• Etusivu
  • Hoitotyöt

Ilmastonmuutos hyödyttää nopeasti leviäviä vieraslajeja

Rakentajan toimitus
Julkaistu 19.11.2021
202111_73689.jpg

Kurtturuusu (Rosa rugosa) (kuva: Shutterstock)

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kun ilmasto lämpenee, vieraslajit saavat yhä paremmat mahdollisuudet levitä Suomen luontoon. WWF:n viikonloppuna päättyneellä talkookaudella vapaaehtoiset poistivat vieraslajeja luontoarvoiltaan rikkailta luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä.

Kurtturuusu, lupiini ja jättipalsami ovat esimerkkejä vieraslajeista, joiden leviämistä luontoon ihminen on auttanut tahallaan tai vahingossa. Vieraslajit leviävät nopeasti ja voimakkaasti ympäristöön tukahduttaen elintilaa kotoperäisiltä lajeilta. Ilmastonmuutos on vieraslajeille edullinen, sillä ilmaston lämmetessä vieraslajit leviävät yhä pohjoisemmaksi ja uhkaavat näin luonnon monimuotoisuutta entistä laajemmilla alueilla.

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen liittyvät tiiviisti yhteen. Vieraslajien leviäminen on yksi konkreettinen muistutus ilmastokriisin seurauksista. Odotamme eilen alkaneesta YK:n ilmastohuippukokouksesta riittäviä päätöksiä maapallomme tulevaisuuden turvaamiseksi.WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki, kertoo WWF:n tiedotteessa 01.11.21

Talkoilijat tarttuivat vieraslajiongelmaan

WWF:n vieraslajitalkoissa on kesän ja syksyn aikana taltutettu vieraslajien leviämistä Suojelualueiden vieraslajit kuriin -hankkeessa. Talkookauden kohteet sijaitsivat Uudenmaan luonnonsuojelualueilla ja niiden liepeillä, ja talkoisiin osallistui kaikkiaan noin 180 ihmistä. Yhteistyökumppaneina talkoissa toimivat Metsähallitus, Helsingin kaupunki, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Espoon kaupunki.

Kauden päätöstapahtuma toi vapaaehtoisia viikonloppuna Nuuksioon, jossa talkoolaiset kaivoivat lupiinia juurineen ylös kansallispuistosta ja sen rajoilta jo toistamiseen. Lupiini on levinnyt Nuuksioon tienpientareilta ja pihoilta nopeasti.

"Vieraslajien torjuntaan on satsattava tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Torjuntaa on tärkeää kohdistaa luonnonsuojelualueille ja niiden läheisyyteen, sillä näissä paikoissa luonnon monimuotoisuus on suurta", Niinimäki sanoo.

Huomio

Huomio

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Hankkeessa kokeiltiin tällä kaudella uutta toimintamallia, jossa seitsemän motivoitunutta vapaaehtoista palkattiin mukaan talkookoordinaattoreiksi. Koordinaattorit järjestivät yhteensä 18 talkootapahtumaa.

Talkookauden suosituimpia tapahtumia olivat Helsingissä Uutelan, Lammassaaren ja Pornaistenniemen sekä Fastholman talkoot, joissa kaikissa kitkettiin jättipalsamia. Lisäksi Espoon Tapiolan rannoilta talkoolaiset kaivoivat pois useita kurtturuusuesiintymiä. Laajalahden luonnonsuojelualueella vapaaehtoiset hävittivät ensi kerran espanjansiruetanaa.

Lupiinit (kuva: Shutterstock)
Lupiinit (kuva: Shutterstock)

Lähde: WWF Suomi tiedote 01.11.2021

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202012_67799.jpg
Puuroja moneen makuun
Uusi vuosi ja uudet kujeet! Moni teki varmasti taas jokavuotisen lupauksensa uudesta arjesta, kevyemmästä ruokavaliosta ja tavoitteesta nauttia elämästä pienin lisämaustein. Mitäpä jos aloittaisimmekin pienellä muutoksella ja kokeilisimme uudenlaisia puuroja?
20194_57441.jpg
Leikkaa nurmikko entistä vaivattomammin ja hallitummin
Kesällä pihanurmi kasvaa usein yllättävälläkin vauhdilla vaatien säännöllistä leikkuuta pysyäkseen siistinä. Nurmikonleikkuun voi kuitenkin hoitaa vähällä vaivalla ilman "perinteistä bensankatkuista pörinää". Sähkökäyttöiset Bosch Rotak -ruohonleikkurit tekevät pihan siistimisestä miellyttävää puuhaa. Hiljainen käyntiääni, tarkka leikuujälki ja kevyt ergonominen työskentelyasento vievät nurmikon ajamisen uudelle tasolle.
20238_82865.jpg
Sipulikukkien istutusaika parhaimmillaan
Sipulikukat ovat näyttäviä isoina ryhminä, eli mitä tiheämpään sipulit istuttaa, sen näyttävämmän ryhmästä saa. Niillä saa väriä myöhään keväällä lehteen puhkeavien pensaiden, kuten pensashanhikin ja syyshortensian, ympärille. Huomioi sipuleita valitessasi erilaiset kukinta-ajat. Kun istutat aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä lajeja ja lajikkeita yhteen, saat nauttia kukkasipuleiden väriloistosta maaliskuun lopulta aina heinäkuulle saakka.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20072_3663.jpg
Viljellyistä sienistä hyvän olon herkkuja
Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton