TAKAISIN
Pihasyreeni on Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.
Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit.
Pensassyreenit:
Pihasyreeni (Syringa vulgaris). Valkoiset tai violetit kukat kesäkuussa. Kasvaa noin 3–5 m korkeaksi. Vyöhyke I–IV.
Unkarinsyreeni (Syringa josikaea). Hillittykasvuinen, pyöreähkö pensas. Violetit kukat. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja 2 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.
Isabellansyreeni ´Holger´ (Syringa Preston-ryhmä). Hyvin säännöllinen, tiheä ja pyöreähkö pensas. Isabellansyreenit ovat suurikukintoisia nuokku- ja villa- tai puistosyreenin risteytyksiä. Vyöhyke I–VI.
Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa ´Veera´). Unkarin- ja nuokkusyreenin risteymä. Pystykasvuinen, tuuhea ja säännöllisen muotoinen pensas. Terve, luotettava ja talvenkestävämpi kuin nuokkusyreeni. Tummanvihreät lehdet. Suurehkot, pystyt ja runsaat kukinnot ovat punaisia tai violetinsävyiset. Kukkii kesäkuun lopulla. Kasvutavassa ja kukinnon värissä on vaihtelua kantojen välillä. Korkeus 2–4 m, vyöhykkeet I–VI.
Nuokkusyreeni (Syringa reflexa). Kapeat, sirosti nuokkuvat kukinnot. Kukat ruusunpunaiset ja sisältä valkoiset. Oksat vanhana kaareutuvia. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja leveäksi. Vyöhyke I–IV.
Pikkusyreeni (Syringa meyeri ’Palibin’). Tuuheakasvuinen, pyöreä pensas. Kasvaa noin 1 m korkeaksi. Tummanvihreät pienet lehdet. Kukkii alkukesällä runsaasti pienin vaalean punavioletein kukkatertuin. Vyöhyke I–IV.
Puistosyreeni (Syringa x henryi). Pystykasvuinen ja runsaan vehreä pensas. Kukkatertut tumman punavioletit tai valkoiset. Kukkii kesä-heinäkuussa ja on kestävä koko maassa. Erinomainen suojaistutuksiin ja aidanteiksi. Kasvaa noin 3 m korkeaksi ja 3 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.
Jalosyreenit:
Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.
Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.
Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia. Katso kysymys Syreeniaidan leikkauksesta
Syreeni (Syringa) sopii jokaiseen pihaan
Päivitetty: 8.6.2022
Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.
Pihasyreeni on Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka. Syreenit ovat pysyneet kestosuosikkeina, vaikka rinnalle on kivunnut uudempia pensaslajeja sadan vuoden aikana. Pihasyreeni on muun muassa Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.
Pihasyreenejä ihaillaan niiden kukkien ihanan tuoksun ja hempeiden värien vuoksi. Kukka on sävyltään vaihtelevan siniliila tai valkoinen. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita sanotaan jalosyreeneiksi. Lisäksi pihasyreeni tunnetaan erinomaisesta kestävyydestään. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka ja erityisen lämpimillä paikoilla jopa Rovaniemellä.
Pihasyreeni suosii runsasmultaista ja aurinkoista kasvupaikkaa, mutta pärjää hyvin myös ajoittain kuivassa maassa ja varjossakin. Katso vinkit kasvupaikkaan sekä miten välttyä Syreenin taudilta.
Syreenien kukinta kestää 2–3 viikkoa. Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit. Likusterisyreenien kermanvalkoisesta kukinnasta saamme nauttia vielä heinäkuussa. Syreenien värivalikoimasta löytyy muun muassa valkoisina, violetteina, sinertävänliilana ja vaaleanpunaisina kukkivia lajikkeita.
Lue lisää syreeneistä Kasvikortistosta.
Pihasyreenejä ihaillaan niiden kukkien ihanan tuoksun ja hempeiden värien vuoksi. Kukka on sävyltään vaihtelevan siniliila tai valkoinen. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita sanotaan jalosyreeneiksi. Lisäksi pihasyreeni tunnetaan erinomaisesta kestävyydestään. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka ja erityisen lämpimillä paikoilla jopa Rovaniemellä.
Pihasyreeni suosii runsasmultaista ja aurinkoista kasvupaikkaa, mutta pärjää hyvin myös ajoittain kuivassa maassa ja varjossakin. Katso vinkit kasvupaikkaan sekä miten välttyä Syreenin taudilta.
Syreenien kukinta kestää 2–3 viikkoa. Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit. Likusterisyreenien kermanvalkoisesta kukinnasta saamme nauttia vielä heinäkuussa. Syreenien värivalikoimasta löytyy muun muassa valkoisina, violetteina, sinertävänliilana ja vaaleanpunaisina kukkivia lajikkeita.
Lue lisää syreeneistä Kasvikortistosta.
Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit. Erilaiset syreenit
Syreeni (Syringa) on puuvartinen kasvisuku, jossa lajeja on parikymmentä ja lisäksi hybridejä.Pensassyreenit:
Pihasyreeni (Syringa vulgaris). Valkoiset tai violetit kukat kesäkuussa. Kasvaa noin 3–5 m korkeaksi. Vyöhyke I–IV.
Unkarinsyreeni (Syringa josikaea). Hillittykasvuinen, pyöreähkö pensas. Violetit kukat. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja 2 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.
Isabellansyreeni ´Holger´ (Syringa Preston-ryhmä). Hyvin säännöllinen, tiheä ja pyöreähkö pensas. Isabellansyreenit ovat suurikukintoisia nuokku- ja villa- tai puistosyreenin risteytyksiä. Vyöhyke I–VI.
Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa ´Veera´). Unkarin- ja nuokkusyreenin risteymä. Pystykasvuinen, tuuhea ja säännöllisen muotoinen pensas. Terve, luotettava ja talvenkestävämpi kuin nuokkusyreeni. Tummanvihreät lehdet. Suurehkot, pystyt ja runsaat kukinnot ovat punaisia tai violetinsävyiset. Kukkii kesäkuun lopulla. Kasvutavassa ja kukinnon värissä on vaihtelua kantojen välillä. Korkeus 2–4 m, vyöhykkeet I–VI.
Nuokkusyreeni (Syringa reflexa). Kapeat, sirosti nuokkuvat kukinnot. Kukat ruusunpunaiset ja sisältä valkoiset. Oksat vanhana kaareutuvia. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja leveäksi. Vyöhyke I–IV.
Pikkusyreeni (Syringa meyeri ’Palibin’). Tuuheakasvuinen, pyöreä pensas. Kasvaa noin 1 m korkeaksi. Tummanvihreät pienet lehdet. Kukkii alkukesällä runsaasti pienin vaalean punavioletein kukkatertuin. Vyöhyke I–IV.
Puistosyreeni (Syringa x henryi). Pystykasvuinen ja runsaan vehreä pensas. Kukkatertut tumman punavioletit tai valkoiset. Kukkii kesä-heinäkuussa ja on kestävä koko maassa. Erinomainen suojaistutuksiin ja aidanteiksi. Kasvaa noin 3 m korkeaksi ja 3 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.
Jalosyreenit:
- Syringa Vulgaris-ryhmä 'Andenken an Ludwig Späth' Tummanvioletit suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
- Syringa Vulgaris-ryhmä 'Mme Lemoine' Tuoksuvat, kerrotut, valkoiset suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
- Syringa Vulgaris-ryhmä 'Charles Joly' Suuret, liilat kukat. Vyöhyke I–II (III).
Syreenien istutus ja hoito
Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisessa paikassa. Ne pitävät kalkkipitoisesta, runsasravinteisesta ja lämpimästä hiekkamaasta. Syreenit ovat kuitenkin kasvualustatoiveiltaan melko vaatimattomia ja menestyvät vähän huonommassakin maassa. VINKKI! Kukinta-aika pitenee, jos kasvupaikkaa ympäröi kevyttä varjoa antavia puita.Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.
Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.
Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia. Katso kysymys Syreeniaidan leikkauksesta
Syreeni on erittäin kestävä, pitkäaikainen ja monikäyttöinen pensas. Se soveltuu hyvin yksittäis- tai ryhmäkasviksi. Syreenistä saa helposti kasvatettua myös puumaisen yksilön vaikkapa perennaryhmän keskelle tai ruukkuryhmään.
Puutarha.netin Keskustelupalstalla on oma viestiketjunsa myös syreeneille – lue mitä niistä puhutaan ja osallistu keskusteluihin.
