• Etusivu
  • Kasvillisuus

Syreeni (Syringa) sopii jokaiseen pihaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.02.2024
20216_71402.jpg

Pihasyreeni on Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.

Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.

Syreenit ovat pysyneet kestosuosikkeina, vaikka rinnalle on kivunnut uudempia pensaslajeja sadan vuoden aikana. Pihasyreeni on muun muassa Marttaliiton ja Helsingin kaupungin nimikkokukka.

Pihasyreenejä ihaillaan niiden kukkien ihanan tuoksun ja hempeiden värien vuoksi. Kukka on sävyltään vaihtelevan siniliila tai valkoinen. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita sanotaan jalosyreeneiksi. Lisäksi pihasyreeni tunnetaan erinomaisesta kestävyydestään. Se talvehtii hyvin Oulun korkeudella saakka ja erityisen lämpimillä paikoilla jopa Rovaniemellä.

Pihasyreeni suosii runsasmultaista ja aurinkoista kasvupaikkaa, mutta pärjää hyvin myös ajoittain kuivassa maassa ja varjossakin. Katso vinkit kasvupaikkaan sekä miten välttyä Syreenin taudilta.

Syreenien kukinta kestää 2–3 viikkoa. Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit. Likusterisyreenien kermanvalkoisesta kukinnasta saamme nauttia vielä heinäkuussa. Syreenien värivalikoimasta löytyy muun muassa valkoisina, violetteina, sinertävänliilana ja vaaleanpunaisina kukkivia lajikkeita.

Lue lisää syreeneistä Kasvikortistosta.

<p data-block-key="1y3in">Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit.</p>
Kesäkuussa kukkivat vaalean siniliilat tai valkoiset pihasyreenit ja pian kukintansa aloittavat myös puisto-, kaari-, nuokku- ja isabellansyreenit.

Erilaiset syreenit

Syreeni (Syringa) on puuvartinen kasvisuku, jossa lajeja on parikymmentä ja lisäksi hybridejä.

Pensassyreenit:
Pihasyreeni(Syringa vulgaris). Valkoiset tai violetit kukat kesäkuussa. Kasvaa noin 3–5 m korkeaksi. Vyöhyke I–IV.

Unkarinsyreeni(Syringa josikaea). Hillittykasvuinen, pyöreähkö pensas. Violetit kukat. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja 2 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.

Isabellansyreeni ´Holger´ (Syringa Preston-ryhmä). Hyvin säännöllinen, tiheä ja pyöreähkö pensas. Isabellansyreenit ovat suurikukintoisia nuokku- ja villa- tai puistosyreenin risteytyksiä. Vyöhyke I–VI.

Kaarisyreeni (Syringa × josiflexa ´Veera´). Unkarin- ja nuokkusyreenin risteymä. Pystykasvuinen, tuuhea ja säännöllisen muotoinen pensas. Terve, luotettava ja talvenkestävämpi kuin nuokkusyreeni. Tummanvihreät lehdet. Suurehkot, pystyt ja runsaat kukinnot ovat punaisia tai violetinsävyiset. Kukkii kesäkuun lopulla. Kasvutavassa ja kukinnon värissä on vaihtelua kantojen välillä. Korkeus 2–4 m, vyöhykkeet I–VI.

Nuokkusyreeni (Syringa reflexa). Kapeat, sirosti nuokkuvat kukinnot. Kukat ruusunpunaiset ja sisältä valkoiset. Oksat vanhana kaareutuvia. Kasvaa noin 2 m korkeaksi ja leveäksi. Vyöhyke I–IV.

Pikkusyreeni(Syringa meyeri ’Palibin’). Tuuheakasvuinen, pyöreä pensas. Kasvaa noin 1 m korkeaksi. Tummanvihreät pienet lehdet. Kukkii alkukesällä runsaasti pienin vaalean punavioletein kukkatertuin. Vyöhyke I–IV.

Puistosyreeni(Syringa x henryi). Pystykasvuinen ja runsaan vehreä pensas. Kukkatertut tumman punavioletit tai valkoiset. Kukkii kesä-heinäkuussa ja on kestävä koko maassa. Erinomainen suojaistutuksiin ja aidanteiksi. Kasvaa noin 3 m korkeaksi ja 3 m leveäksi. Vyöhyke I–VII.

Jalosyreenit:

  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Andenken an Ludwig Späth' Tummanvioletit suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Mme Lemoine'Tuoksuvat, kerrotut, valkoiset suuret kukat. Vyöhyke I–II (III).
  • Syringa Vulgaris-ryhmä 'Charles Joly' Suuret, liilat kukat. Vyöhyke I–II (III).

Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisessa paikassa. Ne pitävät kalkkipitoisesta, runsasravinteisesta ja lämpimästä hiekkamaasta. Syreenit ovat kuitenkin kasvualustatoiveiltaan melko vaatimattomia ja menestyvät vähän huonommassakin maassa. VINKKI! Kukinta-aika pitenee, jos kasvupaikkaa ympäröi kevyttä varjoa antavia puita.

Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.

Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.

Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia. Katso kysymys Syreeniaidan leikkauksesta

Ohje

Ohje

Syreenien istutus ja hoito

Syreenit kukkivat runsaimmin aurinkoisessa paikassa. Ne pitävät kalkkipitoisesta, runsasravinteisesta ja lämpimästä hiekkamaasta. Syreenit ovat kuitenkin kasvualustatoiveiltaan melko vaatimattomia ja menestyvät vähän huonommassakin maassa. VINKKI! Kukinta-aika pitenee, jos kasvupaikkaa ympäröi kevyttä varjoa antavia puita.

Kastelu: Nuoria pensaita kannattaa kastella hyvin ensimmäiset kesät istutuksen jälkeen, jotta juuret kasvaisivat syvään. Vanhoina syreenit kestävät hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse kastella.

Lannoitus: Yleislannoitetta pussin ohjeen mukaisesti aikaisin keväällä. Kalkitse joka vuosi keväällä tai syksyllä.

Leikkaus: Syreenit eivät tarvitse leikkaamista, mutta voit poistaa kukkineet kukkatertut. Syreeneitä leikataan varovasti, sillä kukkasilmut sijaitsevat vanhojen versojen kärjissä. Vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia ja heikoimpia oksia. Katso kysymys Syreeniaidan leikkauksesta

Syreeni on erittäin kestävä, pitkäaikainen ja monikäyttöinen pensas. Se soveltuu hyvin yksittäis- tai ryhmäkasviksi. Syreenistä saa helposti kasvatettua myös puumaisen yksilön vaikkapa perennaryhmän keskelle tai ruukkuryhmään.

Puutarha.netin Keskustelupalstalla on oma viestiketjunsa myös syreeneille – lue mitä niistä puhutaan ja osallistu keskusteluihin.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
202112_74137.jpg
Miten kallan taimia hoidetaan loppusyksyllä ja talvella?
Lukija kysyy: "Kylvin keväällä kallan siemeniä kukkaruukkuihin. Ne kasvoivat hyvin syksyyn asti, mutta nyt lehdet kellastuvat ja kuivuvat. Tarkoitukseni on kasvattaa niistä kukkivia isoja kasveja. Miten hoidan sitä nyt loppusyksyllä ja talvella? Pitääkö ne viedä kylmään, pimeään vai voivatko ne olla sisällä asunnossa? Ovatko ne mahdollisesti kuolemassa?"
20203_61735.jpg
Humala (humulus lupulus)
Jo keskiajalla Suomeen levinnyt, hamppukasvien heimoon kuuluva humalakasvaa nykyisin niin viljeltynä kuin luonnonvaraisena Rovaniemen korkeudella asti. Ruohovartisen humalan versot kuihtuvat talven tullen - mutta kasvavat taas tukeen kiertyen jopa usean metrin korkeuteen!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton