• Etusivu
  • Hoitotyöt

Mansikkamaan syksy – valmistele sato ensi kesäksi

Tiina Painokallio
Päivitetty 17.03.2025
food-2024-12-19-14-38-59-utc

Mitä pitäisi nyt syksyllä tehdä runsaana rehottavalle mansikkamaalle? (Kuva: Envato)

Kun syksy saapuu, sato on kerätty ja kasvimaa valmistellaan talvea varten, mutta mansikkapenkin hoito ei suinkaan pääty tähän. Rehottavat rönsyt, homeiset lehdet ja mahdolliset syyskukat vaativat huomiota, jotta seuraavan vuoden sato olisi runsas ja terve.

Lannoita mansikkamaa oikein

Mansikkamaan lannoitus syksyllä on tärkeää, sillä se auttaa kasvia valmistautumaan seuraavan kasvukauden kukintaan ja vahvistaa sen talvenkestoa. Sadonkorjuun jälkeen mansikoille kannattaa antaa erityisesti syyslannoitetta, joka sisältää kaliumia ja fosforia. Nämä ravinteet tukevat juuriston ja kukkasilmujen kehitystä, toisin kuin typpipitoinen lannoitus, joka voi johtaa hallanarkaan uuteen kasvuun.

Poista rönsyt ja anna tilaa kasvaa

Satokauden päätyttyä on hyvä poistaa ylimääräiset rönsyt, jotta ne eivät vie voimia emokasvilta. Lisäksi liian tiheä kasvusto altistaa mansikat harmaahomeelle ja muille taudeille. Rönsyistä voi halutessaan kasvattaa uusia taimia, joita voi käyttää joko vanhan penkin täydennykseen tai uuden mansikkamaan perustamiseen.

Siisti, mutta varovasti

Syksyllä mansikkapenkin voi kevyesti siistiä poistamalla kuivia ja tautisia lehtiä. Täysin perusteellista puhdistusta ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä lehtimassa suojaa mansikan kukkasilmuja talven kylmyydeltä. Voimakas leikkaaminen voi myös vahingoittaa seuraavan kesän kukka-aiheita, jotka kasvusto on jo muodostanut.

Tarvitaanko lisäsuojaa?

Joidenkin mansikkalajikkeiden kohdalla lisäsuojaus voi olla tarpeen erityisesti, jos talvella on vähäluminen jakso. Esimerkiksi havut, olki tai hallaharso voivat suojata mansikoita pakkaselta ja estää kasvuston paleltumista. Suojauksen tarpeeseen vaikuttavat niin paikallinen ilmasto kuin viljeltävän lajikkeen kylmänsietokyky.

Keväällä mansikkamaan puhdistus on tärkeää

Kun kevät saapuu ja lumi sulaa, mansikkamaan perusteellinen puhdistus on välttämätöntä. Käytä joustavapiikkistä haravaa, jolla voit poistaa kuolleet lehdet ja kasvinosat sekä mahdollisesti talvehtineet tuholaiset.

<p data-block-key="pu3jh">Mansikkasadosta kannattaa nauttia niin pitkään kuin mahdollista. (Kuva: Envato)</p>
Mansikkasadosta kannattaa nauttia niin pitkään kuin mahdollista. (Kuva: Envato)

Samalla on hyvä tarkistaa rikkakasvit, sillä ne voivat kilpailla mansikoiden kanssa ravinteista ja vedestä. Kitkeminen ja kevyesti haravoiminen edistävät mansikoiden kasvua, mutta varo vahingoittamasta pinnanmyötäistä juuristoa.

Mansikkamaan hoito syksyllä takaa runsaan ja terveellisen sadon seuraavalle kesälle. Huolellisilla toimenpiteillä voit varmistaa, että mansikkasi talvehtivat hyvin ja tuottavat herkullisia marjoja myös tulevina vuosina!

Hoitotyöt
hyötykasvit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
chian siemeniä purkissa ja leikkuulaudalla
Tutustu chia-siemeniin: kuitua, proteiinia ja terveyttä yhdellä lusikallisella
Chian siemenet ovat nousseet suureen suosioon terveystietoisten ruokailijoiden keskuudessa ja syitä on monia. Nämä pienet siemenet sisältävät huomattavan määrän ravintoaineita, jotka tukevat muun muassa sydämen, suoliston ja luuston terveyttä. Lisäksi ne sopivat hyvin monipuoliseen käyttöön niin vanukkaissa kuin leivonnassakin.
Kaiverretut kurpitsat
Pienten lasten halloween: nappaa vinkit lasten juhlaan
Halloween on Amerikasta Suomeen rantautunut uudenlainen perinne, joka tuo jotain jännittävää ja ehkäpä vähän mystistäkin syksyn hämyisiin ja vähän viileneviinkin iltoihin. Isommat lapset perinteisesti saattoivat lähteä pienelle karkki vai kepponen -kierrokselle, mutta mitäpä nyt, kun sosiaalista kanssakäymistä tulisi tai halutaan välttää?
202312_62210.jpg
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
20226_78893.jpg
Hyötykasvit – kauneutta ja hyötyä puutarhaasi helposti yhdistettävillä lajeilla
Hyötykasveista, esimerkiksi vihanneksista, juureksista, yrteistä, marjoista ja syötävistä kukista saat itsellesi hyödyllisen ja kauniin puutarhan. Tässä muutama esimerkki lajeista, joita yhdistelemällä saat itsellesi mieluisan puutarhan:
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
20237_78261.jpg
Pensasmustikka lumoaa isoilla ja maukkailla marjoillaan
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena sekä pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Pensasmustikan marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.
Nämä vieraslajit viihtyvät lämpimissä vesissä. Kuvassa vasemmalla on hyytelösammaleläin, keskellä isosorsimo ja oikealla kanadanvesirutto.
Lämmön myötä vesistöihin leviää vieraslajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta
Ihmistoiminnan seurauksena, tahattomasti tai tarkoituksellisesti vesistöihimme on levinnyt vieraslajeja, jotka voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja viemällä niiltä elintilaa. Ilmastonmuutos voi edistää lämpöä suosivia lajeja, kuten hyytelösammaleläintä, jonka yhdyskuntia tavataan varsinkin loppukesän lämpöisissä vesissä. Muita ranta-alueiden, lämpimissä vesissä viihtyviä vieraslajeja ovat isosorsimo ja kanadanvesirutto.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton