Kalkitus parantaa maata ja kasvien kasvua
Ruusut ja monet muut puutarhakasvit viihtyvät kalkitussa, ravinteikkaassa maassa. Säännöllinen kalkitus kuuluu maan hoidon perustoimiin, jonka avulla voidaan parantaa maan rakennetta, ravinteiden saatavuutta ja kasvien elinvoimaa. Erityisesti Suomen happamassa maaperässä kalkituksen merkitys korostuu. (Kuva: Envato)
Kalkitseminen on peruskeino, kun halutaan parantaa maata ja sen kasvukuntoa. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä.
Kaikkien peltomaiden keskimääräinen pH-luku on n. 5,8, mutta kalkitsemattomien raivioiden pH on lähes poikkeuksetta alle 5:n. Happamuus vaihtelee maalajeittain. Alhaisimmat pH-luvut mitataan yleensä rahkaturpeesta ja korkeimmat hietasavilta. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.
Kalkin tarve riippuu maan pH:sta. Normaali kasvialusta on hyvä kalkita vähintään kolmen vuoden välein, n. 30 kg / 100 m². Jos maa on hapanta, kalkkia pitäisi levittää jopa 40‒80 kg /100 m². Maan pH:n voi mitata itse ostamalla pH-liuskoja puutarhamyymälöistä tai apteekista tai lähettämällä maasta näytteen analysoitavaksi.
Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0‒6.5. Happamassa viihtyvät esim. alppiruusut, hortensiat, pensasmustikat, havupuut, ja kanervat. Perennojen kalkintarve kannattaa aina tarkistaa ennen istutusta.
Miksi kalkitus on tärkeää maanparannuksessa?
Suomen maaperä on luonnostaan hapan, ja sen pH laskee ajan myötä entisestään muun muassa kasvien ottaessa ravinteita maasta. Keskimääräinen pH peltomailla on noin 5,8, kun taas kalkitsemattomilla raivioilla se voi olla alle 5. Tämä on ongelmallista, sillä:
- Happamassa maassa ravinteet, kuten fosfori ja typpi, sitoutuvat maahiukkasiin kasveille käyttökelvottomaan muotoon.
- Maan mikrobitoiminta hidastuu happamuuden seurauksena, mikä vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi kompostoinnin ja typen kierron tehokkuuteen.
Mitkä kasvit pitävät kalkitusta maasta?
Useimmat hyöty- ja koristekasvit viihtyvät parhaiten kalkitussa maassa. Esimerkiksi ruusut, liljat ja pionit suosivat neutraaliin pH:hon säädettyä kasvualustaa. Myös monet hyötykasvit, kuten salaatti, porkkana, herne ja sipuli, hyötyvät säännöllisestä kalkituksesta.
Hedelmätarhassa erityisesti omenapuut arvostavat kalkittua, ravinteikasta maaperää. Kalkituksen tarve vaihtelee kuitenkin kasvilajikkeiden mukaan, joten on hyvä tarkistaa kasvikohtaiset suositukset ennen istutusta.
Ohje
Miten usein maa kannattaa kalkita?
Kalkin tarve riippuu maalajista ja nykyisestä pH-tasosta. Yleisiä suosituksia ovat:
- Normaali kasvualusta: kalkitse 30 kg / 100 m² noin kolmen vuoden välein.
- Hapan maa (pH < 6.0): käytä 40–80 kg / 100 m² riippuen maalajista ja kasvustosta.
- Kevyet hiekkamaat vaativat kalkitusta useammin kuin savimaat, sillä ne huuhtoutuvat nopeammin.
Näin mittaat maaperän pH-arvon
Jotta kalkitus olisi tehokasta, kannattaa selvittää maaperän todellinen pH-arvo. Sen voi mitata:
- pH-liuskoilla, joita saa puutarhaliikkeistä ja apteekeista.
- Maaperänäytteellä, joka lähetetään analysoitavaksi esimerkiksi Eurofinsin tai muun laboratorioyrityksen kautta.
Tavoitteena on nostaa pH noin välille 6.0–6.5, jolloin suurin osa kasveista viihtyy parhaiten.
Kalkitus parantaa maan rakennetta ja vedenhallintaa
Kalkitus vaikuttaa maaperään monella hyödyllisellä tavalla. Se parantaa maan rakennetta muokkaamalla siitä ilmavan ja muruisen, mikä mahdollistaa juuriston tehokkaamman kasvun.
Kalkittu maa pidättää vettä sopivasti mutta läpäisee ylimääräisen kosteuden hyvin, mikä on tärkeää erityisesti keväällä ja sateisina kausina. Lisäksi kalkitus aktivoi maaperän mikrobitoimintaa, joka on tärkeä osa ravinteiden kiertoa ja humuksen muodostumista.
Ohje
Syyskalkitus – paras aika kalkita kasvimaa ja nurmikko
Syyskalkitus kannattaa tehdä syys-lokakuussa ennen lumen tuloa. Kasvimaan syyskalkitus tuo monia etuja: Ennen maan muokkausta levitetty kalkki sekoittuu tasaisesti muokkauskerrokseen, jossa se talven aikana parantaa maan rakennetta ja neutraloi happamuutta niin, että maan kunto on laadukas heti seuraavaa satokautta varten.
Syyskalkituksen edut:
- Kalkki ehtii vaikuttaa rauhassa talven aikana
- Maan rakenne paranee ennen kevään kylvöjä
- pH tasapainottuu ja ravinteet ovat keväällä heti kasvien käytettävissä
- Sammal ei viihdy enää niin hyvin nurmikossa
Nurmikko kannattaa kalkita jopa vuosittain, jos sammal valtaa alaa – se on usein merkki liian happamasta maaperästä.
Muistisääntö: Kalkitus tuo monipuolisia hyötyjä
Kalkitus on kustannustehokas ja helppo tapa parantaa puutarhan ja viljelymaan kuntoa monella eri tavalla. Se lisää maaperän ravinteiden saatavuutta, sillä oikea pH-arvo auttaa kasveja hyödyntämään lannoitteet tehokkaammin. Samalla kalkitus parantaa maan rakennetta, tehden siitä ilmavamman ja vettä paremmin läpäisevän.
Kun maa ei ole liian hapan, sammalen kasvu nurmikolla vähenee merkittävästi. Lisäksi kalkitus edistää kasvien yleistä terveyttä ja satoa tarjoamalla juuristolle suotuisat kasvuolosuhteet.
Pidä kalkitus mukana puutarhanhoidon vuosirytmissä – erityisesti syksy on erinomainen ajankohta kalkita – ja huomaat sen myönteiset vaikutukset jo seuraavan kasvukauden aikana.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Lannoituksella puutarha kukoistamaan
Kasvihuoneen syksy
Puutarha.net kokoaa yhteen puutarhakansan ja tiedon aarteet
Mikä avuksi, kun piha on rikkakasvien tai sammaleen valtaama?
Kuun vaiheet ja puutarhanhoito
Kevätkalkitus ja -lannoitus kannattaa
Luetuimmat
Uusimmat