• Etusivu
  • Kasvillisuus

Varjoon sopivat kasvit – parvekkeellekin!

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.05.2006Päivitetty 17.07.2023
20226_78896.jpg

Mitkä kasvit sopivat varjoisalle parvekkeelle? (Kuva: Shutterstock)

Parvekkeen varjoisuus rajoittaa kasvivalikoimaa melko paljon, mutta periaatteessa mitä tahansa pienikokoisena pysyvää varjon kasvia voit kasvattaa niin puutarhassa kuin parvekkeellakin.

Kasvikortistosta löytyy 185 kpl varjon kasvia

Havukasvit


Havukasveista parvekkeelle sopivat kääpiömuodot. Varjoisella parvekkeella menestyisivät parhaiten tuijat ja marjakuuset. Näiden kääpiömuotoja ovat esim. pallotuija (

Thuja occidentalis

’Globosa’ sekä lajikkeet ’Danica’ ja ’Tiny Tim’) ja kartiotuija (

Thuja occidentalis

’Smaragd’ ja matalampi lajike ’Holmstrup’) ja kartiomarjakuusi (

Taxus x media

). Lajikkeesta riippuen niiden korkeus vaihtelee alle puolesta metristä yli metriin. Löytyy korkeampiakin lajikkeita, jotka voi siirtää muualle, kun ne kasvavat liian suureksi parvekkeen mittoihin nähden.

Metsäkuusen pensasmaiset muodot kuten siilikuusi (Picea abies 'Echiniformis'), pesäkuusi (Picea abies 'Nidiformis') ja pallokuusi (Picea abies 'Globosa' ja 'Ohlendorffii') ovat mainioita pieniä havuja. Myös katajan kääpiömuodot saattaisivat olla hyvä vaihtoehto parvekkeen ikivihreäksi kasvillisuudeksi. Havukasvit kasvavat hitaasti, joten nopeasti näyttävää halutessasi pitää ostaa isohkoja taimia.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Lehtipuut

Lehtipuitakin, yleensä pienikokoisiksi kasvavia, voi parvekkella kasvattaa. Vaihtoehtoja voisivat olla esim. lehtipensaisiin luettavat, mutta pientä monihaaraista puuta vanhemmiten muistuttavat tataarivaahtera (Acer tataricum) ja mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala). Eksoottinen valinta on katsura (Cercidiphyllum japonicum), joka pitää lämpimästä kasvupaikasta. Latvuksesta tulee aikanaan melko leveä, joten pitkään se ei parvekkeelle mahdu. Lähes pyöreät lehdet tuoksuvat syksyllä piparkakullle.

Lehtipuut kasvavat parvekkeella kituliaasti ja talvet ovat niille suuri riski menehtyä, joten kannattaa ennen ostopäätöstä punnita rahallinen sijoitus suhteessa kasvien menestymismahdollisuuksiin. Isot (syvät) puuastiat sopivat hyvin istutusastioiksi puille ja isokokoisille pensaille.

Puita varjoon

Pensaat

Pensaista sopivia ovat esim. pienet angervot (Spiraea) kuten pienikokoinen keijuangervo (Spiraea japonica ’Little Princess’) ja vielä pienempi kääpiökeijunangervo (S. japonica 'Nana').

Ikivihreitä pikkupensaita ovat isopuksipuu (Buxus sempervirens), mahonia (Mahonia aquifolium) ja lamoalppiruusu (Rhododendron Repens-ryhmä 'Scarlet Wonder').

Muita kokeilemisen arvoisia ovat mm. kääpiösorvarinpensas (Euonymus majus var. turkestanicus), hieman arka kesälaakeri (Ilex verticillata) ja myrkyllinen näsiä (Daphne mezereum).

Varjoisan paikan pensaita

Köynnökset


Köynnöksistä sopivat esim. piippuköynnös (

Aristolochia macrophylla

), köynnöshortensia (

Hydrangea anomala subsp. petiolaris

), humala (

Humulus lupulus

) ja kärhöistä esim. alppikärhö (

Clematis alpina

) ja kiinankärhö (

Clematis tangutica

). Yksivuotisista köynnöksistä varjoisan parvekkeen olosuhteisiin sopivia ovat sinipunavaula (

Asarina scandens

), köynnöskrassi (

Tropaeolum majus

) ja kanariankrassi (

Tropaeolum peregrinum

).

Kaikki muut, paitsi köynnöshortensia, tarvitsevat tuekseen säleikön. Köynnöshortensia tarttuu kiipimäjuurillaan alustaansa todella tiukkaan, ja saattaa vaurioittaa jopa rapattua seinää.

Varjoisan paikan köynnöksiä

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Perennat


Perennoista löytyy melko paljon kasveja, jotka menestyvät varjossa. Esim. kuunliljat (

Hosta

), vuorenkilvet (

Bergenia

), sarviorvokki (

Viola cornuta

), jaloangervot (

Astilbe

Arendsii-ryhmä), suikeroalpi (

Lysimachia nummularia

), kirjomaahumala (

Glechoma hederacea

), hopeatäpläpeippi (

Lamium maculatum

) ja rentoakankaali (

Ajuga reptans

).

Varjoisan paikan perennoita

Yksivuotiset kasvit


Sopivia yksivuotisia koristekasveja olisivat esim. ahkeraliisa (

Impatiens walleriana

), verenpisarat (

Fuchsia

), sinilobelia (

Lobelia erinus

), nuppitatar (

Persicaria capitata

), intianminttu (

Satureja doglasii

), hopeakäpälä (

Helichrysum petiolare

), murattimikania (

Mikania scandens

), torenia (

Torenia fournierii

), liisukat (

Plectranthus

) ja tohvelikukka (

Calceolaria

).

Varjoisan paikan kesäkukkia

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)
Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton