Mansikoiden maku ja kestävyys uuteen nousuun – tuore selvitys tutkii tulevaisuuden lajikkeiden mahdollisuuksia
Kaupallinen Korona-mansikkalajike. © Maaria Kortesniemi
Turun yliopiston uudessa tutkimuksessa analysoitiin mansikkaristeytysten kemiallista rakennetta ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Tavoitteena on palauttaa puutarhamansikkaan parempaa kestävyyttä ja houkuttelevia makuelämyksiä.
Puutarhamansikka on hybridilaji, jonka perinnöllinen monimutoisuus, eli geneettisiin ominaisuuksiin liittyvä monimuotoisuus on supistunut intensiivisen jalostuksen vuoksi.
Juuri julkaistussa Turun yliopiston elintarviketieteiden yksikön tutkimuksessa tarkasteltiin uusien Luonnonvarakeskuksen jalostamien mansikkaristeytysten kemiallista koostumusta ja aistittavaa laatua osana Puutarhamansikan uusi laatu -hanketta.
Uudet mansikkaristeytykset lupaavat voimakkaampaa makua ja parempaa kestävyyttä
Uudet mansikkahybridit on risteytetty chilenmansikasta ja virginianmansikasta, joiden perimän avulla puutarhamansikkaan pyritään palauttamaan sekä kestävyysominaisuuksia tauteja ja muuttuvia kasvuolosuhteita vastaan että kiinnostavia makuja ja aromeja.
Tutkimus osoittaa, että alkuperäislajitason risteytyksellä on selkeä vaikutus mansikan yhdisteisiin sekä väri-, haju- ja makuominaisuuksiin. Risteytysten ominaisuuksia verrattiin kaupallisiin lajikkeisiin, Polkaan, Koronaan ja Honeoyeen. Vaikka risteytysten havaittiin olevan pienempiä ja väriltään vähemmän punaisia näihin verrattuna, aistinvaraisessa arvioinnissa niiden haju ja maku (flavori) arvioitiin voimakkaammaksi.
Yliopisto-opettaja Niina Kelanne kertoo, että hybridit sisälsivät haihtuvia yhdisteitä, joita ei ole kaupallisissa lajikkeissa lainkaan.
– Mikä mielenkiintoisinta, nämä erittäin miellyttävinä pidetyt aromiyhdisteet ovat yleensä tyypillisiä aho- eli metsämansikalle, Kelanne selittää.
Tutkimusta jatketaan noin 200 mansikkanäytteellä. Tavoitteena on yhdistää eri tavoin kerättyä dataa ja hyödyntää uutta teknologiaa mielenkiintoisimpien lajike-ehdokkaiden kartoittamiseen.
– Uudet menetelmät, kuten koneoppiminen, auttavat käsittelemään laajoja aineistoja ja löytämään mansikan perimän ja koostumuksen välillä merkityksellisiä yhteyksiä, joita olisi vaikea havaita ilman tehokkaita apukeinoja, kertoo väitöskirjatutkija Carla Vecenâncio da Silva.
Tutkimusta on rahoittanut Niemi-säätiö ja Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö.
Tutkimusartikkeli on julkaistu avoimesti Food Chemistry -lehdessä 7.4.2025.
Lähde: STT:n tiedote, Turun yliopisto 02.07.2025
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat