Kesäkukat "talviunille"

Kasvit pitävät reilusta hajavalosta, mutta talvehtivat melko vähässäkin valossa. Niitä kastellaan niukasti, koska lepokaudella vedentarve on hyvin pieni. Perussääntönä voidaan pitää, että mitä kylmempi tila on, sitä kuivempana multa pidetään (eli mitä kuivempi multa on, sitä viileämmässä kasvit selviävät). Mullan pitää siis kuivahtaa kunnolla, eikä paakkua kastella ollenkaan kokonaan märäksi. Multapaakun tilanteen voi helposti tarkistaa ottamalla sen pois ruukusta. Maakellarissa voi olla liian kosteaa, jolloin kasveihin saattaa tulla hometta.

Lepokausi auttaa kasvia selviytymään aikana, jolloin kasvamisen edellytykset ovat huonot. Valon puute aiheuttaa surullisen honteloa kasvua ja kylmyys ja kuivuus mm. houkuttelevat tauteja ja tuholaisia.

Keväällä, valon lisääntyessä kasvit alkavat "heräilemään" ja tuottamaan uutta kasvua. Ne tuodaan lämpimämpään tilaan ja normaali kastelu sekä auringon valoon totuttelu aloitetaan. Liian aikaisin kasvuun lähteneet, hontelot versot ovat herkkiä valolle. Ne voikin huoletta typistää ja myös kuivat versot leikataan pois. Kun kasvu alkaa tosissaan (eli silmut alkavat puhjeta), on aika leikata kasvit ja vaihtaa uudet, ravinteikkaat mullat. Leikattuja versoja voi hyödyntää pistokkaina. Ulkoilmaan totuttaminenkin tehdään asteittain.

Ruukkuihin istutetut havut kannattaa istuttaa talveksi maahan, koska ruukussa ne joutuvat talvella huomattavasti kovemmille kuin maassa. Istutuspaikaksi valitaan varjoinen paikka, jotta kevätaurinko ei pääse kuivattamaan kasvia. Keväällä havu nostetaan maasta, istutetaan uudelleen ruukkuun ja nostetaan takaisin kunniapaikalle. Talvehtiminen voi onnistua vain hyvin eristetyssä, kastumiselta suojatussa, talvenkestävässä ruukussa erittäin suojaisalla paikalla. Jos märkä multapaakku pääsee jäätymään, on kasvi yleensä mennyttä. Ruukun suojaksi voi kietoa esimerkiksi styroksia ja päälle pakkaspeitettä useampaan kerrokseen.

Arat sipulit, mukulat ja juurakot, kuten ruostekukat, kannat, gladiolukset ja daaliat, nostetaan vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen, maan ollessa vielä sula. Juuriston pitää saada kerätä ravinteet talteen lehdistä ja varsista, joten ei kannata kiirehtiä. Puhdistamisen jälkeen ne viedään (nimilapuilla varustettuina) pimeään ja viileään paikkaan ja säilötään väljästi kuivan hiekan tai turpeen sekaan, jottei liika kosteus mädätä niitä. Niille riittää viitisen lämpöastetta. Liian lämpimässä ne voivat kuivua kokonaan. Tarkkailukierroksen voi tehdä pari kertaa talven aikana. Huonokuntoiset yksilöt heitetään heti pois. Jos gladioluksen mukulat tuntuvat nahistuneilta, niitä voi kevyesti sumutella.

Lisää tietoa kasveista löydät Kasvikortistosta