• Etusivu
  • Materiaalit

Tunnistatko vaaralliset vieraslajit?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.07.2021
20216_71443.jpg

Kurtturuusu, Rosa rugosa (kuva: Pixabay)

Vieraslajit leviävät erityisen tehokkaasti ja ovat vaikeita hävittää. Ne aiheuttavat harmia luonnolle ja joissakin tapauksissa ne voivat jopa laskea kiinteistöjen arvoa. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa kansalaisia ilmoittamaan luonnossa havaitsemansa jättiputket ja muut haitalliset vieraskasvilajit. Suomen vieraskasvilajeista ovat tällä hetkellä komeimmassa kukintovaiheessaan, helpoimmin tunnistettavissa olevat, jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu.

Mitä ovat vieraslajit?

Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja muita eliölajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ylittämällä ihmisen avulla lajille muuten mahdottoman leviämisesteen, kuten valtameren tai vuoriston. Pieni osa vieraslajeista onnistuu kotiutumaan uusille alueille niin hyvin, että ne aiheuttavat haittaa joko ihmiselle tai luonnon alkuperäiselle lajistolle.

Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan jättiputkilajit ovat luokiteltu erityisen haitallisiksi lajeiksi, ja ne on määrä hävittää Suomesta kokonaan. Jättiputkikasvustot alentavat tontin arvoa ja lajien kasvinesteen sisältämät yhdisteet aiheuttavat kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita reagoidessaan auringon UV-säteilyyn.

Haitallisten lajien hävittäminen tai leviämisen hidastaminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan valppaiden suomalaisten panosta. Tehokkaat torjuntasuunnitelmat vaativat tietoa lajien sijainnista ja lukumäärästä. Sen vuoksi on tärkeää, että suomalaiset ilmoittavat luonnossa näkemänsä vieraslajihavainnot eteenpäin, kertoo biologi Markus Seppälä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu haitallisten vieraslajien torjuntaan muun muassa järjestämällä kartoitus- ja torjuntatalkoita.

Vieraskasvilajeista tehdyt havainnot voi ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuson Hatikka-havaintotietokantaan: www.hatikka.fi

Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekorrdinaattori Titta Vikstedtin mukaan Luonnonsuojeluliitolla on vieraslajien torjuntaa etukäteen määritellyillä kohteilla

Lisäksi osallistumme etänä myös erilaisiin seminaareihin ja järjestämme koulutuksia. Viestinnällisesti toimintamme kohdistuu koko maahan. Meillä on tänä kesänä yhteistyössä Syken ja Luken kanssa myös valtakunnallinen Soolotalkoot -kampanja, jonka myötä olemme saaneet kymmeniin Suomen kuntiin yli 200 soolotalkoo -torjuntakohdetta.
Titta Vikstedt, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Huomio

Huomio

Vieraslajien tieteelliset nimet:

Kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum
PersianjättiputkiHeracleum persicum
JättipalsamiImpatiens glandulifera
KurtturuusuRosa rugosa

Lisää vieraslajeja löydät täältä>>

Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)
Jättipalsami (Kuva: SLL/Markus Seppälä)

Tarvitsetko apua vieraslajien tunnistamiseen?

Muun muassa Martat tarjoavat vieraslajineuvontaa. Martat.fi-sivustolta löytyy kattavasti tietoa eri vieraslajeista ja ohjeistusta, miten vieraslajien kanssa tulisi toimia. Marttojen mukaan, osa pihojemme koristekasveista on ajan myötä levinnyt luontoon ja valitettavasti osa näistä kasveista ovat haitallisia vieraslajeja.

Vieraslajit ovat levinneet luontoon ihmisen myötävaikutuksella, joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliseksi vieraslaji muuttuu, kun se aiheuttaa huomattavaa ekologista, terveydellistä tai taloudellista haittaa. Esimerkiksi jättipalsami ja komealupiini vievät tilaa alkuperäisiltä kasvilajeilta ja kilpailevat pölyttäjistä niiden kanssa. Kurtturuusu valtaa luonnontilaisia rannikkoalueita ja estää uimarantojen virkistyskäytön. Jättiputkikasvustot voivat estää alueella liikkumisen ja alentaa jopa kiinteistön arvoa. Jos jättiputken kasvinestettä joutuu ihoalueelle, joka on alttiina auringon uv-säteilylle, on seurauksena palovamma.
Martat
Lisää tietoa vieraslajeista löytyy Suomen virallisisilta vieraslajisivuilta.

Samalla sivustolla voi myös kätevästi tehdä vieraslajihavaintoilmoitukset. Sivuilta löytää myös aina ajankohtaiset listaukset haitallisista vieraslajeista.

Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Jättiputki (Kuva: Shutterstock)
Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Perhe nauttii täydellisestä pihasta ja puutarhasta.
Piha kuntoon OSA 6/6: Miltä pihasi nyt näyttää? Katse kokonaisuuteen
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kuudennessa ja viimeisessä osassa tarkastelemme pihaa kokonaisuutena. Mitä vielä pitäisi tehdä?
20224_77660.jpg
Miten voi pelastaa vanhat kuuset? Asiantuntija vastaa
Naapurissa rakennetaan. Maansiirtotöissä vaurioitui meidän puolemme kuusien juuria. Haluamme pelastaa komeat kuuset (vanha kuusiaita, n. 10 m korkea). Mitä voimme tehdä? Suurin osa juurista on vaurioitumatta, joten toivomme, että peli ei ole menetetty. Lannoitetta, havumultaa? Neuvoja kaivataan.
20217_71460.jpg
Perinnekasvi: Ketoneilikka
Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on osa Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjaamme, jossa esittelemme puutarhojemme perinnekasveja.
20215_70779.jpg
Luonnollista tuholaistorjuntaa
Yleensä tuholaiset käyvät aina jollakin tavalla jo ennestään heikon kimppuun. Luonnonmukaisessa tuholaistorjunnassa pyritään lisäämään kasvien vastustuskykyä. Tuholaishaitat rajoitetaan siedettävälle tasolle, yrittämättäkään tappaa kaikkea mikä liikkuu.
20241_83383.jpg
Maailman vesipäivää vietetään 22.03.
22. maaliskuuta vietetään maailman vesipäivää. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.YK:n yleiskokous julisti tämän päivän maailman vesipäiväksi vuonna 1992. Tarkoituksena on lisätä tietoa veden merkityksestä taloudellisessa tuottavuudessa ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.
20194_57160.jpg
Kasvilava vanhaan malliin
Ympäristöystävällinen puunhoitomenetelmä, joka tekee puun pinnasta myös kestävän hopeanharmaan sävyn lisäksi. Ilman biosidejä (myrkkyjä) kehitetty Sioo:x kestää sekä suojaa jopa 10 vuotta. Käsittelyllä ehkäistään lisäksi tikkuuntumista ja halkeilua.Jalan alla käsitelty pinta tuntuu miellyttävältä, pehmeältä ja tiiviiltä. Tasaisen harmaa värisävy miellyttää myös silmää. Vanha ja harmaa pinta on nostalginen ja kaunis.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton