Luonnonkasvit kotipihassa?
Tunnistatko nämä kasvit? Vasemmalta oikealle kielo, ketunleipä, rohtoraunioyrtti sekä metsätähti
Kasvien ystävän matkaan tarttuu usein pieniä alkuja tienpenkoilta ja metsäretkiltä - jopa matkoilta. Saako näin tehdä? Menestyvätkö luonnonkasvit puutarhassa?
Kotimaista alkuperää olevat luonnonkasvimme ovat kestäviä, ilmastoomme ja paikan maaperään sopeutuneita. Ne tarjoavat mainiosti kestävän perustan myös kotipuutarhalle! Luonnonkasvien lisäksi voi sitten istuttaa harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Ne menestyvätkin parhaiten istutettuna muiden kasvien suojaan; joko kestävämpien pensaiden joukkoon tai maanpeittokasvien ja muiden perennojen vierelle.
Monet luonnonkasvimme ovat hyvin näyttäviä myös puutarhan kukkatarhassa. Kasvit kannattaa kuitenkin aina istuttaa alkuperäistä kasvupaikkaa muistuttavaan paikkaan; hiekka‑ tai moreenimaahan valitaan kasveja, jotka tiedetään luonnostaan kasvavan tällaisissa paikossa. Näin saadaan luonnollinen ja helppohoitoinen, sekä tällaisessa paikassa menestyvä kokonaisuus. Jos puutarhassa on puolestaan varjoista, lehtomaista metsää, niin sinne perustetaan metsäpuutarha - ja istutetaan lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoonhan sopii sitten istuttaa muualtakin kotoisin olevia lehtometsän varjoperennoja. Samalla tavalla käydään läpi kaikki puutarhan kasvupaikat ja muutetaan ne luonnollisiksi, vain ihmisen ohjaavaa kättä tarvitseviksi puutarhakasviyhdyskunniksi.
Kotimaiset luonnonkasvit kehittyvät puutarhassa monivartisiksi, runsaskukkaisiksi mättäiksi - ja niiden kasvuvoima saattaa yllättää kokeneemmankin puutarhurin! Luonnonkasveja on vain muistettava myös hoitaa luonnonmukaisesti; antaa kasvurauha eikä häiritä haravoinnilla.
Jokamiehen ja -naisen oikeudet?
Muistattehan retkillänne, ettei jokamiehenoikeus anna oikeutta ottaa toisen maalta kasveja juurineen, vaan siirtoon tarvitaan maanomistajan lupa. Rauhoitettuihin ja alueella harvinaisiin kasveihin ei pidä koskea lainkaan!
Jos kuitenkin olet omilla mailla tai muuten luvallisilla teillä, niin esimerkiksi ojanpientareilla kasvaa monenlaista kaunista kukkijaa, joiden siirto pienissä määrin ei vaikuta alueen kasvillisuuteen. Alkuja otettaessa on myös pidettävä mielessä, että kasvimättäästä pitää jäädä jäljelle riittävästi kasvun jatkumiseen - eikä taimenotosta saa jäädä jälkiä. Kuusen- ja männyntaimia (tai muita puiden taimia)otetaan puolestaan vain paikoista, missä ne eivät millään voi kasvaa täysikasvuisiksi alkuperäisillä paikoillaan. Kasvien ystävä huolehtii aina myös ympäristöstä.
Asiantuntevaa tietoa sekä mainioita ideoita luonnonkasvien käytöstä puutarhassa voit lukea Pentti Alangon kirjasta Luonnonkasvit puutarhassa (Tammi 1998).