Luonnonkasvit osana puutarhaa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan erilaisia luonnonkukkia voi ihailla kotipuutarhassaankin. Moni viherpeukalo tuo usein mukanaan pieniä löytöjä matkan varrelta ja istuttaa ne pihalleen. Kauniita luonnonkasveja leviää puutarhaan myös itsestään.

Kotimaista alkuperää olevat luonnonkasvimme ovat kestäviä, ilmastoomme ja paikan maaperään sopeutuneita. Ne tarjoavat mainiosti kestävän perustan myös kotipuutarhalle. Luonnonkasvien lisäksi voi istuttaa harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Ne menestyvätkin parhaiten istutettuna muiden kasvien suojaan; joko kestävämpien pensaiden joukkoon tai maanpeittokasvien ja muiden perennojen vierelle.

Monet luonnonkasvit ovat näyttäviä myös puutarhan kukkapenkissä, mutta niiden istutuspaikka kannattaa valita alkuperäisen kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi hiekkaiselle tai moreenimaalle sopivat kasvit, jotka viihtyvät luonnostaan tällaisessa ympäristössä, luoden samalla kauniin ja helppohoitoisen kokonaisuuden. Jos puutarhassa on varjoisia ja lehtomaisia alueita, niihin voi perustaa metsäpuutarhan istuttamalla lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoon voi lisätä myös varjossa viihtyviä koristeperennoja eri puolilta maailmaa.

Jos puutarhassa on puolestaan varjoista, lehtomaista metsää, niin sinne perustetaan metsäpuutarha ja istutetaan lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoon sopii istuttaa muualtakin kotoisin olevia lehtometsän varjoperennoja. Samalla tavalla käydään läpi kaikki puutarhan kasvupaikat ja muutetaan ne luonnollisiksi, vain ihmisen ohjaavaa kättä tarvitseviksi puutarhakasviyhdyskunniksi.

Vanhan rakennuksen puutarhassa kasvaa usein jo ennestään luonnosta peräisin olevia ja terveitä peruslajeja. Kasvivalikoimaa lisättäessä kannattaa suosia nimenomaan luonnonlajeja ja vanhoja perinnekasveja. Näitä löytyy niin pensaiden, puiden, köynnösten kuin perennojenkin joukosta. Esimerkiksi humala on sopiva köynnös vanhan rakennuksen pihapiiriin (kunhan paikka ei ole liian kuiva ja paahteinen).

Omassa pihapiirissä saattaa kasvaa esimerkiksi:

• ahomansikka,
• harakankello,
• hiirenvirna,
• isomaksaruoho,
• karhunköynnös,
• keltakurjenmiekka,
• kirjopillike,
• kissankello,
• mesimarja,
• metsätähti,
• rentukka tai
• tähkätädyke.

Lue myös niityn kauneimmista kukista kotipuutarhassa.

Lisäksi puutarhasta löytyy varmasti luonnonlajistoomme kuuluvia puita. Sinne itsestään kulkeutuneita tai taimena muualta tuotuina. Löytyykö pihastasi sekä raudus- että hieskoivu (erotatko ne toisistaan)? Entä kukkiiko tuomi, haviseeko haapa tai löytyykö vaahteran "neniä" pihastasi?

Kasvikortistossa tietoa myös muista puista!

Muistattehan retkillänne, että jokaisenoikeudet eivät salli kasvien ottamista juurineen ilman maanomistajan lupaa. Erityisen tärkeää on, ettei rauhoitettuja tai alueella harvinaisia kasveja vahingoiteta lainkaan.

Luonnosta voi kuitenkin nauttia sitä kunnioittaen. Esimerkiksi ojanpientareilla ja muilla ihmistoiminnan muokkaamilla alueilla kasvaa monenlaisia kauniita kukkia, joiden siirtäminen pienissä määrin voi olla mahdollista, kunhan se ei vaikuta alueen kasvillisuuteen. On tärkeää huolehtia siitä, että kasvimättäästä jää riittävästi kasvua jatkamaan, eikä ympäristöön jää näkyviä jälkiä.

Puuntaimia, kuten kuusia ja mäntyjä, voi harkiten siirtää vain sellaisista paikoista, joissa ne eivät voi kasvaa täysikasvuisiksi. Jokaisenoikeuksiin kuuluu myös vastuu luonnon hyvinvoinnista – kasvien ystävä huolehtii aina ympäristön säilymisestä elinvoimaisena.

Lue lisää jokaisenoikeuksista:

Tiedätkö jokaisenoikeudet ja velvollisuudet?