Luonnonkasvit puutarhassa – näin valitset sopivat lajit ja vältät yleisen virheen

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan erilaisia luonnonkukkia voi ihailla kotipuutarhassaankin.

Luonnonkasvit ovat sopeutuneet niille tyypillisiin kasvuolosuhteisiin, mutta eri lajien vaatimukset vaihtelevat paljon. Puutarhassa kasvupaikka kannattaa siksi valita lajin valo-, kosteus- ja maaperävaatimusten mukaan.

Monet luonnonkasvit ovat näyttäviä myös puutarhan kukkapenkissä, mutta niiden istutuspaikka kannattaa valita alkuperäisen kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi hiekkaiselle tai moreenimaalle kannattaa valita lajeja, jotka viihtyvät luonnostaan vastaavissa olosuhteissa. Kasvupaikkaan sopivat kasvit muodostavat hyvän perustan toimivalle ja luonnonläheiselle kokonaisuudelle. Jos puutarhassa on varjoisia ja lehtomaisia alueita, niihin voi perustaa metsäpuutarhan istuttamalla lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoon voi lisätä myös varjossa viihtyviä koristeperennoja eri puolilta maailmaa.

Vanhan rakennuksen pihapiirissä kasvaa usein jo ennestään luonnonkasveja ja pitkään viljeltyjä perinnekasveja. Kasvivalikoimaa lisättäessä kannattaa suosia nimenomaan luonnonlajeja ja vanhoja perinnekasveja. Näitä löytyy niin pensaiden, puiden, köynnösten kuin perennojenkin joukosta. Esimerkiksi humala on sopiva köynnös vanhan rakennuksen pihapiiriin (kunhan paikka ei ole liian kuiva ja paahteinen).

Huomio: Luettelo on esimerkinomainen. Kasvin sopivuus puutarhaan riippuu kasvupaikasta ja lajin ominaisuuksista. Luonnosta kasveja hankittaessa on aina huomioitava jokaisenoikeudet, maanomistajan lupa sekä mahdolliset rauhoitus- ja suojelumääräykset.

Omassa pihapiirissä saattaa kasvaa esimerkiksi:

• ahomansikka,
• harakankello,
• hiirenvirna,
• isomaksaruoho,
• keltakurjenmiekka,
• kirjopillike,
• kissankello,
• mesimarja,
• metsätähti,
• rentukka tai
• tähkätädyke.

Lue myös niityn kauneimmista kukista kotipuutarhassa.

Lisäksi puutarhasta saattaa löytyä luonnonlajistoomme kuuluvia puita, jotka ovat levinneet paikalle itsestään tai jotka on aikanaan istutettu. Löytyykö pihastasi sekä raudus- että hieskoivu – ja erotatko ne toisistaan? Entä kukkiiko tuomi, haviseeko haapa tai löytyykö vaahteran "neniä" pihastasi?

Kasvikortistossa tietoa myös muista puista!

Jokaisenoikeudella saa poimia rauhoittamattomia luonnonkukkia siellä, missä jokaisenoikeudet ovat voimassa. Kasvien ottaminen juurineen ei sen sijaan kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa.

Rauhoitettuja kasveja tai niiden osia ei saa poimia, kerätä, leikata irti, ottaa juurineen tai hävittää. Luonnonsuojelualueilla kasvien keräämistä voidaan lisäksi rajoittaa aluekohtaisilla määräyksillä. Sammalen ja jäkälän ottaminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin.

Turvallisin tapa hankkia luonnonkasveja puutarhaan on käyttää kasvatettuja taimia tai siemeniä ja valita lajit oman pihan kasvuolosuhteiden mukaan.

Lue lisää jokaisenoikeuksista:

Tiedätkö jokaisenoikeudet ja velvollisuudet?

Luonnonkasveja ei tarvitse ottaa käyttöön koko pihassa kerralla. Niille voi jättää tilaa esimerkiksi tontin reunoille, puiden alle, kivikkoon tai nurmikon vähemmän käytettyihin osiin. Aurinkoiselle ja kuivalle paikalle sopivat eri lajit kuin kosteaan painanteeseen tai varjoisaan metsänreunaan.

Luonnonkasveista hyötyvät myös monet pölyttäjät ja muut hyönteiset. Eri aikaan kukkivia lajeja suosimalla puutarhassa voidaan tarjota ravintoa hyönteisille pitkälle kasvukauteen. Myös kasvuston jättäminen osittain leikkaamatta ja kuihtuneiden varsien säästäminen talven yli lisäävät pihan tarjoamia suoja- ja talvehtimispaikkoja.

Luonnonläheisessä puutarhassa kaikkea ei siis tarvitse siistiä samalla tavalla kuin perinteisessä kukkapenkissä. Hallittu luonnonmukaisuus voi olla osa pihan suunnittelua: kulkuväylät ja oleskelualueet pidetään selkeinä, mutta niiden ympärille voidaan jättää enemmän tilaa luonnonkasveille ja vuodenaikojen mukana muuttuvalle kasvillisuudelle.