TAKAISIN

Näin perustat kukkaniityn

Julkaistu: 13.2.2018

OSA 1: Kasvien valinta

Niitty on usein kasvien mosaiikkia. Alueen eri osissa kasvaa hyvin erilaisia kukkia. Kasvivalinnassa onkin otettava huomioon niin paikan valo- ja kosteusolosuhteet kuin maaperän laatukin.

Tässä Näin perustat kukkaniityn -artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi nämä kasvien valintaan vaikuttavat seikat.

Niittykukkien siemeniä annospusseina ja valmiina seoksina löydät Rakentaja.fi verkkokaupasta sekä Suomen Niittysiemen Oy:n omasta verkkokaupasta!

Valoisuus

Luonnon villiniityt, kukkaniityt, ovat aurinkoisia paikkoja ja niittykasvit tarvitsevat suoraa auringon valoa kukkiakseen. Esimerkiksi kissankäpälä ei menesty toisten kasvien varjossa.

Puolivarjoisalla niityllä auringonvalo siilautuu puiden lehvästön lomitse tai niitty on aurinkoinen vain osan aikaa päivästä. Keväällä valoisalle ja kesällä varjoisalle lehtoniitylle sopivat kevään kukkijat kuten kevätesikko ja kevätlinnunherne

Varjoisa niitty saa vain lyhyen aikaa päivästä suoraa auringonvaloa, mutta se on muuten avoin ja valoisa. Purtojuuri on valoisien metsäniittyjen kasvi, joka aurinkoisella paikalla on perhosten mieleen.

Erittäin varjoisalla paikalla esim. havupuiden siimeksessä menestyy parhaiten metsälajisto. Aurinkoisen paikan kukkia on niukasti tai ne eivät vain kuki valon puutteessa. Kultapiisku on metsäniitylle sopiva villikukka.

Kosteus

Kalliokedot ovat erittäin kuivia ja paahteisia kasvupaikkoja. Kallion päällä kasvualusta on olematon. Maksaruohot ovat mehikasveja, jotka varastoivat vettä varteen ja lehtiin.

Kuiva keto on karu kasvupaikka. Kasvit kukkivat kevätkosteuden turvin ja ne ovat sopeutuneet kestämään keskikesän kuivan kauden. Ketojen kukkia ovat mm. keto-orvokki ja mäkitervakko.
Tuoreet tai normaalit niityt ovat aikoinaan olleet parhaita heinämaita. Keskikesän kuiva kausi on lyhyt. Villiniitty kasvaa ja kukkii runsaasti. Tyypillisiä villikukkia ovat mm. kurjenkello ja päivänkakkara. Kostea niitty on tyypillisesti alavan maan niitty tai rantaniitty. Kasvit saavat pohjavettä koko kasvukauden ajan. Kasvillisuus on rehevää. Kostealla niityllä menestyviä kukkia ovat mm. kullero ja rantakukka.

Hyvin märkä kasvupaikka sopii rantakasveille. Loiva ja matala rantaniitty on kuivanakin aikana kostea ja kevättulva voi kestää pitkään. Niityn märkiin painanteisiin sopivat kurjenjalka ja keltakurjenmiekka.

Maaperä

Hiekkapitoinen maaperä on lämmin eikä roudi. Hiekka ei kuitenkaan pidätä vettä, joten maaperä kuivuu nopeasti kevätkosteuden mentyä ja myös ravinteet huuhtoutuvat veden mukana syvälle juurten ulottumattomiin. Hiekkamaalla voi olla harva kasvillisuus monta vuotta kylvön jälkeen. Matalaksi jäänyt keltasauramo kuitenkin kukkii näyttävästi.

Savinen maa pidättää vettä ja ravinteita. Se onkin vetinen ja kylmä - savi myös routii talvella ja halkeilee kuivuudesta kesällä. Maan liikkuminen vaatii kasvien juuristolta kestävyyttä.
 
Moreeni sopii hyvin niityn kasvualustaksi. Suomessa se on yleisin maaperä. Moreenissa on sekaisin hienoa ja karkeaa hiekkaa, soraa ja kiviä - yleensä seassa on myös savea ja multaa. Moreeni pidättää sopivasti sekä vettä että ravinteita, eikä hiekkapitoinen moreeni roudi. Se on myös lämmin kasvualusta.

Multamaa on ravinteista ja kasvit kasvavat rehevästi. Maaperä on aina kasvillisuuden peitossa. Kasvien keskinäinen kilpailu on ankaraa, mikä karsii joukosta kuivien ketojen lajistoa.

Niittyohjeet lyhyesti

Perustaminen
  • Kukkaniitty voidaan perustaa aikaisin keväällä tai syksyllä syys - lokakuussa.
  • kylvettävä niittyalue muokataan ja rikkakasvit poistetaan.
  • Siemenet ovat pieniä, joten sekoita ne esimerkiksi hienoon hiekkaan kylvön helpottamiseksi.
  • Kylvä siemenet pintaan, sillä useat siemenet vaativat valoa itääkseen.
  • Siemenet itävät hitaasti. Pienet taimet kehittyvät kesän kuluessa.


Hoito ja kukinnan alku
  • Niitä alue syksyisin elo-syyskuussa kasvuston ränsistyttyä.
  • Poista niittojäte muutaman päivän kuluttua.
  • Rehevät alueet kannattaa niittää ja niittojäte poistaa myös alkukesällä.

Kukinnan alku
Yksivuotiset kukat kukkivat jo 1. kesänä. Monivuotiset aloittavat kukinnan vasta 2.-3. kesänä.

Muista olla kärsivällinen; niittykukat kehittyvät hitaasti ensimmäisenä kesänä!

"Näin perustat kukkaniityn" -artikkelisarjan kaikki loput osat näet tästä:
OSA 2: Maan muokkaus
OSA 3: Siementen kylvö
OSA 4: Niityn kehitys
OSA 5: Niityn hoito


Lisätietoa niittykasveista ja niityn perustamisesta: www.suomenniittysiemen.fi