Kasvihuone – vaikka parvekkeelle?
(Kuva: Adobe Stock)
Punainen, omassa kasvihuoneessa kypsynyt tomaatti ylittää herkullisuudessaan kaikki tehoviljelyssä tuotetut ja vielä vihertävinä kerätyt kanssasisarensa. Tiedämme missä kasvualustassa se on kasvanut, mitä lannoitetta saanut ja onko torjunta-aineita käytetty. Itse kasvatetut vihannekset ja muiden hyötykasvien tuottama sato kruunaa ruokapöydän; ne ovat tuoretta, terveellistä ja varmasti puhdasta! Lämpöä vaativien keittiökasvien kasvatus onnistuu mainiosti myös omassa kasvihuoneessa tai vaikka parvekkeella.
Hyötykasvien viljely omaan käyttöön on jälleen yleistymässä oleva harrastus etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Lieneekö syynä sitten ruuan hinnan nousu tai luomutuotteiden lisääntynyt suosio – joka tapauksessa hyötykasveja viljellään ja kasvihuoneita perustetaan jopa parvekkeille. Kasvihuoneessa, parvekkeella ja terassilla on helppoa kasvattaa omat luonnonmukaiset, edulliset ja ennen muuta herkulliset hyötypuutarhan herkut. Erilaisissa kasvusäkeissä tai astioissa kasvavat niin tomaatit, kurkut, mansikat kuin perunatkin. Voi siellä kasvattaa vaikka rungollisen herukkapuun ja pari pensasmustikkaakin.
Paras paikka hyötypuutarhalle?
Hyötykasvit tarvitsevat aurinkoisen, lämpimän ja suojaisen kasvupaikan; mieluiten lähellä vesipistettä. Suoraa auringonpaistetta tulisi kuitenkin välttää. Viljelysten sijoittaminen aivan eteläseinustalle tai -parvekkeelle saattaa olla tuhoon tuomittu ajatus – etenkin lasitetussa tilassa. Varjostusmahdollisuus, pihan puut sekä isot pensaat kannattaa kuitenkin ottaa huomioon – ne voivat pelastaa viljelykset päivän pahimmalta porotukselta ja pitää lämpötilan siedettävissä lukemissa.
Useimmiten aamu- ja ilta-aurinko antavat aivan riittävästi valoa hyötykasvien kasvattamiselle. Itä- ja länsi-seinustalta löytyvät siis parhaimmat parvekkeet ja terassit hyötykasvien – ja muidenkin kasvien – kasvattamista ajatellen.
Pieneenkin tilaan sopivia kasvihuoneita ja -vitriineitä on saatavilla, joten hyötykasveille sekä taimiviljelyille pystyy tarjoamaan otolliset kasvuolosuhteet melkein missä vain. Näppärä ihminen tekee terassille kasvihuonevitriinin itsekin.
Kasvihuoneen sijoittamisessa tulee valo-olosuhteiden lisäksi huomioida kulkureitit, vesipisteet sekä talven lumikuorma. Pienellä tontilla voidaan joutua tekemään kompromisseja sekä kasvihuoneen sijoittamisessa että koon valinnassa. Tilan salliessa kannattaa kuitenkin valita melko iso huone, jolloin tilaa löytyy myös erilaisille kasvikokeiluille, varusteille ja työskentelylle. Kasvihuonetta voi käyttää myös huvimajana tai taukotupana. Lisäksi lämpötilan säätely on isommassa kasvihuoneessa helpompaa.
Kasvihuoneen valinta
Harrastekasvihuoneita myyvät lukuisat valmistajat, maahantuojat, kodintavaramyymälät ja rautakaupat – sesonkiaikana jopa tavaratalot ja marketit. Malleja on tarjolla kymmeniä; alle neliön seinämallista kymmenien neliöiden suurhuoneisiin. Edullisen ja toimivan kasvihuoneen voi mainiosti rakentaa myös itse vaikkapa käytetyistä ikkunoista.
Kasvihuonetta suunniteltaessa kannattaa suoda hetki aikaa tarpeellisten varusteiden pohdinnalle. Jos olet päivät poissa, niin automaattisesti hoituva tuuletus voi olla tarpeen – ja matkan aikana kiittäisit automaattista kastelujärkestelmää. Sähköliitännän avulla voit puolestaan käyttää lämmitintä ja valaista tilaa. Jo pelkkä työpöytä sekä hyllyt lisäävät kasvihuoneen toimintamahdollisuuksia. Erilaiset varusteet nostavat toki kasvihuoneen hintaa, mutta lisäävät tilan käyttömahdollisuuksia ja –mukavuutta huomattavasti. Harrastuksen laajetessa tarve erilaisille varusteille ja lisälaitteille toki aina myös kasvaa.
Kasvihuoneen materiaali
Lasi on ehkä perinteisin katemateriaali kasvihuoneissa. Se vaatii kuitenkin huolellisen perustuksen, jotta routa ei pääse rikkomaan laseja. Lisäksi lasikasvihuonetta pitää varjostaa paahteisena aikana.
Polykarbonaattikennolevy hajottaa tehokkaasti suoraa auringonvaloa, on kestävä, kevyt ja taipuisa. Harraste- kasvihuone voidaan rakentaa myös akryylikennolevyistä tai kasvihuonemuovista. Akryyli on materiaalina jäykkää ja särkyvää, mutta sen lämmöneristyskyky on edellisiä parempi. Muovihuone on vaihtoehdoista edullisin. Muovin kestävyys riippuu luonnollisesti sen laadusta ja paksuudesta. Tee Se Itse –rakentajan kannattaa hankkia vähintään 0,175 mm paksuista, UV-suojattua kasvihuonemuovia.
Kasvihuoneen rakentaminen
Tee Se Itse –rakentaja voi löytää sopivaa materiaalia kasvihuoneen rakentamiseen esimerkiksi kierrätyspisteistä (vanhat ikkunat), puutavaraliikkeistä sekä jätelavoilta. Jotkut valmiskasvihuoneiden myyjät myyvät myös erikseen lasi- ja kennolevyjä, sokkeleita ja muita rakennustarvikkeita. Kasvihuoneelle kannattaa aina rakentaa kunnon perustukset; niillä estetään kosteuden nouseminen rakenteisiin ja saadaan lujuutta runkoon. Kasvihuoneeseen voi rakentaa eristetyt kasvilavat tai käyttää valmiita kasvusäkkejä. Myös Tee Se Itse –rakentaja voi käyttää luovuuttaan ja rakentaa kasvihuoneensa vaikka 8-kulmaiseksi, jolloin keskelle jää tilaa työpöydälle tai vaikka pienelle pöytäryhmälle.
Kasvihuoneen hintaan vaikuttavat siis pääasiassa koko ja rakennusmateriaalit. Lasi on katemateriaalina yhä polykarbonaattia edullisempi, mutta häviää sille kestävyydessä ja toiminnallisuudessa. Vertailussa kannattaa ottaa huomioon myös katemateriaalin paksuus, rungon vahvuus, kiinnitystekniikat sekä oven ja tuuletusikkunoiden aukaisumekanismit.
Asennusvalmis kasvihuone kootaan perustuksien päälle valmistajan kirjallisten ohjeiden ja/tai asennusvideon avulla. Useimmat myyjät tarjoavat myös asennuspalveluita, mutta avuksi kasvihuoneen rakentamiseen voi pyytää myös oman alueen rakennusalan yrittäjiä – kokenut kirvesmies rakentaa nopeasti kotipuutarhan kasvihuoneen alusta loppuun saakka.
Ohje
Tarkista luvat
Kasvihuone kuuluu kaavoituskielellä "asumista palveleviin rakennelmiin". Joidenkin kuntien asemakaavassa on määräyksiä kasvihuoneen enimmäiskoosta ja –korkeudesta sekä sen materiaalista ja värityksestä. Kunnan rakentamistapaohjeesta selviää, tarvitaanko kasvihuoneen pystyttämiseen rakennus- tai toimenpidelupa. Mahdolliset rajoitukset on esitetty tonttikohtaisesti tai pari-/rivitalotonteilla jokaista asuntoa kohti sallittuna pinta-alana. Kasvihuoneen luvanvaraisuuteen vaikuttaa myös sen sijainti suhteessa tontin rajaan.
Lupia ei kuitenkaan tarvita kotipuutarhan hyötyviljelmälle tai terassien astiaistutuksille – eikä edes parvekkeen pienoiskasvihuoneille. Pienimuotoinen viljely on aina sallittua. Parvekkeiden lasittaminen viljelyolojen parantamiseksi vaatii kuitenkin taloyhtiön luvan, sillä tämä toimenpide vaikuttaa koko talon julkisivuun.
Itse kasvattamalla saat kauden parhaimmat herkut ja kauneimmat taimet; ne voit kasvattaa niin kasvihuoneessa, terassilla kuin parvekkeellakin! Lisää tietoa kasvihuoneista ja hyötykasvien kasvattamisesta löydät alla olevista linkeistä:
Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin kasvikortistosta.