Piiskut ja aroniat ovat syksyn väripilkkuja

Piiskujen (Solidago) sukuun kuuluu noin 100 lajia. Suomessa alkuperäisenä kasvaa kultapiisku (Solidago virgaurea) ja sen alalajit metsä- ja pohjankultapiisku. Piiskuja on käytetty rohtoina muun muassa hammassärkyyn ja vatsavaivoihin. Piiskut ovat ilmastollisesti hyvin kestäviä.

Varhaisimmat piiskut kukkivat jo heinä–elokuun vaihteessa, tarhapiiskun lajikkeet ja kanadanpiisku (Solidago canadensis) yleensä syyskuussa ja myöhäisimmät vielä lokakuussa, jolloin keltaisia kukkia voi avautua ensilumiin saakka. Runsaskukkaiset tarhapiiskut ovat tunnetuimpia piiskuja.

Piiskun runsashaaraiset kukintotertut ovat viuhkamaisia ja hieman nuokkuvia. Mykerökukkien väri vaihtelee keltaisen eri sävyissä ja ne suovat mettä sekä päivä- että yöperhosille. Ne kukkivat ahkerimmin aurinkoisilla paikoilla ja ravinteikkaassa maassa, mutta tulevat toimeen melko karuilla ja osittain varjoisillakin paikoilla. Kanadan- ja tarhapiiskut suosivat hikevää runsasmultaista maata, jossa ne eivät kärsi härmästä. Hyvinkin kuivalle paikalle taas sopii kultapiisku.

Kookkaina kasveina piiskut sopivat omaksi ryhmäkseen tai perennaryhmien taustalle. Pienimmät tarhapiiskut kasvavat niin hillitysti, että ne voi istuttaa lähes mihin tahansa kukkaryhmään.

Lajista ja lajikkeesta riippuen piiskut kasvavat 40–150 cm korkeaksi. Useimmat ovat hyviä leikkokukkia. Pohjankultapiisku jää tunturialueilla 5–20 cm kokoiseksi. Piiskuja lisätään siemenistä tai jakamalla.

Katso piiskut Kasvikortistossa

Aroniat ovat pari metriä korkeita pensaita, jotka sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää.

Aroniat ovat komeimmillaan syksyllä, kun kiiltävät lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa. Syyskesällä kypsyvät myös talouskäyttöön soveltuvat mustat marjat. Niistä voi tehdä mehua tai hilloa. Oikein maukasta hilloa saa muun muassa yhdistämällä aroniaa ja omenia. Erilaisia hillo-ohjeita löytyy muun muassa Marttojen sivuilta. Kokeile myös omena-marjasalaattia Marttojen ohjeella, se maistuu varmasti koko perheelle.

Aronian marjat värjäävät hillon punaiseksi. Parhaiten ravintokasviksi soveltuu marja-aronia ’Viking’, jolla on Aronia-suvun isoimmat ja makeimmat marjat. Koristearonialla (Aronia x prunifolia) on happamammat marjat ja pienemmät lehdet.

Kesäkuussa aronioiden oksia koristavat valkoiset, miedosti tuoksuvat kukinnot. Pensaat ovat hyvin terveitä, joten mikään kasvintuhooja ei pilaa kiiltävän tummanvihreän lehdistön ulkonäköä. Kun aroniat saavat kasvaa aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla runsasmultaisessa maassa, ne viihtyvät erinomaisesti Oulun korkeudella saakka. Vanha pensas nuorennetaan harventamalla vanhimpia versoja.

Lue lisää aronioista