• Etusivu
  • Kasvillisuus

Linné kehitti hauskan kasvikellon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 31.01.2024
20241_83395.jpg

Carl von Linné (Kuva: Adobe Stock)

Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné (1707–1778) teki tutkimusretkiä Ruotsissa, etenkin Uppsalan ympäristössä, ja ympäri Eurooppaa. Hän perusti oppinsa eliökunnan systemaattisesta nimeämisestä näiden tutkimusten varaan. Linné onkin tieteellisen luokitusjärjestelmän perustaja ja luoja. Hänen kaksinimijärjestelmässään kasville annettiin kaksiosainen eli binomiaalinen nimi (sukunimi sekä lajinimi). Linnén järjestelmä ei kuitenkaan ilmennä kasvien todellisia sukulaisuussuhteita, mutta silti se antoi kuitenkin voimakkaan sysäyksen kansainvälisen kasvisystematiikan kehitykselle. Hänen merkityksestään kertoo sanonta "Luoja loi, mutta Linné järjesti".

Nykyinen nimistösäännöstä pohjautuu Linnén järjestelmään

Nykyisin kansainvälistä nimistösäännöstöä (International Code of Botanical Nomenclature) kehitetään kasvitieteellisissä kongresseissa. Kasvien tieteelliset nimet pohjautuvat usein latinaan tai kreikkaan. Sukunimi on aina yksikössä, isolla alkukirjaimella. Lajinimi kuvaa usein kasvia (adjektiivi, esim. pungens = pistävä, repens = ryömivä) tai kasvin löytäjää tai paikkaa (genetiivi, esim. Abies nordmanniana = nordmannilainen abies).

  • Risteymän merkki on pieni vinoristi (ei x-kirjain vaikka sitä usein ko. merkkinä käytetäänkin)
  • Alalaji 'subspecies' lyhennetään muotoon subsp.
  • Muunnos 'varietas' lyhennetään muotoon var.
  • Muoto 'forma' lyhennetään muotoon f.
  • Lajikenimi alkaa isolla alkukirjaimella ja merkitään yksinkertaisten lainausmerkkien sisään
Kärsimyspassio (Passiflora caerulae) (Kuva: Pixabay)
Kärsimyspassio (Passiflora caerulae) (Kuva: Pixabay)

Linnén kasvikello

Jo antiikin aikana oli huomattu, että kasvit liikkuvat. Tämä ilmiö oli joidenkin tiedemiesten ja filosofien mukaan merkki siitä, että kasveilla on sielunelämä. Myös Linné kiinnostui kasvien liikkeistä eri vuorokauden aikoina ja kasveissa tapahtuvista muutoksista, mutta ei uskonut kasvien sielunelämään eikä siihen, että ne liikkuisivat tietoisesti.

Hän kirjoitti puutarhaviljelyn ekologisista taustoista tutkielman, jossa hän kuvasi, kuinka jotkut kasvit, esim. mökinihmekukka (Mirabilis jalapa), pukinparta (Tragopogon pratensis ssp. pratensis) ja ajannäyttäjähibiskus (Hibiscus trionum), kukkivat vain tiettyinä vuorokaudenaikoina.

Keskipäivänkukka (Dorotheanthus bellidiformis) (Kuva: Puutarha.net)
Keskipäivänkukka (Dorotheanthus bellidiformis) (Kuva: Puutarha.net)
Oranssikeltano (Pilosella aurantiaca) (Kuva: Puutarha.net)
Oranssikeltano (Pilosella aurantiaca) (Kuva: Puutarha.net)

Kukkaiskelloistutuksissa olevien kukkien kukkimisajankohtaa ei pidä tarkastella kellontarkasti. Kukkien avautumis- ja sulkeutumisajat ovat riippuvaisia monista seikoista, kuten maantieteellisestä sijainnista, kukkien iästä ja säästä.

Tiedekeskus Heurekan (tiedepuisto Galilei) Linnén kukkakellossa on seuraavat kasvilajit:

Ohje

Ohje

KukkimisajankohtaKukinta-aikaKasvin nimi (tieteellinen – suomi – ruotsi – englanti)
Klo 3–11 aamuyöstä
aamupäivään
Kesä-heinäkuuAnagallis monellii – taivasalpi – praktmire
– blue pimpernel

Klo 3–4 aamuyöllä

Heinä-syyskuu

Ipomoea nil – keisarinelämanlanka – kejsarvinda
– morning glory

Klo 4 aamulla,
voimakkaassa auringossa
voivat sulkeutua jo klo 11-12
Heinä-syyskuuCichorium intybus – sikuri – cikoria – chickory
Klo 4–15Kesä-heinäkuuLeontodon hispidus – kesämaitiainen – sommarfibbla
– rough hawkbit
Klo 5–14 (16)Kesä-syyskuuConvolvulus tricolor – kirjokierto – blåvinda – life-of-man
Klo 6–18Touko-lokakuuStellaria media – pihatähtimö l. vesiheinä – våtarv
– common chickweed
Klo 6–17 (18)
Elokuun lopussa kukat
aukeavat aamulla klo 8–9 ja
sulkeutuvat noin klo 14
Touko-elokuuTaraxacum – voikukka – maskros – dandelion
Klo 7–16Heinä-elokuuDimorphotheca pluvialis (Calendula pluvialis) – valkosääkukka
– väderspåman – weather prophet
Klo 7 (8)–17kesä-syyskuuAnagallis monellii – taivasalpi – praktmire – blue pimpernel
Klo 7–17,
syksymmällä klo 9–14 (–16)
Heinä-syyskuuLeontodon autumnalis – syysmaitiainen – höstfibbla
– autumn haawkbit
Klo 8 (9),
luonnonvaraisenaklo 8 (9)–11 (12)
Elo-syyskuuHibiscus trionum – ajannäyttäjähibiskus – timvisare
– flower-of-an-hour
Klo 9–15Heinä-syyskuuCalendula officinalis – kehäkukka, tarhakehäkukka
– ringblomma – pot marigold
Klo 9–15 (17)Heinä-elokuuEschscholtzia californica – kaliforniantuliunikko
– sömntuta – california poppy
Klo 10–12Elo-syyskuuPortulaca oleracea – vihannesportulakka – portlak
– common purslane
Klo 9–14Kesä-heinäkuuHelianthemum nummularium – kultapäivännouto
– solvända – sun rose
Klo 12 aukeavat(Elo-) syys-lokakuuPassiflora caerulae – kärsimyspassio (kärsimyskukka)
– blå passionsblomma – blue passion flower
Klo 13– 18Heinä-syyskuuCarpanthea pomeridiana – keltapäivikki
– eftermiddagsblomma – carpanthea
Klo 7–14Kesä-elokuuCrepis rubra – punakeltto – rosenfibbla
– red hawk's beard
Klo 8–14Kesä-heinäkuuPilosella aurantiaca – oranssikeltano – rödfibbla
– fox-and-cubs
Avautuvat klo 16 ja
sulkeutuvat klo 7–8 aamulla
Elo-syyskuu
(lokakuu)
Mirabilis jalapa – mökinihmekukka – underblomma
– marvel of Peru
Avautuvat klo 18 ja
sulkeutuvat klo 7–8 aamulla
Kesä-syyskuuOenothera biennis – iltahelokki – nattljus
– common evening-primerose
Avautuvat klo 18 ja s
ulkeutuvat klo 7–8 aamulla
Heinä-syyskuuIpomoea alba – kuuelämänlanka (kuuköynnös)
– månvinda – moon flower

Tiedot perustuvat Tuija Saarisen harjoitustyöhön talvella 2007.

Kasvit on valittu niin, että ne edustavat Linnén kasvisystemaattisen järjestelmän luokkia. Kasvilajit on valittu niin, että kasvit kukkivat eri väreissä ja eri aikoina ympäri kasvukauden.

Lähde: Tiedekeskus Heureka

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Erilaiset havut tuovat ikivihreää väriä puutarhaan ja pihaan
Monikäyttöiset havukasvit – vihreyttä, suojaa ja ryhtiä pihaan
Viihtyisää ilmettä pihaan saa istuttamalla erilaisia havukasveja joko omaksi ryhmäkseen tai kasviryhmiin kukkivien pensaiden, perennojen ja köynnösten seuraksi. Ne tarjoavat vihreyttä ja tuulensuojaa talvella, kun lehtikasvit ovat paljaana. Keväisten kukkien värit tuntuvat hehkuvat kirkkaammin havuja vasten.
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20237_78261.jpg
Pensasmustikka lumoaa isoilla ja maukkailla marjoillaan
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena sekä pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Pensasmustikan marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton