• Etusivu
  • Kasvillisuus

Basilikan kasvatus ja käyttö: vinkit yrttien kuninkaan hyödyntämiseen

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.05.2025
Basilika.jpg

Yrtti ei kestä kylmää, joten sen hoitoon kuuluu tarkka kastelu ja vedottoman, lämpimän paikan valinta. Basilikan lehtiä kannattaa lisätä ruokiin vasta valmistuksen loppuvaiheessa, jotta aromaattiset öljyt säilyvät ja maku tulee parhaiten esiin. Basilika onkin monien keittiöiden suosikki, joka tuo sekä makua että väriä arjen ruokiin. (Kuva: Pixabay)

Basilika (Ocimum basilicum) tunnetaan mietona mutta aromaattisena yrttinä, joka on erityisen suosittu välimerellisessä keittiössä. Tämä helppohoitoinen ja nopeakasvuinen kasvi sopii hyvin niin ikkunalaudalle kuin puutarhaan – kunhan muistat suojata sen kylmältä.

Monipuolinen mausteyrtti kotipuutarhaan

Maustebasilika eli basilika (Ocimum basilicum) on yksivuotinen, lämpöä rakastava yrtti, joka kasvaa pensasmaiseksi, noin 20–60 cm korkeaksi. Se kuuluu huulikukkaiskasvien heimoon, aivan kuten esimerkiksi minttu ja oregano. Basilika on erityisen suosittu tuoreyrttinä, mutta sitä käytetään myös kuivattuna – vaikkakin kuivattu basilika menettää osan tuoksustaan ja maustaan.

Kasvatus onnistuu sisällä ja ulkona – kunhan lämpöä riittää

Koska basilika on trooppista alkuperää, se ei kestä kylmää. Jo alle +10 °C lämpötilat voivat vaurioittaa sitä, ja +6 °C on sille jo lähes kohtalokasta. Siksi avomaalle basilika kannattaa istuttaa vasta, kun hallanvaara on varmasti ohi. Sisätiloissa basilikaa voi kasvattaa ympäri vuoden esimerkiksi aurinkoisella ikkunalaudalla – etelään avautuva ikkuna on paras. Multa kuivuu nopeasti, joten säännöllinen kastelu on tärkeää.

Basilikan voi kasvattaa siemenistä tai pistokkaista. Pienet tummat siemenet itävät nopeasti, ja kasvi kasvaa reheväksi sopivissa olosuhteissa. Kukinnan jälkeen jokaisesta kukasta kehittyy neljä siementä, joten myös oman siemensadon kerääminen on mahdollista.

Maultaan lempeä mutta tunnistettava

Basilikan pehmeissä ja mehukkaissa lehdissä piilee sen viehätys: niissä on aromaattisia öljyjä, jotka antavat yrtille sen tunnistettavan maun ja tuoksun. Basilikan maku ei kuitenkaan kestä kovaa kuumennusta – siksi se kannattaa lisätä ruokaan vasta aivan lopuksi.

Tavanomaisen vihreän basilikan rinnalla on lukuisia lajikkeita: violetteja, sitruunalle tai kanelille vivahtavia ja jopa pienilehtisiä pensastyyppisiä muunnoksia. Esimerkiksi sitruunabasilikassa on raikas ja pirteä vivahde, kun taas kanelibasilika sopii makeisiin ruokiin ja juomiin.

Basilika ruoanlaitossa – enemmän kuin pestoa

Basilika on yksi italialaisen keittiön kulmakivistä – klassinen tomaatti-mozzarella-salaatti ei olisi mitään ilman tuoreita basilikanlehtiä. Peston valmistus perustuu lähes yksinomaan tähän yrttiin, mutta basilikaa kannattaa hyödyntää myös keitoissa, pastoissa, munaruoissa, salaateissa ja pataruoissa. Se sopii myös kalan ja vaalean lihan kanssa sekä sellaisenaan leivän päälle ripoteltavaksi.

Erikoisempia käyttöideoita ovat vaikkapa basilikan yhdistäminen mansikoihin tai sen käyttö yrttiteessä. Punalehtinen basilika toimii myös ruokapöydän koristeena.

Ohje

Ohje

Vinkki säilytykseen

Tuore basilika ei pidä kylmästä eikä vedosta – jääkaapissa se mustuu nopeasti ja menettää arominsa. Paras säilytyspaikka on huoneenlämpöinen, vedoton tila. Leikkaa varret ja aseta ne vesilasiin kuin leikkokukat: näin basilika pysyy tuoreena pidempään.

Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
202211_80158.jpg
Tunnetko joulukaktuksen ja muut lehtikaktukset?
Monen kaktussuvun lajilla varret ovat litistyneet tai sylinterimäiset ja siksi ne ovat saaneet nimen lehtikaktus. Näitä kaktuksia suositaan upeiden kukkien takia. Lehtikaktukset ovat mainioita huonekasveja, sillä ne eivät välttämättä tarvitse viileää lepokautta.
Anfi Tauro Golf Gran Canaria
Golfkentän nurmi
Kotipihallako golfia? Noin neljäsataa vuotta sitten, Skotlannissa, St. Andrewsin kaupungin portilla olevan Swilcan Bridgen edustalla kaupunkiin pääsyä odottelevat kalastajat ja muut tuotteitaan tuovat ihmiset alkoivat kehitellä golfin alkumuotoja. Mahtoivatko ymmärtää, millaisen maailmanlaajuisen harrastuksen saivat aikaan? Nyt maailmalla pelataan golfia miljoonien ihmisten voimin tuhansilla kentillä. Meillä täällä Suomessakin on jo yli 180 kenttää. Lisää tulee harrastajamäärien kasvun mukaan, muutama vuodessa. Pelaajia on reilu 150 000.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton