Kivikkopuutarhan perustaminen
(Kuva: Adobe Stock)
Suomalaisilla pihoilla on paljon kalliota ja muita kuivia paikkoja, joihin on helppoa – ja järkevää – rakentaa kivikkopuutarha.
Kivikkopuutarha voi olla suuri tai pieni; joko kokonainen puutarha tai pieni pala tontin auringonpaisteisesta nurkasta. Puutarhaan voi myös rakentaa pienen muodostelman, joka näyttää luonnon muovaamalta.
Kivikkopuutarhan kasvit: valitse sopiva paikka
Valitse kivikkopuutarhaasi perennoista tai luonnonkasvien joukosta sinua miellyttäviä kuivan ja aurinkoisen paikan kasveja. Katso aurinkoisen ja kuivan paikan kasvit Kasvikortistossa.
Kivikkopuutarhan perustamisessa ajankohdalla ei ole väliä; keväällä, kesällä tai syksyllä.
Vuoristoseuduilta kotoisin olevat kivikkokasvit kestävät yleensä hyvin viileää ja ankaraakin ilmastoa, mutta syksyinen ja talvinen kosteus voivat olla kohtalokasta. Kasvualustan on oltava erittäin hyvin vettä läpäisevää ja mieluiten pääasiassa hiekkaa ja soraa. Sora imee auringon lämmön kasvien käyttöön. Kivikkotarhat sopivatkin parhaiten alueille, joilla maaperä ja ilmasto ovat luonnostaan kuivat.
Valitse valmiiksi kivinen paikka tai kerää kiviä lähekkäin tai röykkiöksi. Täytä kivien välit soraisella hiekkamaalla. Kaiva hiukan kasvin juuristoa suurempi kuoppa ja pehmitä sen pohjaa. Jos maa on kuivaa, kastele kuoppa. Istuta kasvi niin, että uuden kasvualustan pinta tulee samalle tasolle kuin entinen. Lisää hiekkamaata, kastele ja levitä päälle sorakerros.
Kivikkokasvit istutetaan mieluiten lajeittain isompiin ryhmiin. Hoito helpottuu ja kasvit ovat näyttävämmän näköisiä. Monet kivikkokasvit ovat pieniä, mutta lisääntyvät nopeasti tai niitä on helppo lisätä. Isompiin väleihin kannattaa istuttaa helposti leviäviä kasveja. Rikkaruohot kannattaa poistaa säännöllisesti. Maanpinnan päälle levitetty katekangas tai sanomalehtikerrokset tai kuorikate helpottavat ongelmaa.
Kasveja kuivalle ja kallioiselle paikalle
Jos puutarhassa on jo luonnostaan kasvanut kivikkopuutarha, kannattaa paikalla olevat luonnonkasvit säästää. Sopivia kasveja ovat mm.
- maksaruohot (Sedum)
- ajuruohot (Thymus)
- rikot (Saxifraga)
- sammalleimu (Phlox subulata)
- ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- kivikkosuopayrtti (Saponaria ocymoides)
- kääpiökurjenmiekka (Iris pumila)
- rönsyansikka (Waldsteinia ternata)
- suikerovihma (Cytisus decumbens)
- kultahanhikki (Potentilla aurea)
- verihanhikki (Potentilla atrosanguinea)
- grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata)
- hopeamaruna (Artemisia ludoviciana)
- muurikello (Campanula portenschlagiana)
- kilkat (Cymbalaria)
- viiruhelpi (Phalaris arundinacea ’Picta’)
- vuorenkilvet (Bergenia)
- kääpiövuorimänty (Pinus mugo ’Pumilio’)
- katajat (Juniperus)
Osa kivikkokasvilajeista on mattokasveja, joiden juuristo on heikosti kehittynyt. Ne viihtyvät hyvinkin ohuessa mullassa, mutta kuivumisvaara on suuri. Kuivina kausina kannattaa siis kastella. Arat ja heikkojuuriset kasvit on hyvä suojata talveksi havuilla. Arempia kivikkokasveja voi kasvattaa myös pienissä ruukuissa, jolloin ne on helppo nostaa talvehtimaan sisätiloihin.
Tee ruukkupuutarha
Ohje
Kastele – ja kasvata ruukuissa
Osa kivikkokasvilajeista on mattokasveja, joiden juuristo on heikosti kehittynyt. Ne viihtyvät hyvinkin ohuessa mullassa, mutta kuivumisvaara on suuri. Kuivina kausina kannattaa siis kastella. Arat ja heikkojuuriset kasvit on hyvä suojata talveksi havuilla. Arempia kivikkokasveja voi kasvattaa myös pienissä ruukuissa, jolloin ne on helppo nostaa talvehtimaan sisätiloihin.