kasvussa. Vuoden 2021 luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonaisviljasadosta. Luomuviljan sato tekee notkahduksen tuotannon kasvuun. Luomuviljasato jäi viljan kokonaissadon tapaan yli 20 prosenttia vuoden 2020 satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan.

202111_73882.jpg

Satotilastossa mukana kaikki Suomen tärkeimmät peltokasvit

Satotilaston ennakkotilasto vuoden 2021 sadosta perustuu noin 4 100 maatilan tietoihin, joista luomutiloja oli noin 480. Tänä syksynä satotiedot kerätään noin 6100 maatilalta. Satotietojen tiedonkeruu päättyy joulukuun alussa ja lopullinen satotilasato 2021 valmistuu helmikuun 17. päivä. Valmistuvan tilaston voi tilata omaan sähköpostiin verkkosivulla: https://stat.luke.fi/tilaa-tilastoja

Satotilastokyselyyn vastannut viljelijä kommentoi verkkovastaamisessaan kesän 2021 kasvukautta ja satoa näin: ’Huonoin sato vuonna 1984 alkaneen viljelijäurani aikana’.

Suomessa on seurattu kotimaisen peltokasvituotannon määrää tärkeimpien tuotantokasvien osalta jo yli sata vuotta. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa on saatavilla historiatietoja sekä eri puolilta Suomea peltokasvituotannon määrätietoja. Satotilasto kertoo, kuinka suuri sato Suomen pelloilta korjattiin muun muassa seuraavista peltokasveista: ruis, vehnä, ohra, kaura, rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, kuivaheinä ja säilörehu. Tietoja on vuodesta 1920 lähtien. Luomusadon osalta tietoja on vuodesta 1999 alkaen.

Lähde: Luonnonvarakeskuksen tiedote 24.11.2021

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20237_82670.jpg
Kompostoi jätteet kiertoon
Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton