• Etusivu
  • Kasvillisuus

Huonekasvit ‒ trooppiset sopeutujat

Tiina Painokallio
Päivitetty 04.11.2024
klivie-384359_1280

Kliivia (Kuva: Pixabay)

Yllättävän monet tutuista huone- ja parvekekasveistamme ovat alun perin kotoisin eksoottisista maista, jotka sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä.

Suurin osa viljelyyn valituista lajeista ja lajikkeista on erittäin sopeutumiskykyisiä. Ne ovat oppineet elämään sisätiloissa huomattavasti karummissa olosuhteissa kuin luonnossa kasvaessaan. Luontaisten kasvuolosuhteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään trooppisten kasvien luonnetta ja hoitamaan niitä entistä paremmin.

Huonekasveista löytyy sekä vaivattomia että haasteellisempia lajeja. Vaativampiakin lajeja on mahdollista kasvattaa huoneolosuhteissa, kun niille luodaan hyvät olosuhteet. Jotkut lajit viihtyvät huoneenlämmössä läpi vuoden, kun taas toiset, kuten kolibrikukka (Strelizia reginae) vaativat viileän talvetustilan. Useille kukkiville huonekasveille viileä lepoaika on runsaan kukinnan edellytys.

Viileyden tarve talviaikaan perustuu usein kasvin luonnolliseen rytmiin. Toisaalta viileys auttaa kasvia selviytymään pimeästä vuodenajasta. Kasvutekijät ovat kaikki riippuvaisia toisistaan, mitä enemmän lämpöä, sitä enemmän valoa kasvi vaatii.

<p data-block-key="6fbwb">Kolibrikukka (Strelizia reginae) viettää talven mielellään viileässä. (Kuva: Pixabay)</p>
Kolibrikukka (Strelizia reginae) viettää talven mielellään viileässä. (Kuva: Pixabay)

Valoisassa ja viileässä viihtyjät

Ihanteellinen talvetuspaikka on useimmiten valoisa ja viileä (n. 5-15 astetta). Tällaisissa olosuhteissa viihtyy muun muassa sinilyijykukka (Plumbago auriculata). Joskus viileää talvetuspaikkaa tarvitsevia kasveja vierastetaan, sillä tietenkään kaikilla ei ole viileää kuistia tai muuta valoisaa talvetuspaikkaa. Kuitenkin suurimman osan lajeista saa säilymään talven yli muutenkin, ilman sen kummempaa rakettitiedettä.

Nyrkkisääntö on, että mitä lämpimämpi paikka, sitä useammin yleensä kastellaan. Kasvin kastelutarpeen oppii kyllä tuntemaan. Epävarmoissa tilanteissa multa pidetään hiukan kuivahkona, ei liian kosteana, jotta juuristo ei olisi liian kovilla.

Huonekasveja ei mielellään jätetä täysillä hohkaavan lämpöpatterin päälle, tosin ikkunalaudat ovat lähes aina niiden päällä.

<p data-block-key="qo680">Sinilyijykukka (Plumbago ariculata) kukkii runsaasti saatuaan lepoajan. (Kuva: Pixabay)</p>
Sinilyijykukka (Plumbago ariculata) kukkii runsaasti saatuaan lepoajan. (Kuva: Pixabay)

Tällöin varotaan ettei kasvualusta pääse kuivumaan liikaa. Säännöllinen sumuttelu nostaa ilmankosteutta ja parantaa huimasti kasvin selviytymismahdollisuuksia talvesta. Pölyt kannattaa pyyhkiä myös lehtien alapinnoilta, jotta kasvin ilmaraot pysyvät avoimina.

Sumuta ‒ ja ulkoiluta kesällä

Riittävän korkea ilmankosteus on hyvin tärkeä tekijä monien trooppisten kasvien, kuten Japanista kotoisin olevan Musa basjoo -banaanin menestymiselle. Banaani nauttii lehtien sumuttelusta. Sekin on kuitenkin monien lajien tapaan hyvin sopeutuvainen kuivempaan huoneilmaan. Poikkeuksiakin löytyy, esim. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kliivia (Clivia miniata) viihtyy erittäin hyvin kuivassa huoneilmassa.

Kaikki huonekasvit nauttivat kesällä ulkoilusta, jolloin ne saavat nauttia raikkaasta ilmasta ja riittävästä ilmankosteudesta. Ulkona huonekasvit sijoitetaan enintään puolivarjoisaan paikkaan, suojaan suoralta auringolta. Ne kannattaa myös suojata kovilta tuulilta ja runsailta sateilta.

<p data-block-key="atl4j">Banaani (Musa) on eksoottinen, mutta helppo kasvatettava. (Kuva: Pixabay)</p>
Banaani (Musa) on eksoottinen, mutta helppo kasvatettava. (Kuva: Pixabay)
<p data-block-key="zndkz">Kliivia (Clivia miniata) on mutkattomimpia huonekasvejamme. (Kuva: Pixabay)</p>
Kliivia (Clivia miniata) on mutkattomimpia huonekasvejamme. (Kuva: Pixabay)

Keväällä valmistaudutaan uuteen kasvukauteen

Kasvit tuntuvat heräävän eloon talven jälkeen valon lisääntyessä. Mullanvaihto on ajankohtainen yleensä silloin kun kasvu on selkeästi alkanut. Mahdolliset latvomiset kiihdyttävät uusien versojen kasvua.

Monet huonekasviharrastajat lisäävät kaikkien kasvien mullan joukkoon kevytsoraa tai muuta karkeaa ainesta, jotta multa pysyy ilmavana ja juuristo pontevan terveenä. Huonekasveilla pätevät samat periaatteet kuin puutarhakasveilla, eli avaintekijöitä ovat oikeanlainen kasvupaikka (eli käytännössä valon määrä) sekä sopiva kasvualusta.

Kasvikortistossa tietoa yli 1 400 kasvilajista ja -lajikkeesta; myös huonekasveista. Tutustu Kasvikortistoon!

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton