• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kalkitus parantaa maata

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.01.2024
20078_6317.jpg

ruusut pitävät kalkitusta ja ravinteikkaasta maasta

Kalkitus on yksi maanparannuksen kulmakivistä. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m². Kaikkien peltomaiden keskimääräinen pH-luku on n. 5,8, mutta kalkitsemattomien raivioiden pH on lähes poikkeuksetta alle 5:n. Happamuus vaihtelee maalajeittain. Alhaisimmat pH-luvut mitataan yleensä rahkaturpeesta ja korkeimmat hietasavilta. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.

Happamuuden pahin haitta on ravinteiden sitoutuminen maahan kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Monien tutkimusten mukaan (mm. Viljatutkimus 2002 ja 2003) Suomen keskimääräisellä pH-tasolla noin 30 prosenttia lannoitteissa annetusta typestä ja fosforista jää vuosittain maahan hyödyntämättä.

Kalkin tarve riippuu maan pH:sta. Normaali kasvialusta on hyvä kalkita vähintään kolmen vuoden välein, n. 30 kg / 100 m². Jos maa on hapanta, kalkkia pitäisi levittää jopa 40-80 kg /100 m². Maan pH:n voi mitata itse ostamalla pH-liuskoja puutarhamyymälöistä tai apteekista tai lähettämällä maasta näytteen analysoitavaksi.

Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0-6.5. Happamassa viihtyvät esim. alppiruusut, hortensiat, pensasmustikat, havupuut, ja kanervat. Perennojen kalkintarve kannattaa aina tarkistaa ennen istutusta.

Kalkitus parantaa maan rakennetta tehden sen kuohkeaksi ja ilmavaksi. Siellä on tilaa vedelle ja ilmalle, joita kasvien juuret tarvitsevat. Toisaalta kalkittu maa omaa hyvän veden läpäisykyvyn.

>> Kalkitusyhdistyksen kalkitusopas (pdf)

Kalkitus syksyllä

Syyskalkitus kannattaa tehdä syys-lokakuussa ennen lumen tuloa. Kasvimaan syyskalkitus tuo monia etuja: Ennen maan muokkausta levitetty kalkki sekoittuu tasaisesti muokkauskerrokseen, jossa se talven aikana parantaa maan rakennetta ja neutraloi happamuutta niin, että maan kunto on laadukas heti seuraavaa satokautta varten. Sammal viihtyy liian happamassa nurmikon pohjassa. Maa kannattaa kalkita vuosittain.

Lisää kalkituksesta...

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20065_91.jpg
Perennojen talvisuojaus
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!
20101_19785.jpg
Kylvöastioissa on valinnanvaraa
Taimikasvatukseen on tarjolla runsaasti erilaisia valmiita kylvölaatikoita ja -ruukkuja. Osa on muovisia, osa valmistettu maatuvasta turpeesta. Toki taimikasvatus onnistuu tavallisessa muoviastiassa tai styroxlaatikossakin. Astian kanneksi on hyvä laittaa kelmua tai joku läpinäkyvä levy. Kanteen tiivistyvä vesi poistetaan aika ajoin. Astian voi myös laittaa muovipussiin, joka suljetaan ja johon tehdään ilmareikiä. Kannellisessa altakasteluruukustossa saadaan kosteusolot pysymään kaikkein tasaisimpana. Tasainen kosteus onkin erittäin tärkeää, koska kuivahtaneet pikkutaimet eivät yleensä selviä.Jotkut siemenet itävät pimeässä (esim. kurpitsa), joten kylvöksen peitoksi voi laittaa vaikka sanomalehden. Nyrkkisääntönä on, että siementen päälle tulee vain siemenen koon verran multaa, hiekkaa, tai perliittiä. Pieniä siemeniä ei aina peitetä ollenkaan.
20134_34700.jpg
Kurkku
Houkuttelevan vihreä kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kevyt ja monikäyttöinen kurkku on omiaan leivän päällä ja salaateissa. Se viilentää ihanasti helteellä, mutta sopii myös lämpimiin ruokiin.Kurkun ravintosisältö/100 gEnergiaa 10 kcal/40 kJ Hiilihydraattia 1,4 g Rasvaa 0,1 g Proteiinia 0,6 g Kuitua 0,7 g C-vitamiinia 8 mgLisäksi pieniä määriä A-, B6- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.Kurkku Kasvikortistossa...
202010_67070.jpg
Lisävaloa yrteille ja huonekasveille
Pimeänä vuodenaikana kaikki elävät kasvit hyötyvät lisävalosta, niin huonekasvit kuin yrtitkin. Voit nauttia tuoreista yrteistä ympäri vuoden, kun sijoitat ne sisätiloissa ikkunalaudalle ja huolehdit talvella riittävästä valonsaannista keinovalolla. Kasvien valontarve vaihtelee, mutta pimeään aikaan lisävaloa kannattaa antaa vähintään kahdeksan tuntia päivässä.
Maljaköynnös on köynnöskasvi.jpg
Maljaköynnös (Mandevilla) kukkii taukoamatta pitkään
Maljaköynnös on oleanterikasvien heimoon kuuluva, kauniin kiiltävälehtinen köynnöskasvi, joka kukkii taukoamatta alkukeväästä syksyyn näyttävillä, trumpettimaisilla kukilla. Kukat voivat olla valkoisia, vaalean- tai tummanpunaisia ja niissä on yleensä keltainen nielu. Maljaköynnöstä pidetään usein kesäkukkana, mutta sen voi mainiosti talvettaa viileässä.Näyttävä maljaköynnös on monivuotinen ja runsaasti kukkiva – ja viihtyy kasvukaudella niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Hoidon suhteen kasvi on melko vaativa, mutta menestyessään se kyllä palkitsee upealla ulkonäöllään.
20215_70670.jpg
Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?
Ruokaa ohikulkijoille eli "urban edible ecosystems" on nouseva trendi maailmalla. Villiruokaa tarjoileva, maailman ensimmäinen hortapuisto aukesi Lahdessa 10.5.2021.Hortapuisto on villivihannesten digiavusteinen "elävä kirjasto" kaupunkien keskustassa. Hortapuisto opastaa kävijää QR-koodien avulla luonnon ja takapihan ilmaisten superfoodien ääreen, neuvoo niiden ruokakäyttöä, varoittaa mahdollista haasteista ja innostaa menemään luontoon keräilemään myös keväällä ennen marja- ja sienikautta. Hortapuisto on kehitetty Suomessa ja se suuntaa kansainvälisyyteen ja auttaa kestävän matkailun kehittymistä. Konseptoitu hortapuisto starttaa Ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi juuri Lahdesta ja sen projektituella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton