• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kirsikkapuut

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.04.2024
20185_53229.jpg

Suomessa menestyvät kirsikkapuut ovat pääasiassa hapankirsikoita (Prunus cerasus). Nimestään huolimatta hedelmät ovat kypsinä hyvinkin makeita. Herkkulajikkeiden marjat nautitaan sellaisenaan – talouslajikkeiden kirpeämmät hedelmät käytetään ensisijaisesti säilöntään.

Kesäkuussa kukkivat hapankirsikat kasvavat 5–8 m korkeiksi. Pensaskirsikat jäävät luontaisesti mataliksi, noin 150–200 cm korkeiksi.

Myynnissä on muutama makeakirsikkakin (Prunus avium). Ne ovat suuri- ja tummamarjaisia sekä melko hapottomia. Niillä on suuremmat, alaspäin riippuvat lehdet. Makeakirsikoiden kukinta ja syysväri ovat paremmat kuin hapankirsikoilla.

Kirsikkapuun istutus ja hoito

Kirsikkapuut istutetaan aurinkoiselle, tuulensuojaiselle paikalle. Ne on hyvä istuttaa loivaan rinteeseen tai kohopenkkiin, vähintään 80 cm syvyiseen kasvualustaan. Istutusalueen tulisi olla salaojitettu ja kasvualustaltaan hyvin vettä läpäisevä, runsasravinteinen ja kalkittu. Maa ei saa olla liian savista eikä liian karkeaa. Kirsikkapuut istutetaan 3–5 m välein. Kirsikkapuut sopivat yksittäispuiksi, pensasryhmien reunalle sekä ihan koristepuiksi.

Sopivalla paikalla kasvaessaan kirsikka ei tarvitse paljoakaan hoitoa. Keväällä lannoitteeksi voi täysikasvuiselle puulle antaa typpipitoista, klooritonta moniravinnelannoitetta, elo-syyskuulla syyslannoitetta. Kirsikka pitää myös tuhkasta.

Kirsikkapuut eivät juurikaan vaadi leikkausta. Vanhempia yksilöitä leikataan kevättalvella ennen nestevirtauksen alkamista niin, että latvus pysyy avoimena. Juurivesat ja alhaalta kasvavat oksat voi poistaa myös. Väärään aikaan tehty leikkaus, kuten myös pakkasvaurio, hyönteisviotus ja ravinteiden puute voivat saada aikaan puuta heikentävää kumivirtausta.

Vaikka osa kirsikkapuista onkin itsepölytteisiä, niin toisen lajikkeen kasvaminen lähistöllä tekee ristipölytyksen ansiosta sadosta suuremman ja parantaa hedelmien laatua. Pölyttymisen onnistumiseen vaikuttavat monet muut seikat. Kukinnan aikaisilla sääolosuhteilla on suuri merkitys pölyttymisen onnistumiselle; esimerkiksi kukinnan aikaiset hallat tuhoavat hedelmäpuiden emikukkia, jonka seurauksena kukka ei pölyty tai jo pölyttynyt kukka ei ala muodostaa hedelmää.

Jos kukinnan aikainen sää on sateinen ja viileä, voi tästä jo ennustaa sadon jäävän vähäiseksi. Pölytyksestä huolehtivat hyönteiset liikkuvat nimittäin laiskasti tai eivät olleenkaan viileinä päivinä. Kirsikkapuun läheisyydessä oleva hyönteisten kannalta houkuttelevampi kasvusto, esimerkiksi keltaisena kukkiva voikukka, voi myös olla syynä huonoon pölyttymiseen.

Kosteina kesinä kirsikkaa saattaa vaivata versoja kuivattava versotauti tai ruskeanpunaisia laikkuja/reikiä lehtiin aiheuttava ja lehtiä varistava haulitauti. Saastuneet kasvinosat poistetaan ja hävitetään polttamalla. Kirsikan yleisintä tuholaista, kirsikkakirvaa torjutaan ruiskuttamalla puu ennen silmujen puhkeamista parafiiniöljyllä tai ennen kukintaa esimerkiksi pyretriinillä tai malationilla. Talveksi puut kannattaa suojata verkoin ja rungonsuojuksin jäniksiltä ja myyriltä.

Erilaisia kirsikkalajikkeita

Hapankirsikat jaetaan tavallisesti amarelleihin ja morelleihin sekä mataliin pensaskirsikoihin. Amarellin eli kuulasmarjaisen hapankirsikan hedelmä on väriltään kirkkaanpunainen ja sen mehu on kirkasta ja lähes väritöntä. Pääsääntöisesti marjat ovat makeita. Amarellit vaativat yleensä ristipölytyksen satoa tuottaakseen. Morellikirsikoiden marjat ovat tummanpunaisia ja niiden mehukin on sameaa ja tummaa. Morellit ovat yleensä itsepölytteisiä ja hyviä pölyttäjiä amarellikirsikoille. Marjat ovat happamampia, mutta sato tavallisesti säännöllisempi ja runsaampi.

Amarellikirsikat

Kuulasmarjatyyppisiin kirsikoihin lukeutuvat muun muassa 'Huvimajan Kuulasmarja', 'Inkeroisten Kuulasmarja' I-IV sekä 'Sikkolan Kuulasmarja' I-IV(V). Molemmat ovat itsepölytteisiä, runsassatoisia ja tulevat satoikään jo noin 5-vuotiaana. 'Huvimajan Kuulasmarjan' hedelmä on suuri, mehukas ja makea, 'Sikkola' puolestaan pienehkö ja hyvin sokeripitoinen. Tuorekäyttöön sopiva 'Arttula' I-IV(V), makeamarjainen maatiaislajike 'Pihtipudas' I-IV sopii tuore- ja talouskäyttöön.

Morellikirsikat

Erikoisen tummanruskea pensaskirsikka 'Chokoladnaja', suklaakirsikka I-IV(V), vanha tuorelajike 'Fanal' I-III, runsassatoinen talouslajike 'Mustilan Morelli', suurimarjainen 'Rauhalan Morelli', säilöntään sopiva 'Varjomorelli' I-III sekä pensaskirsikka 'Läti-Ledu Madalkirs' ("Latvian matala") I-IV(V) ovat yleisimpiä morellityypin kirsikoita. Venäjältä tullut 'Molodjozhnaja' I-IV/V on hyvä pölyttäjä ja matala pensaskirsikka 'Pohjolan Helmi' I-IV(V) hyvin kestävä.

Imeläkirsikat (makeakirsikat)

Isokoinen ja tukeva 'Leningradin musta' I-III(IV) tarvitsee pölyttäjän. Sen makeat marjat ovat keskikokoisia ja tummia; lähes mustia. Virolainen 'Meelika' I-II(III) on makean aromikas, mehukas ja makea. Hyötyy ristipölytyksestä.

Nainen poimii kirsikoita
Kasvillisuus
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20227_78632.jpg
Yksivuotisten kesäkukkien hoitoniksejä
Kesäkukat ovat kestäviä ja pitkään kukkivia yksivuotisia kasveja.Niillä voidaan tehdä kukkiva puutarha myös pieneen tilaan. Lisäksi kesäkukat ovat edullisia ja useimmiten helppohoitoisia. Istutusaika alkaa varhain keväällä ja jatkuu aina pitkälle syksyyn; kesäkukilla saadaan siis kukkaloistoa moneksi kuukaudeksi.
20218_72211.jpg
Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
Nyt on oikea aika säilöä musta- ja punaherukoita joko pakastimeen tai hilloiksi ja mehuiksi
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
20157_44006.jpg
Kesäilta tuoksuu ruusulta
Kun ruusuhurahdus kerran iskee, se vie koko pihan. Kullbergin pariskunnalla on puutarhassaan jo yli 300 lajiketta. Siellä voi samoilla läpi kesän nauttimassa tärkeimmästä: suloisesta tuoksusta.Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti puutarhassa 1 -erikoisnumerossa 16.4.2015.Teksti Johanna Vireaho, kuvat Sari Tammikari

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton